Leppänen, Virpi (2015) http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526209685.pdf (164 s.)
Epävakaan persoonallisuuden hoitomallitutkimus Oulun mielenterveyspalveluissa.Oulun yliopiston tutkijakoulu; Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta; Oulun kaupunki,
Hyvinvointipalvelut; Oulun yliopistollinen sairaala; Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden
tiedekunta
Acta Univ. Oul. D 1319, 2015
Oulun yliopisto, PL 8000, 90014 Oulun yliopisto
T i i v i s t e l m ä (s. 7)
Epävakaa persoonallisuus on tavallinen mielenterveyden häiriö, johon liittyy huomattavaa toimintakyvyn
alenemista, itsetuhoisuutta ja runsasta terveyspalvelujen käyttöä. Tässä tutkimusprojektissa
luotiin Oulun kaupungin mielenterveyspalveluihin uusi hoitomalli vaikeaoireisille
epävakaasta persoonallisuudesta kärsiville potilaille. Hoitomallin tehokkuutta arvioitiin satunnaistetulla
kontrolloidulla tutkimuksella.
Tutkimusjoukon muodosti 71 potilasta, keski-iältään 32 vuotta. Interventiovuoden ajan
(1.8.2010–31.7.2011) 24 potilasta sai uuden hoitomallin mukaista hoitoa (ns. hoitomalliryhmä)
ja 47 potilasta tavanomaista psykiatrista hoitoa (ns. verrokkiryhmä). Hoitomalliryhmän potilaat
kävivät vuoden aikana viikoittain yksilöhoidossa (40 käyntiä) ja psykoedukatiivisessa ryhmässä
(40 istuntoa), jossa potilaille mm. opetettiin skeematerapian keskeisiä käsitteitä. Yksilöhoidon
toteuttaneilta työntekijöiltä ei edellytetty psykoterapiakoulutusta. Sen sijaan heiltä edellytettiin
kiinnostusta epävakaan persoonallisuuden hoitoa kohtaan sekä halua sitoutua interventiovuoden
ajaksi viikoittaisiin yksilötapaamisiin ja kahden viikon välein kokoontuvaan työnohjaustyyppiseen
konsultaatioryhmään. Tavanomainen psykiatrinen hoito oli vaihtelevaa.
Interventiovuoden alussa ja lopussa mitattiin epävakaan persoonallisuushäiriön oireita, terveyteen
liittyvää elämänlaatua sekä varhaisia haitallisia skeemoja (tunnelukkoja) ja skeemamoodeja
(minätiloja). Interventiovuoden päätyttyä hoitomalliryhmässä oli jäljellä 20 potilasta (83 %)
ja verrokkiryhmässä 33 potilasta (70 %). Hoitomalliryhmän potilailla oli interventiovuoden jälkeen
vähemmän itsetuhoisuutta, impulsiivisuutta ja paranoidisia ajatuksia tai dissosiatiivisia
oireita kuin verrokkiryhmän potilailla, eli hoitomallilla pystyttiin vähentämään kaikkein vakavimpia
epävakaaseen persoonallisuushäiriöön liittyviä oireita. On mahdollista, että itsetuhoisuuden
väheneminen hoitomalliryhmässä liittyy siihen, että tietyt haitalliset skeemat, kuten hylkää-
misen, epäluottamuksen ja sosiaalisen eristäytymisen skeemat, lievenivät hoidon aikana. Tavanomaista
psykiatrista hoitoa saaneilla potilailla ei tapahtunut vastaavia muutoksia. Tutkimusprojekti
osoitti, että hoitomallin mukainen epävakaan persoonallisuuden hoito on tehokkaampaa
kuin tavanomainen psykiatrinen hoito. Lisäksi hoitomalli on sovellettavissa julkisen sektorin
psykiatriseen palvelujärjestelmään ja käytettävissä oleviin henkilökuntaresursseihin.
Asiasanat: elämänlaatu, epävakaa persoonallisuus, itsetuhoisuus, julkinen sektori,
kliininen tutkimus, mielenterveyspalvelut, oireet, skeemamoodi, varhainen haitallinen
skeema