Arvoisa rouva puhemies!

[Psykopatologia]

M I E L I P I D E 23.6.2016 2:00 HS http://www.hs.fi/mielipide/a14665684833 ... -mielipide

”Maskuliiniset” sanat ja sanonnat eivät tee yhteiskunnasta epätasa-arvoista

Kielentutkimus on osoittanut vääräksi näkemyksen, jonka mukaan kieli vaikuttaa sitä ympäröivään kulttuuriin ja yhteiskuntaan, kirjoittavat Ville Leppänen ja Tommi Alho.

NYT.FI kertoi (16.6.) Mila Engelbergin väitöskirjasta, joka käsittelee mielenkiintoisia aspekteja kielen ja sukupuolen suhteesta. Tutkimus perustuu kuitenkin sellaisiin kielitieteellisiin taustaoletuksiin, jotka moderni kielentutkimus on joko osoittanut vääriksi tai jotka eivät ole kielentutkijoiden enemmistön hyväksymiä.
[Suomen kieli on mieskeskeinen ja muita sukupuolia syrjivä, ja asialle pitäisi tehdä jotakin, sanoo kielentutkija http://nyt.fi/a1466042539796]

Esimerkkinä kielestä, jossa sukupuolet erotellaan kieliopin keinoin, Engelberg antaa saksan, jossa on kolme niin sanottua kieliopillista sukua: maskuliini der, feminiini die ja neutri das. Tässä substantiivien luokittelujärjestelmässä ei kuitenkaan ole kyse luonnollisesta sukupuolesta. On olemassa kieliä, joissa luokittelu perustuu esimerkiksi elollisen ja elottoman erotteluun tai esineen muotoon ja olemukseen.

Saksan ja monen muun kielen kieliopillinen terminologia on peräisin antiikin grammaatikoilta. Kyseessä on siis puhdas nimityskonventio: saksalaisetkin oppivat vasta koulun äidinkielentunnilla, että der on ”maskuliini”.

Ruotsin ja saksan epämääräiseen tai tuntemattomaan tekijään viittaava man-pronomini on Engelbergin mukaan esimerkki kieliopillistuneesta maskuliinisuudesta. Yleisesti kuitenkin tiedetään, että kielenmuutokseen liittyy merkityksien heikkeneminen, joka on uusimman tutkimuksen valossa jopa tällaisten muutosten edellytys.

Vaikka man-pronomini on peräisin miestä tarkoittavasta sanasta, maskuliinisuudesta ei sen pronominaalisen käytön kohdalla ole kyse. Lisäksi Engelbergin antamat esimerkit suomen mies-sanan käytöstä eivät ole verrattavissa man-pronominin käyttöön ruotsissa ja saksassa.

Engelberg edustaa niin sanottua kielellistä relativismia, jonka mukaan kieli vaikuttaa sitä ympäröivään kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Tämän näkemyksen kielentutkimus on osoittanut vääräksi.

Engelbergin mukaan sanat ja sanonnat kuten lakimies, veljeillä ja auttaa miestä mäessä vaikuttavat yhteiskuntaan epätasa-arvottavasti. Tätä hän ei tutkimuksessaan kuitenkaan osoita. Onkin kysyttävä, vaikuttavatko esimerkiksi englannin he/she-pronominit, saksan der-das-die ja muut Engelbergin mainitsemat tapaukset yhteiskunnan sukupuolirakenteisiin ja tasa-arvokäsitykseen millään tavalla. Kielentutkijoiden vastaus on selvä: eivät vaikuta.

Ville Leppänen tohtorikoulutettava Ludwig-Maximilians-Universität, München
Tommi Alho tohtorikoulutettava Åbo Akademi

Kommentit 1