Suomalaistutkija: Narsistinen esimies koetaan hyvänä johtajana
Narsisti luo hyvänsivaikutelman eikä koskaan valita kärsivänsä jaksamisongelmista.
KOTIMAA 27.6.2016 14:37 Jukka Vuorio HS http://www.hs.fi/kotimaa/a1466994936509
MITÄ enemmän esimiehellä on narsistisia piirteitä, sitä parempana johtajana alaiset saattavat häntä pitää, selviää Vaasan yliopistossa heinäkuun alussa tarkastettavasta Hanna Peltokankaan väitöskirjasta.
Sekä psykologian että kauppatieteen maisteriksi valmistuneen Peltokankaan tuoreen tutkimuksen valossa vaikuttaa siltä, että narsistiset esimiehet osaavat luoda hyvän ensivaikutelman. Se tekee esimiehien rekrytoinnista entistä haastavampaa.
”Huomasin, että mitä enemmän esimiehellä oli narsistisia piirteitä, sitä parempaa palautetta he saivat alaisiltaan”, Peltokangas sanoo.
HYVÄ ensivaikutelma kuitenkin hälveni ajan myötä. Se, että esimies koettiin ensin hyväksi johtajaksi, ei lopulta todellisuudessa tehnytkään hänestä hyvää johtajaa.
”Todellisuus tuli pitemmällä aikavälillä paremmin esiin. Mitä pitempään narsistinen esimies oli ollut tehtävässään, sitä heikompia arviointituloksia alaiset antoivat.”
ESIMIESTEN persoonallisuuden, työsuoriutumisen ja työuupumuksen välisiä yhteyksiä tarkastelleessa väitöskirjatutkimuksessa oli mukana yhteensä 96 esimiestä ja 203 heidän alaistaan. Tutkimuksen mukaan esimiesten joukossa on keskimääräistä enemmän henkilöitä, joilla on narsistisia piirteitä.
Ne esimiehet, joilla oli paljon narsistisia piirteitä, eivät kokeneet työssään minkäänlaisia jaksamisongelmia.
PELTOKANGAS hyödynsi väitöskirjan aineiston keruussa erilaisia persoonallisuustestejä. Niihin kuului muun muassa jo lähes sata vuotta vanhan Rorschachin musteläiskätestin [1921] nykyaikainen tulkintamenetelmä.
Peltokangas myöntää, että väitöskirjan keskeistä käsitettä eli narsismia on vaikea määritellä ja mitata.
”Hyviä mittareita narsismin mittaamiseen on aika vähän. Monesti mittaustuloksia saadaan esimerkiksi itsearvioinnin kautta, ja narsistin itsetuntemus ei välttämättä ole aivan huipussaan.”
Peltokangas tekee työssään henkilöstöpäällikkönä itse rekrytointipäätöksiä. Siksi väitöskirjan aihe kiinnosti syvästi myös henkilökohtaisella tasolla.
”Omassa työssäni teen henkilöarviointeja, ja mietin jatkuvasti niitä ominaisuuksia, joiden perusteella ihmiset valitaan työhön.”
HYVÄN esimiehen profiiliin kuuluu vaadittava koulutus- ja kokemuspohja sekä soveltuvuus johtamiseen ja ihmisten kanssa vuorovaikuttamiseen.
”Tätä soveltuvuutta arvioidaan rekrytointivaiheessa erilaisilla menetelmillä. On kaikkien osapuolten etu, että esimieheksi valitaan tehtävään hyvin sopiva henkilö. Hän vaikuttaa laaja-alaisesti monien henkilöiden elämään.”
Osa työnantajista haluaisi täyttää etenkin esimiestehtävissä olevat vapaat paikat mahdollisimman pian. Peltokankaan mukaan rekrytoinnissakin maltti on kuitenkin valttia.
”Kun rekrytointiprosessi tehdään läpikotaisesti kunnolla, siihen voi mennä aikaa ja resursseja. Se kuitenkin kannattaa, sillä virheellinen valinta tulee monella tavalla kalliimmaksi kuin onnistunut rekrytointi.”
Kommentit 23 (30.6.2016)