feminiinisyys, maskuliinisuus

[Maria]

...Vastaavasti voitaisiin esittää (jollain kriteereillä) hyvin feminiininen nainen,
joka ei halua lapsia.

Menee nyt mietinnän puolelle.

Esille ottamani on sikäli kiinnostava aihe, koska usein käsitelty erilaisilla
keskustelupalstoilla muodossa tai toisessa. Lapsettomuudesta ja lapsettomista tuntuu kaikilla
olevan voimakas ja tietävä mielipide ja varsinkin sellaisesta naisesta.

Lapsettomuus on moninainen ilmiö, joka on joskus tietoinen valinta, mutta voi olla myös
elämäntilanteiden ja sairauksien lopputulema, minkä ihminen itse esittää omana tietoisena valintana
kieltääkseen kaipuunsa tai salatakseen sen muilta.

[Psykopatologia]

Aiemmassa analyysissäni fokus oli feminiinisyyden - maskuliinisuuden resiprokaalisuudessa.

Perhe laajempana (lapset ym.) - mistä Erikson olisi mielissään - tuo asiaan uutta pespektiiviä.
Varmaan erilaisuutta feminiinisyyteen tuo se, haluaako nainen lapsia vai ei.

Mieskin voi olla maskuliininen suhteessa feminiiniinsä, joka ehkä haluaisi lapsia,
jotka taas miehelle olisivat kauhistus.

[Hilppa]

27.5.2012 HS pääkirjoitus:

Turvattomuus vähentää lapsimäärää

Vii­me viik­koi­na Suo­mes­sa on käy­ty kat­ke­ria­kin sä­vy­jä saa­nei­ta kes­kus­te­lu­ja sii­tä, velt­toi­le­vat­ko las­taan ko­to­na hoi­ta­vat äi­dit, ovat­ko lap­set­to­muu­den va­lin­neet nai­set tai pa­ris­kun­nat it­sek­käi­tä ja mi­ten pi­täi­si suh­tau­tua ta­hat­to­mas­ti lap­set­to­miin.

Väes­tö­liit­to osoit­taa nyt tut­ki­mus­tie­don pe­rus­teel­la, et­tä suu­ri osa suo­ma­lais­ten las­ten­han­kin­ta­haa­veis­ta jää to­teu­tu­mat­ta. Lää­ke­tie­teel­li­siä syi­tä suu­rem­pi vai­ku­tus las­ten han­kin­taan on elä­män tur­vat­to­muu­del­la ja so­pi­van kump­pa­nin puut­teel­la.

On tie­det­ty, et­tä pit­käl­le kou­lu­te­tut nai­set syn­nyt­tä­vät usein vä­hem­män lap­sia. Hei­dän on myös vai­keaa löy­tää so­pi­vaa kump­pa­nia it­sel­leen. Väes­tö­lii­ton tut­ki­mus ker­too kui­ten­kin, et­tä myös vä­hi­ten kou­lu­tus­ta saa­neet nai­set syn­nyt­tä­vät vä­hem­män kuin kes­ki­kas­tiin kuu­lu­vat nai­set.

Las­ten hank­ki­mi­ses­ta ei pää­te­tä per­heis­sä sen pe­rus­teel­la, kuin­ka lap­si­rak­kai­ta van­hem­mat ovat. Las­ten han­kin­taan vai­kut­ta­vat myös per­heen tu­lo­ta­so, työ­paik­ko­jen va­ki­tui­suus ja yh­teis­kun­nan har­joit­ta­ma per­he­po­li­tiik­ka.

Per­he­po­li­tii­kan mer­ki­tys nä­kyy hy­vin sii­nä, mil­lä ta­voin syn­ty­vyys on hei­lah­del­lut vuon­na 2008 al­ka­neen fi­nans­si­krii­sin jäl­keen. Niis­sä mais­sa, jois­sa lap­si­per­hei­den so­siaa­li­tur­va on heik­ko, syn­ty­vyys kään­tyi jyrk­kään las­kuun. Näin ta­pah­tui esi­mer­kik­si Lat­vias­sa.

Mo­nis­sa Eu­roo­pan mais­sa fi­nans­si­krii­si kat­kai­si kas­vuun kään­ty­neen syn­ty­vyy­den. Näin kä­vi esi­mer­kik­si Ita­lias­sa.

Van­kan so­siaa­li­tur­van mais­sa fi­nans­si­krii­si ei vai­kut­ta­nut syn­ty­vyy­teen mi­ten­kään. Esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa syn­ty­vyys jat­kaa ta­sais­ta kas­vuaan.

Suo­ma­lai­set per­heet ovat sii­tä eri­koi­ses­sa ase­mas­sa, et­tä toi­vo­tun lap­si­mää­rän ja to­teu­tu­neen lap­si­lu­vun ero on meil­lä yk­si Eu­roo­pan suu­rim­mis­ta. Väes­tö­lii­ton tut­ki­muk­ses­sa jo­ka toi­sen toi­veet lap­sen saa­mi­ses­ta kah­den vuo­den ku­lues­sa jäi­vät to­teu­tu­mat­ta.

Väes­tö­lii­ton sel­vi­tys osoit­taa, et­tä per­he­po­li­tiik­ka on pit­käl­ti työl­li­syys- ja kou­lu­tus­po­li­tiik­kaa. Mi­tä epä­var­mem­pa­na tu­le­vai­suut­ta pi­de­tään, si­tä va­ro­vam­min lap­sen hank­ki­mi­seen suh­tau­du­taan.

Nuor­ten vai­keu­det saa­da opis­ke­lu­paik­ka ja sen jäl­keen va­kaa työ­suh­de siir­tä­vät las­ten hank­ki­mis­ta. Iän myö­tä nais­ten he­del­mäl­li­syys heik­ke­nee ja mo­nen haa­veet lap­sis­ta jää­vät to­teu­tu­mat­ta.

---------------------
Tilaa HS Digilehti!

[Hilppa]

Saksalaisäiti pingottaa yksin
HS Ulkomaat Sunnuntai 20.5.2012 Katarina Baer

Berliiniläinen gynekologi Wiekbe Frenzel pyrki täydellisyyteen, kunnes syntyi toinen lapsi.
Kirjoitus kuuluu sarjaan, jossa ker­ro­taan van­hem­muu­den haas­teis­ta
eri mais­sa. Sar­ja al­kaa. Wiebke Frenzel irrottaa tyttärensä Johannan turvavyötä kotikulmilla Berliinissä. Poika Tim (vas.) on jo irti.


BER­LII­NI. Hiek­ka­le­lut keik­ku­vat kas­sis­sa Wieb­ke Fren­ze­lin kä­si­var­rel­la, as­kel vie leik­ki­puis­toon. Edel­lä juok­se­vat Tim 5, ja Jo­han­na, 3.
Le­lu­kas­si on luo­mu­kau­pas­ta, ja sen pääl­lä lu­kee: Bes­se­res Bio, eli pa­rem­paa luo­mua.
Sii­hen tii­vis­tyy sak­sa­lais­äi­tien vim­ma ja ah­dis­tus: mi­nun lap­sel­le­ni pa­rem­paa, tai oi­keas­taan pa­ras­ta. Sak­sa­lais­äi­dit pyr­ki­vät täy­del­li­syy­teen.

HEIL­LE lap­si on kuin raa­ka­ti­mant­ti, jo­ka pi­tää hioa täy­del­li­sek­si. Sa­maan ai­kaan pi­tää kui­ten­kin ol­la ren­to kas­vat­ta­ja, ker­too tut­ki­mus­ins­ti­tuut­ti Rhein­gol­din taan­noin jul­kis­ta­ma tut­ki­mus.
Fren­zel nau­rah­taa: "­Tun­nis­tan kyl­lä pyr­ki­myk­sen. Kuin­ka edis­tän lap­se­ni ke­hi­tys­tä? Äi­dit pu­hu­vat sii­tä jat­ku­vas­ti."
Fren­zel on 39-vuo­tias ber­lii­ni­läi­nen gy­ne­ko­lo­gi. Hän on vii­mei­sil­lään ras­kaa­na, kol­mas lap­si on tu­loil­laan. Tim ja Jo­han­na ovat kie­li­kyl­py­päi­vä­ko­dis­sa, jos­sa he op­pi­vat eng­lan­tia. Fren­zel on töis­sä vas­taa­not­toa­se­mal­la. Fren­ze­lin mies on joh­to­por­taas­sa sak­sa­lai­ses­sa kou­lu­tu­sy­ri­tyk­ses­sä. Fren­zel on jo äi­tiys­lo­mal­la.
"­Kun Tim syn­tyi, en­si­ker­ta­lai­set äi­dit roik­kui­vat ne­tis­sä ja ver­tai­li­vat au­to­is­tui­mia ja las­ten­vau­nu­ja. Kaik­kien han­kin­to­jen pi­ti ol­la eh­dot­to­mas­ti mark­ki­noi­den tur­val­li­sim­pia", Fren­zel muis­te­lee.

HÄ­NEL­TÄ täy­del­li­syys­pyr­ki­myk­set haih­tui­vat toi­sen lap­sen myö­tä, mut­ta hän tör­mää pin­got­ta­viin äi­tei­hin.
"­Jut­te­lin ei­len kah­den äi­din kans­sa leik­ki­puis­tos­sa. He ker­toi­vat kuin­ka tär­keää on, et­tä hei­dän tyt­tä­ren­sä soit­ta­vat pia­noa jo vii­si­vuo­tiai­na."
Päi­vä­ko­din van­hem­pain­il­lois­sa taas pa­ri­vuo­tiai­den äi­dit her­moi­le­vat sii­tä, kuin­ka hi­taas­ti hei­dän lap­sen­sa op­pi­vat eng­lan­tia.
Kun il­ma­pii­ri on tä­mä, me­nee vä­lil­lä huo­maa­mat­taan mu­kaan, Fren­zel poh­tii. Tim ha­lu­si jal­ka­pal­lo­seu­raan juu­ri vii­si täy­tet­tyään.
"­Veim­me hän­tä tree­nei­hin nel­jän kuu­kau­den ajan. Hän tu­li jo­ka ker­ran ko­tiin it­kua ul­voen. Ta­ju­sim­me, et­tä se oli liian var­hais­ta."

MIK­SI täy­del­li­sen van­hem­man taak­ka on ni­men­omaan äi­tien on­gel­ma? Mik­si se ei kos­ke sak­sa­lai­si­siä? Yk­si syy lie­nee täs­sä:
"­Mie­he­ni ei ol­lut in­nois­saan las­ten hank­ki­mi­ses­ta. Hän suos­tui tä­hän vain rak­kau­des­ta mi­nuun", Fren­zel ker­too.
Fren­ze­lin mies ei ole ai­noa: Jo­ka kol­mas al­le 45-vuo­tias sak­sa­lais­mies ei ha­lua lain­kaan lap­sia, ja 35 pro­sen­til­la ei lap­sia ole­kaan, Ber­tels­mann-sää­tiön tut­ki­mus ker­too.
Jo­ka nel­jäs yli 50-vuo­tias sak­sa­lais­mies on lap­se­ton, mut­ta sa­man­ikäi­sis­tä nai­sis­ta lap­set­to­mia on 12 pro­sent­tia.
Ei siis yl­lät­tä­vää, et­tä sak­sa­lais­äi­dit ko­ke­vat lap­set omak­si pro­jek­tik­seen, äi­tien pro­jek­tik­si, ku­ten Rhein­gold-ins­ti­tuut­ti ker­too.
Sak­sas­sa elää si­tä pait­si yhä vah­vas­ti pe­rin­tei­nen ku­va äi­dis­tä: hän on huo­no, jos hän ei uh­raa kaik­kea las­ten­sa vuok­si.
Fren­ze­liä on ar­vos­tel­lut oma isä. "­Jos on on­gel­mia las­ten kans­sa, ku­ten Ti­min vii­me­ai­kais­ten ag­gres­sioi­den kans­sa, niin isä­ni sa­noo: no, si­nä­hän an­noit hei­dät var­hain pois."

FREN­ZEL oli täys­päi­väi­ses­sä sai­raa­la­vi­ras­sa jon­kin ai­kaa Jo­han­nan eli toi­sen lap­sen­sa syn­ty­män jäl­keen. "­Sii­tä ei tul­lut mi­tään. Elä­mäm­me pyö­ri vain sen ym­pä­ril­lä, kuin­ka jär­jes­täm­me las­ten hoi­don ja vie­mi­set ja tuo­mi­set."
Fren­ze­lin mies on Itä-Sak­sas­ta, siis en­ti­ses­tä DDR:s­tä. Hän it­se on län­si­sak­sa­lai­nen.
"­Mie­he­ni kan­nus­ti ja sa­noi, et­tä tot­ta kai si­nä voit teh­dä uraa ja ol­la ko­ko­päi­vä­töis­sä. Niin­hän Itä-Sak­sas­sa oli ta­pa­na. Mut­ta mi­nä sa­noin: et­kö näe kuin­ka ki­rei­tä ja stres­saan­tu­nei­ta me olem­me?"
Sak­sa­lais­äi­ti jät­ti ura­haa­veet yli­lää­kä­rin pai­kas­ta ja siir­tyi pi­tä­mään vas­taan­ot­toa ly­hen­ne­tyl­lä työ­vii­kol­la.
"­Ha­luan an­taa ai­kaa lap­sil­le­ni ja hel­pot­taa mie­he­ni ura­pyr­ki­myk­siä."

KALLE KOPONEN


-------------------------------------------------------
Tilaa HS Digilehti, saat myös arkistot käyttöösi!

[Hilppa]

Jo­ka kol­mas al­le 45-vuo­tias sak­sa­lais­mies ei ha­lua lain­kaan lap­sia, ja 35 pro­sen­til­la ei lap­sia ole­kaan, Ber­tels­mann-sää­tiön tut­ki­mus ker­too.
Jo­ka nel­jäs yli 50-vuo­tias sak­sa­lais­mies on lap­se­ton, mut­ta sa­man­ikäi­sis­tä nai­sis­ta lap­set­to­mia on 12 pro­sent­tia.

Mielestäni tuo oli mielenkiintoinen tilastotulos. Noinko on Suomessakin? Että lasten hankinta olisi useimmiten täysin naisten projekti? Siis nainen ainoastaan haluaisi lapsia ja mies suostuisi, jos suostuisi, ainoastaan rakkaudesta naiseensa. Jos ei suostu, nainen tekee "oops kävi pikku vahinko" -jutun (joka sosiaalisessa kontekstissa jopa korkeasti suositeltavaa naiseuden nimissä, täytyyhän naisen lasta niin kovin haluta, ovathan he sentään niin söpöjä!!!) ja miehen on myönnyttävä ratkaisuun. Ei siis mikään ihme avioerojen runsaan lukumäärän näkökulmasta katsoen.

Myös lapsen vammaisuuden ja avioerojen yhteydessä on surullinen korrelaatio, joka johtunee useimmin siitä, että mies ei halua vammaista lasta hyväksyä omakseen vaan ottaa eron. Onhan koko raskaus kuitenkin naisen oma projekti riskeineen.

[Psykopatologia]

TV-sarjassa "Raja" (2/3; 2.3.2014 TV1) tytön tyllerö totesi kotiin
tupsahtaneelle isälleen, että äiti nukkuu ja että piirretäänkö hevosia?

Kohtauksessa tytön oidipaalinen rakkaus tuli tällä tavalla esiin.

[santra]

No onhan raskaus toki naisen oma projekti mutta ei nainen sitä yksin pysty käynnistämään.Ainakin alulle laittamisessa mies on jollain tavalla mukana, joskin on totta että monen miehen"osallistuminen" jääkin sitten siihen
Mikä sitten on ihanne, maskuliininen mies vai feministinen nainen, vai onko maskuliinisuus vain miehisen egon pönkitystä?Tai miehen jatke?
Miesten yleistäminen maskuliinisiksi on harhaanjohtavaa, sillä kohtalaisen harva mies ylettää maskuliinisuuden ihanteisiin, mikäli tarkastellaan asiaa asiaa rooliodotusten muodossa. Maskuliiniseen ihanteeseen ylettyviä on sekä miehissä että naisissa, mutta molemmissa vain vähän.Kuitenkin mies pyrkii "äijämeiningillä" täydelliseen maskuliinisuuteen

Samoin naisellisuuden ja feministisyyden raja on usein hämärtynyt.Naisellinen nainen ei välttämättä ole feministinen siinä merkityksessä mitä feministisyydellä yleensä tarkoitetaan, naisellisuus mielestäni on se luontainen viehätysvoima minkä lähes jokainen nainen omistaa

Ei sääntöä ilman poikkeusta, mehän olemme kumminkin jokainen omia persooniamme, siinä on tämän elämän rikkaus!

[Psykopatologia]

Maskuliinisen vastinpari on feminiininen, ei feministinen,
jonka vastinpari voisi olla maskulistinen, joidenkin
mielestä ehkä sovinistinen.

[santra]

Pilkun nuss.... viilausta

[santra]

Selvyyden vuoksi voisimmekin käyttää ilmaisuja naisellinen ja miehekäs? Suomalaisia kun ollaan

[Psykopatologia]

Feminismillä on ihan oma merkitys, josta täälläkin on kiivaasti keskusteltu.

Maskuliininen ei ole sama kuin miehekäs yms.

[santra]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Miesten_tasa-arvo

Naisten seksuaalinen valta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Henry_Laasanen

Ihmissuhteet ja tasa-arvo;
http://ihmissuhteet.blogspot.fi/

[Psykopatologia]

Pilkun nuss.... viilausta

Huomattakoon, että kyseessä oli todellinen virhe.

[santra]

jippikayeee!!

[Lette]

http://fi.wiktionary.org/wiki/miehek%C3%A4s

Adjektiivi
miehekäs
maskuliininen, miehelle tyypillinen

Vastakohdat
naisellinen

Johdokset
substantiivit: miehekkyys

[Psykopatologia]

Mutta feminiinisyyden ja maskuliinisuuden määritelmiä
ei ole missään (hyvin) esitetty.

En minäkään (tietääkseni) ole pystynyt moiseen.

[santra]

No kaikesta huolimatta nainen on nainen ja mies on mies, eläköön se pieni ero!

[Golden flower]

TV-sarjassa "Raja" (2/3; 2.3.2014 TV1) tytön tyllerö totesi kotiin
tupsahtaneelle isälleen, että äiti nukkuu ja että piirretäänkö hevosia?

Kohtauksessa tytön oidipaalinen rakkaus tuli tällä tavalla esiin.

Kyseessä on romaanin pohjautuva tv-sarja. Kohtaus on käsikirjoitettu, ja tyttö sekä hänen isänsä ovat näyttelijöitä. Kohtauksen mahdollinen oipaalinen symboliikka on siis suoraan lähtöisin kirjailija Riikka Pulkkiselta tai näin tulkitsevalta. Wikipedia kertoo romaanista näin:

Raja on Riikka Pulkkisen vuonna 2006 ilmestynyt esikoisromaani. Sen on kustantanut Gummerus. Romaani on julkaistu myös Loisto-pokkarina.

Neljän eri-ikäisen päähenkilön näkökulmasta kerrotussa teoksessa käsitellään osin vaikeita teemoja, kuten eutanasiaa sekä vanhemman miehen ja nuoren lukiolaistytön välistä suhdetta. Tärkeässä osassa romaanissa on myös kirjallisuus, erityisesti antiikin tragediat.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Raja_%28romaani%29

Tmän perusteella tulkinta oidipaalisesta symboliikasta voi hyvinkin olla oikea, mutta täytyy muistaa, että se ei vahvista itse oidipaalista teoriaa millään lailla.

[Psykopatologia]

Minusta ko. kohtauksessa ei ollut symboliikkaa.
Kyseessä oli arkipäiväinen tapahtuma kuin missä tahansa perheessä.

[Golden flower]

Minusta ko. kohtauksessa ei ollut symboliikkaa.
Kyseessä oli arkipäiväinen tapahtuma kuin missä tahansa perheessä.

^Minunkin näkemykseni on tämä.