Psykopatologia.munfoorumi.com

Nyt on tehty huonosti lainaukset ja pahasti pätkitty, mutta onko seuraava lainaus tyypillistä epävakaalle? Tai mikä epävakaalle tyypillinen piirre tuossa näkyy?

(--) JULKAISTU 15 PÄIVÄÄ SITTEN. PÄIVITETTY 11 PÄIVÄÄ SITTEN

Tiina Kajulla todettiin epävakaa persoonallisuushäiriö noin kuusi vuotta sitten. Tätä ennen hänet oli diagnosoitu masentuneeksi. Epävakaus alkoi näkyä sen jälkeen kun hän oli valmistunut ammattiin. Häiriö näkyy voimakkaana vaativuutena itseä kohtaan.

– Pääsin opiskelujen jälkeen nopeasti työelämään ja siellä totesin, että minähän vaadin itseltäni ihan hirveästi. Se meni burnoutin kautta sitten. Minun piti palaa loppuun ennen kuin totesin, että nyt on joku vialla, Kaju sanoo.

Arkisessa elämässä epävakaus saattoi näkyä esimerkiksi ylenpalttisena siivoamisena.

– Olin vaikka siivoamassa vessaa ja tehnyt perussiivouksen. Katsoin sitten, että lattia näyttää likaiselta, otetaanpa tuo lattiakin ja siten nämä seinät ja seuraavaksi on katon vuoro. Homma lähti ihan lapasesta ja löysin itseni vessan lattialta itkemästä, että en enää jaksa.

(--)

Koko setti löytyy: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/14 ... ja-vakavan

Jakso löytyy näköjään vielä Areenastakin. Linkin toiminnasta en tällä laitteella tiedä, mutta etsivä löytää: http://areena.yle.fi/1-3142122

Epävakaa persoonallisuushäiriö ei näy päällepäin. Hoidot kehittyvät - onko syövästä tulossa krooninen sairaus? Ension matka Eveliinaksi vei vuosikymmeniä. Lisätietoja: teksti-TV s. 374.

Leppänen, Virpi (2015) http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526209685.pdf (164 s.)
Epävakaan persoonallisuuden hoitomallitutkimus Oulun mielenterveyspalveluissa.

Oulun yliopiston tutkijakoulu; Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta; Oulun kaupunki,
Hyvinvointipalvelut; Oulun yliopistollinen sairaala; Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden
tiedekunta
Acta Univ. Oul. D 1319, 2015
Oulun yliopisto, PL 8000, 90014 Oulun yliopisto

T i i v i s t e l m ä (s. 7)

Epävakaa persoonallisuus on tavallinen mielenterveyden häiriö, johon liittyy huomattavaa toimintakyvyn
alenemista, itsetuhoisuutta ja runsasta terveyspalvelujen käyttöä. Tässä tutkimusprojektissa
luotiin Oulun kaupungin mielenterveyspalveluihin uusi hoitomalli vaikeaoireisille
epävakaasta persoonallisuudesta kärsiville potilaille. Hoitomallin tehokkuutta arvioitiin satunnaistetulla
kontrolloidulla tutkimuksella.

Tutkimusjoukon muodosti 71 potilasta, keski-iältään 32 vuotta. Interventiovuoden ajan
(1.8.2010–31.7.2011) 24 potilasta sai uuden hoitomallin mukaista hoitoa (ns. hoitomalliryhmä)
ja 47 potilasta tavanomaista psykiatrista hoitoa (ns. verrokkiryhmä). Hoitomalliryhmän potilaat
kävivät vuoden aikana viikoittain yksilöhoidossa (40 käyntiä) ja psykoedukatiivisessa ryhmässä
(40 istuntoa), jossa potilaille mm. opetettiin skeematerapian keskeisiä käsitteitä. Yksilöhoidon
toteuttaneilta työntekijöiltä ei edellytetty psykoterapiakoulutusta. Sen sijaan heiltä edellytettiin
kiinnostusta epävakaan persoonallisuuden hoitoa kohtaan sekä halua sitoutua interventiovuoden
ajaksi viikoittaisiin yksilötapaamisiin ja kahden viikon välein kokoontuvaan työnohjaustyyppiseen
konsultaatioryhmään. Tavanomainen psykiatrinen hoito oli vaihtelevaa.

Interventiovuoden alussa ja lopussa mitattiin epävakaan persoonallisuushäiriön oireita, terveyteen
liittyvää elämänlaatua sekä varhaisia haitallisia skeemoja (tunnelukkoja) ja skeemamoodeja
(minätiloja). Interventiovuoden päätyttyä hoitomalliryhmässä oli jäljellä 20 potilasta (83 %)
ja verrokkiryhmässä 33 potilasta (70 %). Hoitomalliryhmän potilailla oli interventiovuoden jälkeen
vähemmän itsetuhoisuutta, impulsiivisuutta ja paranoidisia ajatuksia tai dissosiatiivisia
oireita kuin verrokkiryhmän potilailla, eli hoitomallilla pystyttiin vähentämään kaikkein vakavimpia
epävakaaseen persoonallisuushäiriöön liittyviä oireita. On mahdollista, että itsetuhoisuuden
väheneminen hoitomalliryhmässä liittyy siihen, että tietyt haitalliset skeemat, kuten hylkää-
misen, epäluottamuksen ja sosiaalisen eristäytymisen skeemat, lievenivät hoidon aikana. Tavanomaista
psykiatrista hoitoa saaneilla potilailla ei tapahtunut vastaavia muutoksia. Tutkimusprojekti
osoitti, että hoitomallin mukainen epävakaan persoonallisuuden hoito on tehokkaampaa
kuin tavanomainen psykiatrinen hoito. Lisäksi hoitomalli on sovellettavissa julkisen sektorin
psykiatriseen palvelujärjestelmään ja käytettävissä oleviin henkilökuntaresursseihin.

Asiasanat: elämänlaatu, epävakaa persoonallisuus, itsetuhoisuus, julkinen sektori,
kliininen tutkimus, mielenterveyspalvelut, oireet, skeemamoodi, varhainen haitallinen
skeema

Itseltä vaatiminen ja siivousvimma kuuluvat anankastiseen persoonallisuushäiriöön ja obsessionaaliseen neuroosiin. Tämä ei välttämättä näy kovin selvästi ulospäin; rajatila sen sijaan näkyy. Persoonallisuushäiriöt eivät puhkea traumasta vaan ne ovat jonkin asteisina läsnä ainakin adolesenssista lähtien. Psykodynaamisen katsannon pohjalta rajatilojen alje on jo toisella ikävuodella, kun split alkaa vakiintua suojaksi ambivalenssia vastaan.
1:57

Kiitos. Mielestäni tuo naisen haastattelu (tai pätkäisty sellainen) olikin jotenkin outo, mutta eipä ainakaan antanut stereotypista tai tyypillistä kuvaa epävakaasta. Varmaan sitten aika yleistä, että jos on epävakaa, on muutakin persoonallisuushäiriötä tai sitten neuroosityyppistä sairautta/vaivaa mukana.

Lisäys: tai oikeastaan kerkesin jo miettiä, että yritettiinkö tuolla jotenkin kuvata (epäonnistuneesti?) tunne-elämän epävakautta vai mikä tuo siivousvimmapakkojuttu oli...

Kun miehellä oli (jonkinasteinen) MD, on rajatila-dg kyseenalainen ja turha, ehkä jopa väärä.

Mikä on MD?

maniakalisch-depressives Irresein

Koska Tris on maalaismoukka, eikä tiedä ainakaan psyko termejä niin olen avulias ja autan häntä. Tässähän on selvästi kyse Mongoloidi Borrelioosis oireyhtymästä. Tyhmä Tris. D. on vain hämäystä.

Luulin tuolloin, että olisi tarkoittanut mentaalia disorderia eli kaksisuuntaista tai skitsofreniaa. Harmi, kun ei tiennyt, mistä kyse, niin ei voinut jatkaa keskustelua. Meinasin aiemmin (kun haastattelussa kaksisuuntainen mainittiin) mainita myös siitä, että Terveyskirjastoja myöten kerrotaan ainakin nykyään, että kaksisuuntainen (en ole varma kumpi tyyppi) on yleistä jopa epävakaan yhteydessä. Eikun toisin päin. Tai molemmin.