HS - Hyvinvointi Päivi Ala-Risku HS 30.11.2016 11:51 http://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000004887821.html
Tutkija: Mindfulnessin pimeistä puolista pitäisi puhua – meditaatio voi olla jopa pelottava kokemus
Mindfulness-meditaatiolla on kyllä tieteellisesti todistettuja hyötyjä, mutta mikään ihmelääke kaikkeen se ei tutkijatohtori Ilmari Kortelaisen mukaan ole.
MINDFULNESS-MEDITAATIOSTA puhutaan nyt paljon. Sen luvataan parantavan niin naisten orgasmeja kuin tuovan maailmanrauhaakin. Yritykset tarjoavat työntekijöilleen mindfulness-kursseja. Mindfulnessia koskevan tutkimuksen määrä on myös räjähtänyt.
”Ja ihan hyvä niin. Mindfulnessilla ja meditaatiolla on paljon hyviä vaikutuksia. Silti myös mindfulnessin kielteisistä puolista pitäisi puhua”, sanoo tutkijatohtori Ilmari Kortelainen Tampereen yliopistosta.
”Mindfulness ei ole ihmelääke kaikkeen, vaikka joskus niin tunnutaan esittävänkin.”
KORTELAINEN tutkii parhaillaan osallistujien ja ohjaajien kokemuksia työelämän mindfulness-kursseilla.
”Mindfulness-koulutusten markkinoinnissa usein korostetaan ja liioitellaan menetelmän vaikutuksia. Silti useiden tutkimusten mukaan mindfulnessin vakutus esimerkiksi uni-, keskittymis- tai alkoholiongelmien hoidossa on vain vähäinen tai jopa olematon”, Kortelainen sanoo.
Monet yritykset tarjoavat työntekijöilleen mindfulness-harjoituksia.
Niissä sekoitetaan buddhalaisuudesta meditaatiosta nousevia termejä liike-elämän termeihin. Esimerkiksi läsnäolo, myötätunto ja hyväksyntä sotketaan Kortelaisen mukaan hyvin huomaamattomasti sellaisiin termeihin kuin palvelualttius, energisyys ja tuloksellisuus.
”Tämä on siinä mielessä ongelmallista, että alun perin meditaatiossa ei ole ollut tarkoitus pyrkiä mihinkään. Päinvastoin, se on elämisen ja olemisen kuuntelua.”
TOINEN ONGELMA mindfulnessissa työelämässä on Kortelaisen mukaan se, että mindfulness voi olla keino kohdistaa huomio yksilön hyvinvointiin ja ohittaa rakenteelliset ongelmat.
”Esimerkiksi työuupumuksen syitä ei yritetäkään etsiä vaikkapa organisaation toimintatavoista, vaan ongelma yritetään korjata nopeasti mindfulnessin avulla kuin laastarilla.”
Myös yksilön kannalta meditaatiossa on riskinsä.
”Eräs meditaation pimeä puoli on se, että pitkissä meditaatioissa voi joutua sellaisiin meditatiivisiin tiloihin, jotka ovat meidän kulttuurissamme vieraita. Ne voivat tuntua todella pelottavilta.”
Etenkin, jos ihmisellä on jokin aivan akuutti elämänkriisi, terapia voisi olla parempi lähtökohta kuin mindfullness-harjoitus.
MEDITAATIOTA harrastava ihminen voi alkaa idealisoida olemistaan.
”Tällainen ihminen pyrkii olemaan aina ystävällinen ja myötätuntoinen, mikä ei aina ole hyväksi ihmiselle. Hän pyrkii ohittamaan vihan tunteita, häpeää, aggressiota ja traumojakin, koska ajattelee, että niin meditaatiota harjoittavan ihmisen kuuluu tehdä.”
Kortelaisen mukaan on harmillista, että mindfulnessia ei nähdä kulttuurisena ilmiönä vaan se esitetään ruumiillisena totuutena, että mindfulness toimisi kaikilla samalla lailla.
”Melestäni ei riittävästi kiinnitetä huomiota siihen, miten eri lailla ihmiset kokevat mindfulnessin.”
MYÖS UUSISSA teknologisissa sovelluksissa voi olla riskinsä. Kortelainen kertoo erilaisista mindfulness-mittauslaitteista, jotka mittaavat ihmistä. Ne analysoivat, milloin ihminen on vaikka ahdistunut ja miten pitäisi milloinkin hengittää.
”Tämä on vähän hassua, koska mindfulnessin perusajatuksena on oma, subjektiivinen kehon kuuntelu. Mittauslaitteiden vaarana on se, että mindfulnessin ydin eli oma kehon kuuntelu jää vähemmälle.”
Mindfulness-liikkeellä voisi Kortelaisen mielestä myös olla peiliin katsomisen paikka. Joskus tuntuu siltä, että koulutuksissa painotetaan tarkasti, millainen näkökulma meditaatioon on sallittu.
”Olen esimerkiksi kuullut, kuinka mindfulness-guru Jon Kabat-Zinn ohittaa kriittisen kommentin leimaamalla sen ’vain mielen toiminnaksi’. Tuolla logiikalla kaikki kriittiset kommentit mindfulnessista valuvat kuin vesi hanhen selästä”, Kortelainen huomauttaa.
TUTKIMUKSISSA on keskitytty todistelemaan mindfulnessin hyötyjä ja löytämään positiivisia vaikutuksia. Monet hyötyjä löytäneet tutkimukset ovat kyllä sinänsä päteviä, mutta ongelma Kortelaisen mukaan on, että meditaation pimeitä puolia ei juuri ole tutkittu.
”Tällä hetkellä kansainvälisesti on menossa pari tällaista tutkimusta, Suomessa ei minun tietääkseni yhtään. Haitoistakin pitäisi pystyä puhumaan.”
MINDFULNESSIN hyviä puolia ovat Kortelaisen mukaan esimerkiksi se, että se voi tuoda harjoittajalleen toisenlaisen näkökulman omaan kehoon ja tarjota konstin irtautua kiireisestä elämänrytmistä. Lisäksi mindfulnessilla on tutkimuksissa todettu olevan esimerkiksi kohtalainen vaikutus ahdistuneisuuden, kivun ja masennuksen hoidossa.
”Harrastan itsekin meditaatiota ja tutkin mindfulnessia, enkä halua profiloitua meditaation vastustajaksi. Silti on tärkeä tutkia myös pimeitä puolia.”
Mindfulnessilla tarkoitetaan tietoista läsnäoloa. Mindfulness-harjoituksissa pyritään olemaan läsnä nykyhetkessä. Tätä opetellaan viemällä huomio kehoon, esimerkiksi hengitykseen tai kehon tuntemuksiin.
Kommentit 24