Liikunta ehkäisee masennusoireita

[Psykopatologia]

HS - Elämä & Hyvinvointi http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1463365686631
Suomalaistutkimus: Liikunta ehkäisee masennusoireita – kävelylenkki päivässä riittää Kaksostutkimuksessa ilmeni, että tunti kävelyä päivässä riittää ehkäisemään lieviä masennusoireita. 16.5.2016 13:57 Sirpa Pääkkönen HELSINGIN SANOMAT

[Kuva] Noin tunti kävelyä päivässä tai puoli tuntia kuormittavampaa liikuntaa riitti masennusoireiden vähentämiseen.

LIIKUNTA on hyvä keino masennuksen ennaltaehkäisyyn, ilmenee Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen sekä Kelan tuoreesta kaksostutkimuksesta, jossa seurattiin tutkittavien masennuslääkeostoja. Aikaisempien tutkimusten mukaan liikunta voi olla myös vaihtoehtoinen terapiamuoto masennuksen hoitoon.
Kaksosparien liikuntaa seurattiin viidentoista vuoden ajan. Samaa sukupuolta olevien kaksosten elintapoja ja liikunta-aktiivisuutta kysyttiin vuosina 1975, 1981 ja 1990. Masennuslääkeostoja seurattiin vuosien 1995 – 2004 välisenä aikana Kelan reseptitietokantaan kertyneiden lääkeostojen mukaan. Mukana oli 642 kaksosparia, joista identtisiä kaksosia oli 164.
”Tutkimus osoitti, että liikunta vähensi satunnaista masennuslääkkeden käyttöä. Tämän oletetaan johtuvan lievien masennusoireiden vähenemisestä liikunnallisesti aktiivisilla kaksosilla”, tutkijatohtori Katja Waller Jyväskylän yliopistosta sanoo.

LIIKUNTAA mitattiin laskemalla kerroin liikunnan rasittavuudesta, kestosta ja tiheydestä. Noin tunti kävelyä päivässä tai puoli tuntia kuormittavampaa liikuntaa riitti masennusoireiden vähentämiseen.
Wallerin mukaan liikunnan mekanistiset vaikutukset masennukseen ovat samansuuntasia kuin lääkkeillä. Liikunta voi olla yhteydessä biologisiin, neurobiologisiin ja fysiologisiin muutoksiin, joita tapahtuu aivoissa. Liikunta vähentää myös stressihormonin tuotantoa.
”Masennuksen taustalla voi olla yksinäisyyttä. Liikunnalla on psykososiaalista vaikutusta, jos sitä harrastetaan kaverin kanssa tai ryhmässä. Se voi lievittää yksinäisyyttä. Lisäksi liikunnalla on paljon muitakin vaikutuksia terveyteen: se pitää painoa kurissa, vähentää stressiä, vaikuttaa myönteisesti verenpaineeseen ja ennaltaehkäisee muita kroonisia sairauksia.”

LIIKUNNAN aloittaminen kannattaa Wallerin mukaan keski-iässä, vaikka sitä ei olisi aikaisemmin harrastanut. Aikaisemmat tutkimukset tukevat liikunnasta saatavia terveyshyötyjä.
”Keski-iän liikunta-aktiivisuus voi ehkäistä varsinkin lieviä masennusoireita ja vähentää näihin liittyvää lääkkeiden käyttöä myöhemmin elämässä.”
Kun liikunnallisesti aktiivisia kaksosia verrattiin heidän liikunnallisesti ei-aktiivisiin sisaruksiinsa, ilmeni, että aktiivisuus puolitti riskin käyttää masennuslääkkeitä. Ero masennuslääkkeiden käytössä huomattiin selkeimmin vähän lääkkeitä käyttävillä. Tulokset olivat havaittavissa myös geneettisesti identtisillä kaksospareilla, jolloin lapsuuden ympäristö ja geeniperimä on otettu huomioon.

TUTKIMUS perustuu Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen sekä Kelan yhteistyössä tekemään kaksostutkimukseen. Tutkittavat kaksoset olivat samaa sukupuolta ja syntyneet ennen vuotta 1958. Kyselyihin osallistui 11 325 vastaajaa, joista 642 paria erosi liikunnan suhteen ja joiden keski-ikä oli 44 vuotta. Masennuslääkkeitä oli käyttänyt 229 henkilöä.
Eriasteiset masennustilat ovat yleisiä Suomessa. Lievistä masennustiloista kärsii noin 10 – 15 prosenttia ja vakavista masennustiloista noin viisi prosenttia suomalaisista.

Kommentit 7

[Psykopatologia]

(- -)
Kun liikunnallisesti aktiivisia kaksosia [N 321 + 321; kaikki 642] verrattiin heidän liikunnallisesti ei-aktiivisiin sisaruksiinsa, ilmeni, että aktiivisuus puolitti riskin käyttää masennuslääkkeitä. Ero masennuslääkkeiden käytössä huomattiin selkeimmin vähän lääkkeitä käyttävillä. Tulokset olivat havaittavissa myös geneettisesti identtisillä [N 82 + 82; osa-otos 642:sta] kaksospareilla, jolloin lapsuuden ympäristö ja geeniperimä on otettu huomioon. [PP]
(- -)

Kirjoituksessa ei tuoda esiin, oliko ero suurempi vai pienempi identtisillä.

[Psykopatologia]

(- -)
Eriasteiset masennustilat ovat yleisiä Suomessa. Lievistä masennustiloista kärsii noin 10 – 15 prosenttia ja vakavista masennustiloista noin viisi prosenttia suomalaisista.

Tautiluokituksessa (1992) ei ole "vakavaa" masennustilaa; on vain lievä, keskivaikea, vaikea ja psykoottinen masennus(-tila tai -jakso).
Masennustilasta kärsii vuoden aikana noin 5 % suomalaisista; käypä hoito http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositu ... d=hoi50023 . Tämän mukaan siis (kaikkien masennustilojen) vuoden prevalenssi on n. 5 % (ei 15+% joka hetki eli piste-prevalenssi).

Jos vakavilla tarkoitetaan laajennettua vaikea-asteista, on näitä aktuaalisesti alle 2 %.
(18.5.2016)

[Hilppa]

Asteikko lievä - vakava on väärin ja sekavoittaa tekstiä. Ihme, että tuollaista ilmaisutapaa käytetään, vaikka masennuksesta kertovissa tietopaketeissa yleensä käytetään oikeata ilmaisutapaa.

Liikunta saattaa toimia masennusta vastaan, mutta vain säännöllisesti harjoitettuna eikä kaikkien yksilöiden kohdalla. Muukin päivärutiineista irrottautuva ja vapauttava toiminta saattaa toimia kohdentaen ajatuksia pois ikävyyksistä ja murehtimisesta. Edellytykset poispääsyyn ahdistavista tai masentavista ajatuskuvioista pitää kuitenkin olla olemassa. Mikäli ahdistus ja masennus on jo kaoottista elämän kivireen vetämistä, joka on lukinnut ihmisen velvollisuuksien ja pakotteiden kautta, on erittäin vaikea kyetä rentoutumaan ja irrottautumaan kaaoksesta.

Liikunnan tapahtumaan ja kokemiseen voi sisältyä/liittyä ja usein sisältyykin yhdessä kokemisen riemu ja sosiaalisuus, kuulumisten kertominen, kuuntelu, toisten samaa harrastavien tapaaminen. Minä väitän, että liikuntaa, jos siitä aikoo saada hyödyn, tulisi harjoittaa lähes joka päivä. Aluksi vähemmän ja aina kehoaan tarkkaillen, että ei tule ylirasitusta ja väsymystilaa liikunnan vuoksi.

Itselleni liikunta, sauna, uinti järvessä ovat palauttava välttämätön lähes jokapäiväinen tapahtuma, lähes riitinomainen kokemus. Voi olla, että on olemassa ihmistyyppi, jolle irtautuminen ja rentouden saavuttaminen ovat lähes välttämätöntä normaalin tasapainoisen olon saavuttamiseksi. Niillä, jotka eivät ole tottuneet liikuntaan, se voi olla rasittava turha aikaa haaskaava piina. Kun tutkitaan liikunnan vaikutuksia, mihin verrataan? Liikkumattomiin? Ja onko liikkuvissa sekä niitä, jotka jo liikkuvat paljon että sellaisia jotka vasta aloittavat likkumisensa? Verrattaviiin ryhmiin voi valikoitua hyvin erityyppisiä ihmisiä pelkästään tuon kriteerin perusteella.

[Rane]

Liikunta lisää endorfiini-hormonien tuotantoa, mikä aiheuttaa hyvän olon tunteen.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Endorfiinit

[Psykopatologia]

Persistent leisure-time physical activity in adulthood and use of antidepressants: A follow-up study among twins K. Waller [correspondenceemail], J. Kaprio, T. Korhonen, A. Tuulio-Henriksson, U.M. Kujala
J. Affective Disorders, August 2016 http://www.jad-journal.com/article/S0165-0327(16)30205-1/abstract?cc=y= (Pääsin sisään HS:n linkin kautta)

Highlights
•Use of antidepressants was less frequent among physically active than inactive.
•Some associations remained after controlling for genetic background.
•Physical activity in midlife can be important for preventing mild depression.

Abstract

Background
To study whether persistent leisure-time physical activity (PA) during adulthood predicts use of antidepressants later in life.

Methods
The Finnish Twin Cohort comprises same-sex twin pairs born before 1958, of whom 11 325 individuals answered PA questions in 1975, 1981 and 1990 at a mean age of 44 years (range 33 – 60). PA volume over 15-years was used as the predictor of subsequent use of antidepressants. Antidepressant use (measured as number of purchases) for 1995 – 2004 were collected from the Finnish Social Insurance Institution (KELA) prescription register. Conditional logistic regression was conducted to calculate odds ratios (OR) with 95% confidence intervals (CI) for the use of antidepressants in pairs discordant for PA (642, including 164 monozygotic (MZ) pairs).

Results
Altogether 229 persons had used at least one prescribed antidepressant during the study period. Active co-twins had a lower risk (unadjusted OR 0.80, 95% CI 0.67–0.95) for using any amount of antidepressants than their inactive co-twins; trends being similar for DZ (0.80, 0.67 – 0.97) and MZ pairs (0.78, 0.51 – 1.17). The lowest odds ratio (0.51, 0.26 – 0.98) was seen among MZ pairs after adjusting for BMI, smoking and binge drinking. The point estimates were similar but non-significant for long-term antidepressant use (4+purchases equivalent to 12 months use).

Limitations
Self-reported physical activity and low number of discordant MZ pairs.

Discussion
Use of antidepressants was less common among physically active co-twins even when shared childhood experiences and genetic background were controlled for. Physical activity in midlife may therefore be important in preventing mild depression later in life.

[Psykopatologia]

Hesarin kirjoituksen loppu on varmaan asijantuntevan toimittajan laatima referenssiksi.

[Psykopatologia]

R e s u l t s
Altogether 229 persons had used at least one prescribed antidepressant during the study period. Active co-twins had a lower risk (unadjusted OR 0.80, 95% CI 0.67 – 0.95) for using any amount of antidepressants than their inactive co-twins; trends being similar for DZ (0.80, 0.67 – 0.97) and MZ pairs (0.78, 0.51 – 1.17). The lowest odds ratio (0.51, 0.26 – 0.98) was seen among MZ pairs after adjusting for BMI, smoking and binge drinking. The point estimates were similar but non-significant for long-term antidepressant use (4+purchases equivalent to 12 months use). [PP] - body mass index (BMI) = paino-indeksi

[trisse]

Liikunta auttaa välillä masennukseen mutta toisinaan liikunnan jälkeen tulee ärtynyt tai agitoitunut olo. En tiedä mihin tuo perustuu - onko jotain energian puutetta (huonosti syönyt) vai muuten vaan seurausta siitä että aktivaatitasoa nostetaan silloin kun on huonolla tuulella.

[Ryysy]

Kun olin nuori ja harrastin erilaisia "jumppia", niin siitä tuli kyllä hyvä olo, mutta kun menin kotiin ja näin äidin kännissä, edes haistoin kaljan tai näin kaljatölkin kädessään, muuttui mieliala hetkessä sadasta nollaan. Meniköhän taas ohi...

Lisäys: kai oli tarkoitus kirjoittaa / kertoa jotakin muiden (elin)olosuhteiden yksilöllisestä vaikutuksesta.

[Hilppa]

Kun olin nuori ja harrastin erilaisia "jumppia", niin siitä tuli kyllä hyvä olo, mutta kun menin kotiin ja näin äidin kännissä, edes haistoin kaljan tai näin kaljatölkin kädessään, muuttui mieliala hetkessä sadasta nollaan. Meniköhän taas ohi...

Lisäys: kai oli tarkoitus kirjoittaa / kertoa jotakin muiden (elin)olosuhteiden yksilöllisestä vaikutuksesta.

Noin juuri käy. Liikunnan antama rentouden tila jatkuu niin kauan kuin sillä on edellytyksiä säilyä. Jos huolia on paljon tai ne odottavat kotiovella salilta tullessa, endorfiinit loppuvat. Siis niiden vaikutus on aika lyhytaikainen ja ne saavat mielen hyvälle tuulelle sekä rentoutumaan. Mutta jos pahan olon syyt palaavat ja endorfiinikin on jo loppunut, hyvä olo on tipotiessään.

[trisse]

Eli jos on vakavia huolia niin ei kannata harrastaa liikuntaa!

[Hilppa]

Eli jos on vakavia huolia niin ei kannata harrastaa liikuntaa!

Vakavia huolia on niin monenlaisia, että noin yksinkertaista päätelmä ei voi tehdä. Jos ongelma ei ratkea/pääty liikkumalla, tai liikunta edistää ongelmaa, ei pidä liikkumalla yrittää ratkaista ongelmaansa. Syömishäiriössä liikunta voi toimia ongelmaa ylläpitävänä joissain ääritapauksissa. Sen sijaan jossain muussa riippuvuudessa liikunta voi olla jopa helpottava tekijä, jos ihminen löytää itselleen muun tavan toimia ja sitä kautta muutoinkin pääsee irti vangitsevasta riippuvuudestaan.

[Psykopatologia]

R e s u l t s
Altogether 229 persons had used at least one prescribed antidepressant during the study period. Active co-twins had a lower risk (unadjusted OR 0.80, 95% CI 0.67 – 0.95) for using any amount of antidepressants than their inactive co-twins; trends being similar for DZ (0.80, 0.67 – 0.97) and MZ pairs (0.78, 0.51 – 1.17). The lowest odds ratio (0.51, 0.26 – 0.98) was seen among MZ pairs after adjusting for BMI, smoking and binge drinking. The point estimates were similar but non-significant for long-term antidepressant use (4+purchases equivalent to 12 months use). [PP] - body mass index (BMI) = paino-indeksi

Nykyään ovat muodissa tällaiset edistyneeseen statistiikkaan perustuvat tutkimukset, joissa "efekti" ilmaistaan (usein vain) jollain abstraktilla kertoimella, jonka merkitys jää epäselväksi. Mielestäni efekti - liikunnan ja depression pituuden assosiaatio - tulisi esittää myös havainnollisesti, esimerkiksi vanhanaikaisena nelikenttänä (tms.): liikkunut (on, ei); depressiivinen (on, ei). Tätä voitaisiin tarkentaa depression pituuden tarkennuksella (ei, puoli vuotta, 1 vuosi, yms.). Vrt. long-term antidepressant use (4+purchases equivalent to 12 months use).

[Mirri]

Eli jos on vakavia huolia niin ei kannata harrastaa liikuntaa!

Toki kannattaa, jos vain voimat riittävät. Vaikeasti masentuneenakin kannattaa harrastaa liikuntaa, jos kykenee.
Mutta jos huolia on liikaa ja masennus kovin hankalaa, liikunta voi lisätä paineita - jopa sairastuttaa lisää. Sen onneksi kyllä yleensä itse huomaa, ja silloin itsesuojeluvaistokin panee liikunnalle stopin ja ohjaa lepäämään.

[Hilppa]

Itse asiassa tieteellisen artikkelin tulkinta otsakkeessa sanoo liikunnan ehkäisevän masennusoireita eikä puhu liikunnan parantavasta vaikutuksesta masennuksen jo puhjettua. Tulkitsen tuon johtopäätöksen niin, että liikunnan avulla masennukseen taipuvainen ihminen saattaisi kyetä estämään relapseja aktivoitumasta päälle. Sitten kun relapsi on jo tullut, tarvitaan ehkä kevyempää liikuntaa, huolellista säännöllistä vuorokausirytmiä aterioineen ja lepoineen sekä terapiaa tms. terapiatyöskentelyä. Viittaan Ranen aloittamaan ketjuun nettiterapiasta, mikä mielestäni mielenkiintoinen aloitus.

[pöö]

Masentunut ei jaksa liikkua , siksi asia on hieman erilainen. Kaikki reippailu, ulkoilu ja liikkuminen on masentuneella vedetty absoluuttiseen minimiin.

[Psykopatologia]

Tervetuloa, pöö!

[Hilppa]

Masentunut ei jaksa liikkua , siksi asia on hieman erilainen. Kaikki reippailu, ulkoilu ja liikkuminen on masentuneella vedetty absoluuttiseen minimiin.

Voihan urheilijakin masentua. Eikä aina kaikilla masentuneilla ole reippailu, ulkoilu ja liikkuminen vedetty absoluuttiseen minimiin, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan.

[pöö]

Kiitos Psykopatologia!
Hilppa, vaikeasti masentunut on sellainen joka käyttää tahdonvoimansa päästäkseen ylös sängystään. Se itsessään jo vie voimia , tosin henkisiä. Ja totta : kuka tahansa voi masentua , mutta se vaikea masennus on hyvin lamauttava ihan kaikilla , jopa urheilijoilla.