Psykoanalyytikko mielipidesivuilla: Naisen seksuaalisuus herättää miehissä pelkoa ja kateutta
Suomalaisessa kansanperinteessä vagina on nähty voimakkaana ja maagisena käytävänä tuonpuoleiseen, kirjoittaa psykoanalyytikko Elina Reenkola.
MIELIPIDE 27.5.2016 2:00 Päivitetty: 27.5.2016 7:16 Helsingin Sanomat [vain verkossa] http://www.hs.fi/mielipide/a14642324256 ... nettu-aihe
UPEAA, että Helsingin Sanomat antoi tilaa naisen sukuelimiä koskeville vääristäville käsityksille toimittaja Jutta Sarhimaan arviossa (HS Kulttuuri 23.5.*) ruotsalaiskirjailija Liv Strömquistin kirjasta Kielletty hedelmä. Arviossa korostuu naisen ominaislaatua arvostava suhtautuminen. Onkin tärkeää käsitellä sitä ajattelematta naista kuitenkaan vain luonnon ja biologian määrittelemänä. Jokainenhan asuu ruumiissaan, kehossaan, johon sisältyvät aivojen ohella genitaalit. Niille jokainen nainen antaa omanlaisiaan merkityksiä pienestä pitäen; arvostavasta ja nautinnollisesta väheksyvään tai poistettavaan. - *SARJAKUVA 11 asiaa, jotka opin naisen sukupuoli-elimistä lukemalla yhden sarjakuvakirjan http://www.hs.fi/kulttuuri/a1463882380493 (Kommentit 3)
Sarhimaa esitteli 1900-luvulla vallinneista huuhaa-teorioista myös Sigmund Freudin naista väheksyviä käsityksiä orgasmin luonteesta. Tarkentaisin joitakin Freudin teorian näkemyksiä.
Seksuaaliseen vallankumoukseen vaikutti vahvasti Freud, joka ajalleen vastakkaisena kuvasi naista seksuaalisesti haluavana. Seksuaalisen nautinnon ja orgasmin esteiden hoitaminen oli hänen mielestään tärkeää, myös naiselle.
Freudilla oli hyvin kaksijakoinen ja ristiriitainen käsitys naisesta. Hän esitti vääristäviä ja naista väheksyviä käsityksiä, mutta toisaalta hän kuunteli arvostaen naispotilaitaan ja kehitti näin teoriansa piilotajunnasta ja unien merkityksestä.
Hän totesi naisen olevan vajavainen olento, jolla on vain typistetty penis eli klitoris, arvottaen häpykielen merkitystä. Hän havainnoi tarkasti tytön aistimuksia ja klitoriksen ”häkellyttävää” tuntoherkkyyttä. Hän sivuutti vaginan merkityksen naiselle lähes kauttaaltaan koko tuotannossaan, paitsi esimerkissä, jossa pieni tyttö oli tietoinen vaginan olemassaolosta ja käytti siitä nimeä ”kukkaro” jossa nuorelle naiselle ”jalokivirasia” symboloi vaginaa.
Freud kuitenkin päätyi korostamaan vaginaalisen orgasmin merkitystä aikuisella naisella ja klitorisorgasmin merkitystä vain nuoruusikäisellä. Tämä pohjautui hänen falloskeskeiseen teoriaansa, ei naisen kokemuksiin. Naisen seksuaalisuutta hän ei ymmärtänyt, minkä itsekin totesi.
Miehet ovat vallankäyttäjinä pyrkineet määrittelemään naisen seksuaalisuutta ja genitaaleja sekä kontrolloimaan niitä. Voisiko tämä ilmentää miehen pelkoja ja kateutta naisen, synnyttäjän, genitaaleja ja seksuaalisuutta kohtaan? Freud liitti ne käsitteeseensä kammottava, ”unheimlich”.
Elämänantajana nainen voi olla äärimmäisen pelottava, myös kuolemantuoja. Tätä kuvastavat suomalaisen kansanperinteen käsitykset vaginan ja kuukautisten voimasta. Vagina oli niissä ladattu maagisella voimalla, käytävänä tuonpuoleiseen.
Kohtukateus eli naisen generatiivisen sisätilan kateus on usein niin varhaista ja torjuttua, että sitä on miehen vaikea tunnistaa itsessään. Kateutta lievittämään voi pyrkiä käyttämään monenlaisia vastatoimia kuten naisen seksuaalisuuden ja genitaalien väheksymistä ja halveksumista tai niiden kontrolloimista.
Naisen seksuaalisuutta vääristäviä ja väheksyviä käsityksiä on tärkeä kumota.
Elina Reenkola, psykoanalyytikko (IPA), tietokirjailija, Helsinki
Kommentit 99 (29.5.2016)