Elämä & Hyvinvointi KOLUMNI Elina Tanskanen Kirjoittaja on toimittaja, seksuaaliterapeutti ja logoterapeutti.
Erillään oleminen tekee hyvää parisuhteelle
On tilanteita, joissa selkeä etäisyydenotto on ainoa tapa pysyä yhdessä. Ja vaikka kaikki olisikin kunnossa, välillä tekee yksinkertaisesti hyvää ikävöidä kumppaniaan, kirjoittaa HS:n kolumnisti Elina Tanskanen.
ELÄMÄ 19.9.2016 16:30 Päivitetty: 20.9.2016 8:32 http://www.hs.fi/elama/a1474253633701?r ... tuimmat-#4
LÄHEISYYTTÄ tuputetaan helposti lääkkeeksi kaikkiin parisuhdeongelmiin: Puhukaa! Halailkaa! Kosketelkaa! Viettäkää aikaa yhdessä! Menkää treffeille! Puhukaa vielä enemmän!
Moni ajattelee, että hyvässä suhteessa kaikki tehdään aina yhdessä, jolloin se, että jompikumpi tarvitseekin omaa tilaa ja aikaa, tarkoittaa väistämättä ongelmia, joihin ei tepsi muu kuin läheisyyskuuri.
Aikuisillakin on eroahdistusta, mikä selittää muun muassa halua liimautua kiinni kumppaniin ja pommittaa tätä viesteillä. Liialla läheisyydellä on kuitenkin tapana kostautua esimerkiksi seksielämän hyytymisenä tai kokemuksena siitä, että kadottaa itsensä suhteeseen, mikä saa ennen pitkää pyristelemään vapaaksi.
Se, että hyvässä suhteessa on riittävän läheisyyden lisäksi sopivasti erillisyyttä, ei ole sen kummempi paradoksi kuin se, että ihminen tarvitsee hyvin voidakseen sekä lepoa että liikuntaa, vaikka ne toimintoina ovatkin toistensa vastakohtia. Yksi hyvä vinkki pitkää, onnellista suhdetta halajaville onkin tämä: vaalikaa erillisyyttä.
ON TÄRKEÄÄ tajuta, että erillisyys ei ole eristäytymistä – kumppanin pitämistä käsivarren mitan päässä sen takia, ettei häntä uskalla tai halua päästää lähelle. Ilman henkistä yhteyttä ja joitain yhteisiä juttuja kun ei ole suhdettakaan.
Erillisyyttä voi vaalia monilla tavoilla. Joissain tilanteissa se on sitä, että tuntee omat rajansa ja uskaltaa tarvittaessa olla eri mieltä.
Joskus tarvitaan konkreettista etäisyyttä – sitä, että vietetään aikaa erillään.
Ennen kaikkea erillisyyden kokeminen on sitä, että tietää kuka on, seisoo henkisesti omilla jaloillaan ja tiedostaa olevansa kumppanistaan erillinen olento – tämän vuoksi erillisyyttä voi mainiosti vaalia, vaikka olisi käpertyneenä kumppaninsa kainaloon.
IHMISEN temperamentti ja henkilöhistoria vaikuttavat siihen, tuntuuko helpommalta olla ihan liki vai vähän kauempana.
Parisuhteessa tarvitaan kykyä olla lähellä ja erillään. Niinpä sille, mikä ei tunnu luontevalta, kannattaa siedättää itseään jo sen vuoksi, että se kasvattaa tehokkaasti ihmisenä.
Niinikään eri elämänvaiheet vaikuttavat siihen, mikä määrä erillisyyttä ja läheisyyttä tuntuu milloinkin hyvältä. Se, että jonain periodina ajautuu kauas toisesta, ei automaattisesti tarkoita sitä, etteikö kumppanin kanssa jälleen lähestyttäisi.
Lisäksi on tilanteita, joissa selkeä etäisyydenotto on ainoa tapa pysyä yhdessä. Ja vaikka kaikki olisikin kunnossa, välillä tekee yksinkertaisesti hyvää ikävöidä kumppaniaan.
Kommentit 7