Onko uskonnollinen herätys verrattavissa psykoosiin?
http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkis ... _p_authKun piru riivaa
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
2000;116(23):2704-2709
Hannu Lauerma
Koko artikkeli luettavissa ko osoitteesta.
Kun piru riivaa
Eräillä uskonnollisten ilmiöiden piiriin luettavilla ilmiöillä voi olla myös kielteisiä terveysvaikutuksia. Uskomus "persoonallisen Saatanan" osuudesta mielenterveyden häiriöihin elää edelleen, jopa eräissä hoidollisinakin pidetyissä kristillisissä yhteisöissä. Mm. skitsofreniaan, psykoottiseen depressioon, dissosiaatiohäiriöihin, ohimolohkoepilepsiaan, aivohalvaukseen ja lääkkeiden sivuvaikutuksiin liitetään joskus muitakin uskonnollisia selitysmalleja, jotka voivat olla vakavasti haitaksi sairauden ymmärtämiselle ja asianmukaiselle hoidolle. Kysymyksessä saattavat olla kokemukset rangaistuksesta, ilmestyksistä tai jumalallisten voimien suorasta vaikutuksesta kehoon (Lauerma ja Tuliharju 1998). Asianmukaisen lääketieteellisen informoinnin lisäksi ongelmia jäsentävä keskustelu valistuneen teologin kanssa on potilaille usein hyödyksi. Kaikeksi onneksi varsin yleinen näkemys on se, että lääketieteen tarjoama apu katsotaan Jumalasta lähtöisin olevaksi ja hyväksyttäväksi.
Profeetallisuutta vai suuruusharhoja?
Taantuminen suuruusharhaisuuteen on skitsofrenian eräissä muodoissa, harhaluuloisuushäiriöissä ja maniassa joskus esiintyvä oire, joka saattaa tilapäisesti suoda tyydytystä mutta raunioittaa mahdollisuuden rakentavaan elämään ja vuorovaikutukseen. Usein siihen liittyy kokemus vainon kohteena olemisesta, tyydyttävänä kääntöpuolenaan elämys oman persoonan ainutlaatuisesta ja erityisestä merkityksestä. Suurellisuus, kyvyttömyys elää elämää jokseenkin muiden ihmisten kaltaisena mutta silti ainutkertaisena ihmisenä, saa joskus puhtaasti uskonnollisen ilmiasun.
Muistan itse tavanneeni vain kolme potilasta, joilla keskeisenä, selvästi ilmaistuna ja koettuna harhana on ollut oma jumaluus. Kaksi näistä "jumalista" oli vanhatestamentillisessa, kostavassa jumalallisuudessaan myös hengenvaarallisia. Siinä missä jumaluuskokemus on lähes kenen tahansa mahdollista tunnistaa harhaksi, on kokemus profeetallisuudesta paljon ongelmallisempi. Tilanne on tällainen erityisesti silloin, kun kyseessä on jossain suhteessa karismaattinen ja ilmaisullisesti kyvykäs henkilö, joka kykenee salaamaan suuruusharhansa esimerkiksi esiintymällä tarvittaessa hyvin vaatimattomasti. "Jumalalta saatujen käskyjen" motivoimat hallusinoivien, hoitamattomien potilaiden tekemät surmatyöt eivät ole tavattoman harvinaisia.