Kirjoittaja ve?e » 07.03.2010 19:20
Naistutkimuksella yms. taitaa olla "sex" ja "gender" siten, että "sex" on biologinen sukupuoli ja "gender" sosiaalinen sukupuoli. Sosiaalinen sukupuoli on kaikkea, mikä on rakennettua sen biologisen sukupuolen päälle ja täydennykseksi ja muokkaamiseksi. Kesyttämiseksikin kenties.
Feminiinisyys ja maskuliinisuus varmastikin leikkaavat läpi molempien. Niihin liittyy sekä "sex" että "gender".
Käytännössä niitten täytyy määrittää toinen toisiaan. Jos kaikki olisivat esim. miehiä, ei olisi mieltä puhua sukupuolista. Luulisin. Olisi vain yksi ainoa sukupuoli. Ei toista sukupuolta ollenkaan.
Luulisin, että eri kulttuureissa aika usein miestä ja naista, maskuliinisuutta ja feminiinisyytä, määritellään erilaisten tarinoiden kautta. Myytit kertovat ja perustelevat sukupuolten välisiä suhteita.
Niissä tarinoissa usein kulkee mukana kaikenlaisia tulkintoja ja väitteitä biologisista tosiasioista. Toki ihmiset sellaisetkin huomioivat. Olen kerran lukenut sellaisesta kulttuurista, jonka myyteissä ja "ikiaikaisissa tietovarannoissa" väitettiin esim. jotain sellaista, että lapsi kasvaa miehen spermasta naisen kohdussa. Että miehen pitää sitä ruokkia siemennesteellään, ja että mies on sitten se hedelmällinen sukupuoli oikeasti. Tosiasioiden vääristelyä tietenkin. Siinä kulttuurissa pojat "varastettiin" äideiltään kovin varhaisessa vaiheessa kasvamaan täysin ilman naiskontaktia poikien talossa, jossa heitä esimerkiksi ruokittiin vanhempien poikien siemennesteellä. Ihminen on tällainen(kin) eläin. Näin opetetaan antropologiaa opiskeleville. Sikäli kun muistan.