Psykopatologia.munfoorumi.com

Kuulemma mitä tyydyttävämmät ihmissuhteet niin sitä vähemmän kiintyy tavaraan. Oman havaintojeni mukaan kyse olisi enemmän persoonallisuuden piirteestä.

Millaisista asioista ihmiset haaveilevat? Materiasta, shoppailusta?

trisse kirjoitti:Kuulemma mitä tyydyttävämmät ihmissuhteet niin sitä vähemmän kiintyy tavaraan. Oman havaintojeni mukaan kyse olisi enemmän persoonallisuuden piirteestä.

Voi olla "totta" suhteellisesti, ja tietysti persoonallisuuden laatu on olennaista.
Autokauppias voi vaihtaa autoa kuin naista.

Psykopatologia kirjoitti:

trisse kirjoitti:Kuulemma mitä tyydyttävämmät ihmissuhteet niin sitä vähemmän kiintyy tavaraan. Oman havaintojeni mukaan kyse olisi enemmän persoonallisuuden piirteestä.

Voi olla "totta" suhteellisesti, ja tietysti persoonallisuuden laatu on olennaista.
Autokauppias voi vaihtaa autoa kuin naista.

Mutta autokauppias voi olla myös heteronainen.
Tarkoitat, että mies vaihtaa aina uuteen samanlaiseen, hiusten-, silmienvärin, kehonrakenteen ja luonteen suhteen. Äitinsä kaltaiseen. Ja autojen suhteen mies on merkkiuskollinen.

Oikeastaan tarkoitan, että autokauppiaalla on mahdollisuus valita itselleen mieleinen peli aina uudelleen vaikkapa vain muutaman kuukauden käytön jälkeen.

Kiintymättömyys tavaroihin, Shoppailu? häh? Olisi edes aasinsilta että ymmärtäisin mistä puhutaan.
Minulle tavarat ovat kulutustuote. Ne voi hylätä, jos ei tarvia, niitä voi hankkia jos tarviaa.Olen minimalisti-periaatteessa, mutta kyllä Shoppailu välillä tuo kotiin tuotteita, joilla ei ole mitään oikeaa virkaa. Joskus syynä on edullinen hinta, pakko ostaa ku halvalla saa. Joskus vain tuotteen kauneus.

Jotkut ovat erilaisia ja hankkivat arvokkaat tavarat, joita sitten vaalivat. Kivaa sekin kai on, ainakin heille. Yritän elellä niin, että on helppo muuttaa, jos mieli tekee ja uudessa kodissa on uudenlaiset romppeet. Internetin osto ja myynti ja 'annetaan' palstat ovat sellaisille ihmisille, jotka nopeasti haluavat tavarasta eroon ja jotka haluavat toisenlaisia tilalle, sen hetkisen tarpeen mukaan. Tavarasta luopuminen on henkisesti helpottavaa, pidät sen minkä tarviit.

Kai analyysissä pitäisi olla myös mukana ajankäytön mittaaminen. Siis sen ajankäytön, joka kuluu shoppailuun, tavaroiden räplämiseen ja järjestelyyn, tuunaamiseen, sijoitteluun, siivoamiseen jne jne.

Psykopatologia kirjoitti:Oikeastaan tarkoitan, että autokauppiaalla on mahdollisuus valita itselleen mieleinen peli aina uudelleen vaikkapa vain muutaman kuukauden käytön jälkeen.

Eli millainen kuluttaja? Kiintymättömyyden ääripää? Kuitenkin oletan, että sellaisessa tilanteessa oleva autoilija on kiintynyt autoihin, koska ne ovat aina "vimpan päälle" ja nautinnollisen uusia. Mutta varmaan hohto häviää jossain vaiheessa, eikä uusi tunnu enää uudelta.

Shoppailussa ei kai useimmiten ostetata kovin paljon, ei ainakaan kallista. Olennaista on lorvailu ja katselu, ja välillä käydään kahvilla yms. Useimmiten ei ole kyse jonkun tarpeellisen tavaran järjestelmällisestä etsimisestä.

Itselläni lähimpänä shoppailia on ollut akateemisessa käynti, jonka nautinto on penentynyt, koska siellä ei ole enää kirjanäyttelyä muun kuin historian osalta. Varsinainen shoppili on vierasta siksikin, että minulla on jo parhaat tuotteet.

Jos lopettaa haluamasta (tavaroita), silloinhan tulee onnelliseksi. Silloin ei myöskään tarvitse shoppailla kuin välttämättömyydet. Se taas ei ole enää sitä, mitä shoppailun käsitteellä ymmärrän. Shoppailu on ajanvietettä, mutta ainakin itse olen käyttänyt myös ahdistuneisuuden lievitykseen. Kun saa jotakin, niin se helpottaa jotenkin... kunnes sitten taas keksii jotakin uutta mitä haluaa.

Tai sitten tulee morkkis, kun on ostanut jotakin, vaikka olisi ihan ok ostoskin. En oikein tykkää shoppailusta ja pyrin minimoimaan.

Minulle tulee shoppailusta ihan hyvä olo. Mutta parempi mitä vähemmän kiertää kauppoja niin säästää rahaa. Ikkunashoppailua en ymmärrä. Jos näen jotain jota keksin haluavani niin minua alkaa vaan harmittaa ellen (voi) osta(a) sitä.

No en muista milloin olen ostanut kaupasta jotain muuta kuin ruokaa. En tarvi mitään - paitsi uuden uimapuvun kun unohtelen niitä aina uimahalleihin mutta kaupasta en sitä osta kun käytettynä sen saa alle 20:lla uuden hinnasta.