Psykopatologia.munfoorumi.com

Maalaiset taas pitävät koiria eläiminä kuten muitakin eläimiä.

http://www.tiede.fi/uutiset/3972/koirat ... eenjasenia

Kaupunkilaiskoirat joutuvat tyydyttämään ihmisten psykologisia tarpeita.

Aivan. Sama juttu kärpäsissä ja luteissa ym.

Jep. Minun lemmikkiluteeni järsii vain lempivaimoa.

Riidankylväjä kirjoitti:Kaupunkilaiskoirat joutuvat tyydyttämään ihmisten psykologisia tarpeita.

Näet asian kovin mustavalkoisena poissulkien ajatuksen, että ystävyys lemmikin kanssa voi olla sekä ottamista että antamista. Surullista Kylväjä! Hyvin surullista!

---

Amerikkalaistutkijoiden mielestä pelkkä koiran läsnäolo toimistossa lisää työntekijöiden yhteistyökykyä ja ilmapiiriä.

http://www.tietoviikko.fi/tividuunit/article489233.ece

Barbara Smutsilla oli sellainen koira, joka metsäretkillä päätti minne he menivät, ja näytti Barbaralle luonnon ihmeitä, kuten maanalaisia jokia. Leiripaikoiksi se valitsi sellaisia paikkoja, joihin susi olisi rakentanut pesänsä. Kaupungissa, vastaavasti, Barbara talutti koiraansa taluttimessa, ja koira seurasi.
http://www.imprint.co.uk/pdf/Encounters.pdf

Se koira, josta Barbara puhuu ensimmäisessä linkissä, ei ollut tämä koira:
http://sitemaker.umich.edu/barbara.smuts/donnie_

... joka myös on tunnettu, Barbaraan liittyvä koira.

Siis tämä Donnie:



Se ekan linkin koira oli siis joku muu, en tiedä, onko siitä kuvaa internetissä.

Tässä on kuva Barbarasta paviaanin kanssa (ekassa linkissä puhutaan myös paviaaneista):



Lisäys:

Ahaa, täällä on kuva Safista (ekan linkin koira), se on tuo ruskea:


http://www.ns.umich.edu/MT/02/Fal02/7strydog.html

Sans nom kirjoitti:
Näet asian kovin mustavalkoisena poissulkien ajatuksen, että ystävyys lemmikin kanssa voi olla sekä ottamista että antamista. Surullista Kylväjä! Hyvin surullista!

Mitäs surullista tuossa on?

Sans nom kirjoitti:Amerikkalaistutkijoiden mielestä pelkkä koiran läsnäolo toimistossa lisää työntekijöiden yhteistyökykyä ja ilmapiiriä.

Jos esimerkiksi tämmöinen verikoira tuijottaa sunua toimistossa, se panee sovinnoliseksi.

Riidankylväjä kirjoitti:Mitäs surullista tuossa on?

Surullista siksi, että mustavalkoajattelu, jossa asioita nähdään ääripäiden avulla tuottaa jäykkiä ratkaisuja. Väitetään, että mustan ja valkoisen väliin mahtuu 16 miljoonaa sävyä. Joskus ja joillakin kuulemma ei ainuttakaan. Pidän tätä vähintäänkin traagisena.

ps. Tuo koira muistuttaa hämmästyttävän paljon omaa koiraani, siis silloin kun se oli vielä pentu

Sinä nyt pikkuisen kärjistät asioita. Maaseudulla vain suhtautuminen eläimiin on luonnollisempaa. Metsästäjille koira on paras kaveri.

Hyvä että joku vielä tarvitsee, sitten kun murrosikäinen lakkaa tarvitsemasta. Nyt jo puhuu omilleen muuttamisesta. Joku kumminkin seuraa, tulee viereen nukkumaan, tykkää harjauksesta, lähtee kaveriksi lenkille, tarvitsee ruokaa, ilahtuu puhuttelusta ja huomiosta jne. Ja onhan se turvanakin, kun haukkuu pihalle tulevat.