Psykopatologia.munfoorumi.com

HS - Mielipide Ben Furman 25.11. 2:00, päivitetty: 25.11. 12:52 http://www.hs.fi/mielipide/art-2000004880924.html
Koulukiusaajan rankaiseminen usein vain pahentaa ongelmaa

Parhaimmiksi ovat osoittautuneet menetelmät, joissa koulukiusaamiseen ei keskitytä lainkaan, vaan käytettävissä olevat paukut pannaan oppilaiden keskinäisen toveruuden edistämiseen, kirjoittaa psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman

KOULUKIUSAAMINEN on aihe, josta keskus­tellaan ahkerasti mediassa Suomen lisäksi kaikkialla maailmassa. Se on vakava ongelma, ­jonka tiedetään olevan yksi merkittävistä mielenterveys­häiriöiden riskitekijöistä.

KOULUKIUSAAMISEN ehkäisemiseksi on kehitetty monenlaisia menetelmiä. Aluksi tulokset ovat yleensä lupaavia, mutta kun tilastotietoja katsotaan tarkemmin tai kun kyseistä menetelmää testataan muissa kouluissa, tulokset osoittautuvat tavallisesti vaatimattomiksi elleivät suorastaan olemattomiksi. Yleistäen voidaan todeta, että menetelmät, joissa keskitytään koulukiusaamisen kitkemiseen, pikemminkin pahentavat kuin parantavat ongelmaa.

Parhaimmiksi ovat osoittautuneet menetelmät, joissa koulukiusaamiseen ei keskitytä lainkaan, vaan käytettävissä olevat paukut pannaan oppilaiden viihtymisen ja keskinäisen toveruuden edistämiseen.

ESIMERKIKSI Britanniassa kehitetty kannustusryhmämenetelmä on osoittautunut erittäin tehokkaaksi. Sen avulla kiusaaminen saadaan loppumaan melkein heti. Siinä ei edes yritetä panna kiusaajia vastuuseen kiusaamisesta. Sen sijaan onnettomaksi itsensä tuntevalle lapselle rakennetaan kannustus­ryhmä, joka saa tehtäväksi pitää huolen siitä, että kyseinen lapsi alkaa viihtyä koulussa.

Menetelmä vie pohjan pois kiusaamiselta ja se antaa kiusaajille mahdollisuuden lopettaa kiusaaminen kasvojaan menettämättä. Lisäksi menetelmä vaikuttaa myönteisesti lasten keskinäiseen toveruuteen.

Myös koko luokan hyvinvoinnin lisäämiseen – ei siis kiusaamisen lopettamiseen – tähtäävät menetelmät ovat osoittautuneet lupaaviksi. Suomessakin on käynnissä useita kokeiluja, joissa koko luokka osallistuu projektiin, jossa opetellaan ­ystävällisyys- ja yhteistyötaitoja hauskan leikin varjolla.

KIUSAAMISESTA keskusteltaessa unohtuu usein se kokemus­tieto, että oppilaat voivat myös herkistyä kiusaamiselle. Herkistyminen on vakava ongelma, sillä siinä aikaisemmin kiusaamisen kohteeksi joutunut lapsi kokee, että häntä kiusataan edelleen, vaikka objektiivisesti arvioiden kiusaaminen on loppunut.

Näitä lapsia voidaan auttaa tehokkaasti paitsi edellä mainitulla kannustusryhmämenetelmillä myös jämäkkyysharjoittelulla, jossa lapsi opettelee draamaharjoitusten avulla panemaan huumorin keinoin kiusaajalle luun kurkkuun.

Ben Furman psykiatrian erikoislääkäri, muksuoppimenetelmän kehittäjä, Helsinki

Kommentit 60

Valitettavasti en usko tuon mallin toimivuuteen pätkääkään.

Onhan Suomessa ollut käytössä "Kiva koulu" -hanke, joka mielestäni sisältää juuri tuon ajatuksen.
En kuitenkaan ole kuullut, että se olisi kiusaamisen lopettanut.

Ainoa toimiva menetelmä on, että kiusattu hakee vielä isomman kaverin, joka mätkii kiusaajaa turpaan.

Aikamoista paskaa koko kirjoitus ja huomaa hyvin, että kirjoittaja Furman ei tiedä, mitä on koulukiusaaminen. Minä lähtisin tässä nyt purkamaan taas ihan ekana tätä termiä, että mitä tällaisella termillä tarkoitetaan, kuin "koulukiusaaminen".
Minun nähdäkseni "koulukiusaamiseksi" usein kutsutaan sellaista epäorganisoitunutta, ei pahan tahtoista härnäämistä, missä jotain sosiaalisesti heikohkoa ja/tai muuten poikkeavaa oppilasta härnätään. Joissain tapauksissa näistä härnäämiskeisseistä nousee aivan hriveä haloo ja niitä puidaan vanhempien ja koulun kesken ja joskus jopa mediassa. Asioita paisutellaan pelkän "koulukiusaaminen" termin alla ja jostain tönimisestä, lumipesusta, tai kaappiin sulkemisesta tehdään elämää suurempi juttu.
Itse kuitenkin teen selvän eron tällaisen härnäämisen ja varsinaisen kiusaamisen välille. Varsinaisena kiusaamisena pidän sellaista, missä joku yksittäinen oppilas suljetaan järjestelmällisesti kokonaan ryhmän ulkopuolelle ja, missä tämän ulkopuolelle sulkemisen lisäksi tähän yksittäiseen oppilaaseen kohdistetaan järjestelmällistä ja jatkuvaa törkeää väkivaltaa.
Itselläni on kokemusta ala-asteelta tällaisesta, missä koko luokka sulki minut täysin ulkopuolelle ja joskus vedettiin "huvin vuoksi" niin pahasti turpaan, että jouduin pitkälle sairaslomalle. Kiusaajilla oli yleensä puukot mukana koulussa. Vanhempien valta-asetelmat ja valtapelit estivät kiusaamiseen puuttumisen. Erään opettajan mukaan kiusatuksi tuleminen oli pahempi asia, kuin kiusaaminen.

ritalin kirjoitti:Aikamoista paskaa koko kirjoitus ja huomaa hyvin, että kirjoittaja Furman ei tiedä, mitä on koulukiusaaminen. Minä lähtisin tässä nyt purkamaan taas ihan ekana tätä termiä, että mitä tällaisella termillä tarkoitetaan, kuin "koulukiusaaminen".
Minun nähdäkseni "koulukiusaamiseksi" usein kutsutaan sellaista epäorganisoitunutta, ei pahan tahtoista härnäämistä, missä jotain sosiaalisesti heikohkoa ja/tai muuten poikkeavaa oppilasta härnätään. Joissain tapauksissa näistä härnäämiskeisseistä nousee aivan hriveä haloo ja niitä puidaan vanhempien ja koulun kesken ja joskus jopa mediassa. Asioita paisutellaan pelkän "koulukiusaaminen" termin alla ja jostain tönimisestä, lumipesusta, tai kaappiin sulkemisesta tehdään elämää suurempi juttu.
Itse kuitenkin teen selvän eron tällaisen härnäämisen ja varsinaisen kiusaamisen välille. Varsinaisena kiusaamisena pidän sellaista, missä joku yksittäinen oppilas suljetaan järjestelmällisesti kokonaan ryhmän ulkopuolelle ja, missä tämän ulkopuolelle sulkemisen lisäksi tähän yksittäiseen oppilaaseen kohdistetaan järjestelmällistä ja jatkuvaa törkeää väkivaltaa.
Itselläni on kokemusta ala-asteelta tällaisesta, missä koko luokka sulki minut täysin ulkopuolelle ja joskus vedettiin "huvin vuoksi" niin pahasti turpaan, että jouduin pitkälle sairaslomalle. Kiusaajilla oli yleensä puukot mukana koulussa. Vanhempien valta-asetelmat ja valtapelit estivät kiusaamiseen puuttumisen. Erään opettajan mukaan kiusatuksi tuleminen oli pahempi asia, kuin kiusaaminen.

Eli jos vain puolet luokasta härnää ja silloin tällöin käydään käsiksi, se on vaan härnäämistä.