PP kirjoitti:
Kyllä, nuo ovat vegatatiivisiaautonomisia fuktioita. Halvaus-oireistossa keskushermosto-vaurio aiheuttaa ääteis-hermoston (osin) heikentyneen toiminnan luuranko-lihaksistoon silloin, kun aivo-infarkti tai -vuoto on kyseessä.
[vuoto]
- Oikeinkirjoitus hakusessa hänellä-Yhteen kappaleeseen saa mahtumaan kolme virhettä!
Vähän selvennystä:
http://www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio_(avh)/perustietoa_avh_sta
"Aivoverenkiertohäiriöllä (AVH) tarkoitetaan aivoverenkierron tilapäistä ja vielä korjaantuvaa häiriötä (TIA) tai pysyvän vaurion aiheuttavaa aivoinfarktia tai aivoverenvuotoa. AVH aiheuttaa aivojen toimintahäiriön, jonka seurauksena ilmenee esim. motorisia tai kielellisiä vaikeuksia.
Aivojen toimintahäiriöitä voivat aiheuttaa myös aivovamma, aivokasvain tai aivotulehdus.
Aivoverisuonitukos eli aivoinfarkti on sairaus, jossa äkillisesti tukkeutuneen valtimon alueella aivokudos jää ilman verenkiertoa ja happea. Tämän seurauksena paikallinen osa aivokudoksesta menee pysyvään kuolioon. Usein tukkeuma johtuu verihyytymästä ahtautuneessa valtimossa, mutta voi aiheutua myös esimerkiksi sydämestä tai kaulavaltimosta tulleesta hyytymästä.
Aivoverenvuodossa valtimosuoni repeää, jolloin veri vuotaa joko aivoaineeseen (ICH) tai lukinkalvon alaiseen tilaan (SAV). SAV:n aiheuttaa useimmiten aivojen pinnalla olevan valtimon synnynnäisen pullistuman (aneurysman) repeäminen. Vuotanut veri imeytyy vähitellen pois aivoista, mutta verenvuoto aiheuttaa kuitenkin kudosvauriota.
TIA (transient ischemic attack) on ohimenevä aivoverenkiertohäiriö. Sen oireet muistuttavat aivoinfarktia, mutta menevät nopeasti ohi. Oireet kestävät tyypillisimmin 2 - 15 minuuttia (yleensä alle tunnin). TIA:n sairastaneista vähintään joka kolmas saa myöhemmin
aivoinfarktin.
Aivot säätelevät ihmisen toimintaa. Siksi aivoverenkiertohäiriön aiheuttama kudosvaurio vaikuttaa monin tavoin sairastuneen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Seuraukset ovat aina yksilölliset ja ne riippuvat vaurioalueen sijainnista ja laajuudesta. Aivoverenkiertohäiriö voi tuottaa pysyviä tai ohimeneviä kehon halvausoireita, tuntopuutoksia, häiriöitä kielellisissä toiminnoissa sekä muussa henkisessä suoriutumisessa.
Aivoverenkiertohäiriöihin sairastuneita on Suomessa v. 2015 arvioitu olleen
noin 100 000. Aivoinfarktin saa vuosittain noin 18 000 suomalaista ja aivoverenvuodon noin 1 800 suomalaista. Noin 2 500 henkilöllä aivoinfarkti uusiutuu vuoden sisällä. Ohimenevän aivoverenkiertohäiriön (TIA) saa noin 5 000 henkilöä.
Yhteensä vuosittain 25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön eli joka päivä 68 henkilöä.
Aivoverenkiertohäiriöihin menehtyy vuosittain Suomessa noin 4 500 henkilöä. AVH on kolmanneksi yleisin kuolinsyy.
AVH-potilaista joka toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikea-asteinen. Joka neljäs toipuu täysin oireettomaksi, yli puolet omatoimiseksi ja joka seitsemäs tarvitsee laitoshoitoa."
Aivoinfarkti samoin kuin sydäninfarkti syntyy kun äkillisesti tukkeutuneen valtimon (aivovaltimo tai aortta) alueella oleva kudos, (siis sydän tai aivot) jää ilman happea ja siitä seurauksena paikallinen osa menee pysyvään kuolioon. Tämän vuoksi puhutaan virheellisesti aivo- tai sydänhalvauksesta . Oikeampi ilmasu on aivo- tai sydäninfarkti.