Autismin diagnosoiminen muuttuu

[Psykopatologia]

HS - Elämä & Hyvinvointi HYVINVOINTI 22.9.2016 19:38 Päivitetty: 23.9.2016 10:41 Teemu Leminen HS http://www.hs.fi/hyvinvointi/a147451915 ... tuimmat-#5
Autismin diagnosoimiseen on tulossa iso muutos – samalla erillinen Asperger-diagnoosi häviää

Uusi malli kokoaisi kaikki autismikirjon häiriöt yhdeksi kattavaksi diagnoosiksi. Jutussa voit testata omat tietosi autismista.

AUTISMIDIAGNOSTIIKKAAN on suunnitteilla iso muutos. Uudessa mallissa kaikki autismiin liittyvät diagnoosit tultaisiin yhdistämään yhteen kattavaan diagnoosiin eli autismikirjon häiriöön.
”Autismi diagnosoitaisiin eri tavalla kuin nykyään. Samalla erillinen Asperger-diagnoosi häviää”, sanoo toiminnanjohtaja Tarja Parviainen Autismi- ja Apergerliitosta.
Uusi diagnoosiluokitus on tällä hetkellä Maailman terveysjärjestö WHO:n valmistelussa. Toteutuessaan se tulisi voimaan vuonna 2018.

MERKITTÄVINTÄ uudessa diagnoosiluokituksessa on se, että siinä määritellään erikseen autismiin liittyvien oireiden vaikeusaste. Lisäksi uusi luokitus ottaa huomioon sen, että oireiden vaikeusaste voi ajan kuluessa muuttua.
”Nykyiseen autismikirjon diagnosointiin sisältyy vielä kielelliseen kehitykseen liittyviä ikärajoja. Uudessa luokituksessa ne todennäköisesti eivät enää vaikuta, vaan kielenkehitys on kielenkehitystä ja autismi autismia”, sanoo suunnittelija Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitosta.
Uudessa mallissa tarkasteltavia piirteitä ovat muun muassa sosiaalis-emotionaaliset vuorovaikutustaidot, ei-kielellinen kommunikointikyky, taidot ikään liittyvissä sosiaalisissa suhteissa sekä toistuvat ja rajoittuneet käyttäytymismallit, kuten stereotyyppinen toistava puhetapa.

AUTISMIKIRJON HÄIRIÖSSÄ ovat yleisiä esimerkiksi puutteet sosiaalisissa vuorovaikutustaidoissa tai kommunikaatiokyvyissä. Lapsen vanhemmat ovat usein ensimmäiset, jotka huomaavat lapsen oireilevan.
”Yleensä autismi ilmenee noin puolentoista vuoden ikäisillä lapsilla. Puheeseen tai leikkiin liittyvät jo kehittyneet taidot voivat jopa taantua, osalla ne taas eivät kehity odotusten mukaisesti”, sanoo Havukainen.
Vanhemmat saattavat esimerkiksi kiinnittää huomiota siihen, ettei lapsi ota katsekontaktia tai reagoi puheeseen. Lapsella voi olla myös ongelmia niin sanotun jaetun tarkkaavaisuuden kanssa, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palloleikin aikana lapsen huomio on jossain muualla kuin itse leikissä.
Asperger-diagnoosit taas tehdään yleensä vasta kouluiässä, vaikka oireyhtymästä voi olla merkkejä jo aiemmin. Osa Asperger-piirteistä voi olla havaittavissa jo hyvin varhaisessa vaiheessa, kun taas jotkut tulevat selvemmin näkyviin, kun lapsen sosiaaliset suhteet lisääntyvät, esimerkiksi koulun alkaessa.

TOINEN merkittävä muutos autismidiagnostiikassa on se, että uusi luokitus huomioi myös aisteihin liittyvät poikkeamat. Niitä on yli 90 prosentilla autismin kirjoon kuuluvista henkilöistä.
Aisteihin liittyviä poikkeamia ovat muun muassa kuulo- tai näköaistin yli- tai aliherkkyydet sekä aistien kuormittuminen tai sekoittuminen. Autistinen henkilö voi kuulla esimerkiksi tietyt äänet tai taajuudet hyvin voimakkaina.
”Tutkimusten mukaan kyse ei ole vain pienestä epämiellyttävyydestä, vaan autistinen henkilö voi tuntea kovat äänet jopa kipuna”, sanoo Havukainen.
Aistipoikkeamien huomioimisella on käytännön merkitystä autismikirjon henkilöiden kuntoutumisen ja toimintakyvyn kannalta, sillä se korostaa apuvälineiden tärkeyttä. Autismikirjon henkilön toimintakyky voi olla paljon heikompi ilman apuvälinettä kuin sen kanssa.
”Myös toinen ihminen voi olla niin sanotusti apuväline eli toimia avustajana tietyissä tilanteissa”, sanoo Havukainen.

TOIMINNANJOHTAJA Tarja Parviainen uskoo, että uusi luokittelumalli tulee voimaan, vaikka se ei olekaan vielä ongelmaton. Uusi diagnoosimalli mietityttää etenkin Asperger-diagnoosin saaneita henkilöitä.
”Aspergereilla on hyvin voimaantunut yhteisö Suomessa. He ovat pohtineet, mitä uusi diagnostiikka heille tarkoittaa. Myönteinen kanta uutta diagnoosimääritelmää kohtaan on kuitenkin vahvistunut myös heidän keskuudessaan”, Parviainen sanoo.
Havukainen huomauttaa, että autismiin kuuluu usein myös liitännäisdiagnooseja kuten ahdistushäiriöitä tai epilepsiaa. Näitä voidaan hoitaa lääkityksellä, mutta autismikirjon oireita ne eivät ole.
”Missään kliinisissä tutkimuksissa ei ole todettu, että lapsuusiän autismi ja Aspergerin oireyhtymä poikkeaisivat toisistaan. Ydinoireet ovat samoja”, sanoo Havukainen.

HS Visa Testaa, mitä tiedät autismista
Vastaa, onko väittämä totta vai tarua. 1 - 10

Kommmentit 4

[Psykopatologia]

1. Autismi on sairaus.
Totta / Tarua Vastasit väärin
Autismi on neurobiologinen, koko elämänmittainen kehityshäiriö, joka ilmenee yksilöllisesti. Autismikirjon henkilö näkee, kuulee ja kokee maailman eri tavoin kuin muut ihmiset. Monet autismikirjon henkilöt kokevat autismin osaksi identiteettiään.

[Psykopatologia]

WHO:n ICD-11:n (2018) käytäntö yhtenäistyy APAn DSM-5:n (2013) kanssa (p. 50 - 59, pääluokassa Neurodevelopmental disorders, p. 31 - 86).

[vibeke]

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto nimitti autismin kirjon häiriötä(ni) sairaudeksi viimeksi eilen.

[Mirri]

Olisiko kuulostanut tai tuntunut paremmalta, jos olisi nimitetty kehityshäiriöksi?

Tuli mieleeni, että sairaudeksi sanominen voi tuntua ikään kuin turvallisimmalta, koska ei välttämättä tiedetä miten henkilö itse haluaa häiriötään nimitettävän. Käsitteet (kehitys)häiriöisyys/-vammaisuus eivät välttämättä miellytä kaikkia, ja on myös aika kömpelöä puhua neurologisesta kehityshäiriöstä (tai -vammaisuudesta).
Sairaus on sanana kätevä ja suht 'turvallinen', eikä johda pahasti harhaan ottaen huomioon, että autismin kirjo on lääketieteellisesti diagnosoitavissa.

[irmeli]

POISTETTU

[irmeli]

POISTETTU

[Psykopatologia]

”Missään kliinisissä tutkimuksissa ei ole todettu, että lapsuusiän autismi ja Aspergerin oireyhtymä poikkeaisivat toisistaan. Ydinoireet ovat samoja”, sanoo Havukainen.

Ko. on Kanner'in autismi tai oirehtymä, joka on minun tietämäni mukaan melko lailla eri asia kuin Asperger.

[vibeke]

Olisiko kuulostanut tai tuntunut paremmalta, jos olisi nimitetty kehityshäiriöksi?

Itse asiassa kyllä.

Sairaudesta puhuminen kuulostaa minusta yhtä hassulta kuin kuulostaisi vaikkapa täysin terveen kehitysvammaisen sanominen sairaaksi.

Miellän asiaa myös vammaispalvelulain määritelmien kautta. Vammaa ja sairautta pidetään laissa eri asioina.
"Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista."
"vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta - -"
jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta
jolla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi
vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaisesti
jotka aiheutuvat vamman tai sairauden edellyttämän
jos hän vammansa tai sairautensa johdosta

LISÄYS: Ei puhuta myöskään kuulosairaista, näkösairaista, liikuntasairaista ja kehityssairaista vaan -vammaisista. Eikä aivosairauksista (tietyissä yhteyksissä) vaan aivovammoista.

[Psykopatologia]

En ymmärrä uuden diagnostiikan rationaalia: miksi Kanner ja Rett ym. halutaan laittaa Aspergerin kanssa samaan spektumiin.