Maailman seksuaaliterveyspäivä

[Psykopatologia]

Maailman seksuaaliterveyspäivä http://yle.fi/uutiset/tanaan_vietetaan_ ... aa/5417418

[Psykopatologia]

"Seksimestarina" (HS 14/15) rohkenen väittää, että väite 1. Kiinnostus seksiin vähenee iän myötä on oikein.

HS Visa Tunnistatko seksimyytit? http://www.hs.fi/kotimaa/a1472955540362 ... tuimmat-#1

[irmeli]

Ei voi lukea ilman ostamista.

[Sateentekijä]

Voihan.

[irmeli]

No lue sitten.

[Psykopatologia]

LP 41 http://longplay.fi/single/vaarattomia-rikollisia
Ari Lähteenmäki (2016): VAARATTOMIA RIKOLLISIA.

Suomessa oikeus tuomitsee hiv-positiivisia ihmisiä vankeusrangaistuksiin, vaikka lääkärit ovat yksimielisiä siitä, ettei hiv oikein hoidettuna tartu suojaamattomassakaan seksissä.
(- -)

[Psykopatologia]

aivokuppa (lat. dementia paralytica, DP),

neurosyfilis; syfilis (uuslat. syphilis; lues rutto, lues veneris). Aivokuppa oli ensimmäinen psyykkinen häiriö, jonka neurologiset syyt opittiin ymmärtämään. Pariisissa Antoine Laurent Jessé Bayle (1799 – 1858) kuvasi sairauden vuonna 1822, ja Louis Florentin Calmeil (1798 –1895) antoi sille vuonna 1826 nimen paralysie générale des aliénés (engl. paralysis general of the insane eli G.P.I.). Mm. Alouis Alzheimerin (1864 - 1915) laboratoriossa (München) tehdyt mikroskooppiset tutkimukset paljastivat aivoverisuonten tulehdukselliset muutokset (tukokset ja aivo-infarkit). Vuonna 1905 eläintieteilijä Frits Richard Schaudinn (1871 – 1906) ja ihotautilääkärii Paul Erich Hoffman (1868 – 1959) osoittivat syyksi Treponema pallidum -bakteerin.

Italialainen Giacomo Berengario (1470 – 1550) suositteli jo vuonna 1500 elohopeaa kupan hoitoon. Myös Paracelsus (eli Theofrastus von Hohenheim, 1493 – 1541) puhui elohopean puolesta. Tehokkaampi hoito tuli vasta vuonna 1917, kun wieniläinen psykiatri Julius Wagner-Jauregg (1857 – 1940) keksi kuppaan malariakuumehoidon (Nobel 1927). Kuitenkin tauti alkoi taittua vasta penisilliinin ansiosta noin vuodesta 1943. – Suomeen kuppa tuli vuoden 1500 tienoilla.

Vuonna 1838 ranskalainen Philippe Ricord (1800 – 1889) erotti tippurin kupasta ja jakoi kupan kulun primaariin, sekundaariseen ja tertiääriseen vaiheeseen. Hoitamattoman kupan luonnollinen kulku: Altistuminen T. pallidumille; vajaa kolmannes sairastuu, joista kolmannes kehittyy kolmanteen vaiheeseen, josta noin 6 % on neurosyfilistä. Täten 1000:stä kuppaisen kumppanin kanssa (kerran) olleesta ehkä n. kuudelle kehittyy aivokuppa. Luku on todellisuudessa suurempi, koska todennäköisesti sama ihminen on altistunut useammin, jolloin tartunta on varmempi.

Aivokuppa dementoitumisineen ja usein rajuine paranoidisine oireineen oli suurimpia mielisairaala-diagnooseja aina 1930-luvulle saakka. – Kuuluisia potilaita: mm. tanskalainen filosofi Søren Aabye Kierkegaard (1813 – 1855), saksalainen filosofi Friedrich Wilhelm Nietzsche (1844 – 1900) ja ranskalainen kirjailija Guy de Maupassant (1850 – 1893), jota Jean-Martin Charcot (1825 - 1893 [kuva]) hoiti Salpêtrièressä Venäjältä tuodulla venytyslaitteellaan.

Sharma, Vinod K. (Editional Board [Editor-in Chief]); Rishi Bhagava, H.K. Kar, N. Usman, G. Sethuraman) (2004): Sexually Transmitted Diseases and AIDS. 57 Contributors. Kent & New Delhi: Anshan. - 542 p. - (Ym.).


2008: 11.

[Psykopatologia]

"Seksimestarina" (HS 14/15) rohkenen väittää, että väite 1. Kiinnostus seksiin vähenee iän myötä on oikein.

HS Visa Tunnistatko seksimyytit? http://www.hs.fi/kotimaa/a1472955540362 ... tuimmat-#1

"Oikein"
Vastasit väärin Seksuaalinen halu ja aktiivisuus ovat yksilöllisiä ominaisuuksia. Ne voivat vaihdella eri elämätilanteissa. Ikääntyminen ei tarkoita, ettei halua seksiin olisi.

"Väärin"
Vastasit oikein Seksuaalinen halu ja aktiivisuus ovat yksilöllisiä ominaisuuksia. Ne voivat vaihdella eri elämätilanteissa. Ikääntyminen ei tarkoita, ettei halua seksiin olisi.