Psy­ko­lo­gia ja lo­go­pe­dia lääketieteelliseen HY:ssä

[Psykopatologia]

LÄÄKÄRILEHTI 15.10.2015 http://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajank ... een-10056/

Psykologia ja logopedia siirtymässä lää­ke­tie­teel­li­seen

Muu­tos Hel­sin­gin ylio­pis­tos­sa ta­pah­tu­nee en­si syk­syyn men­nes­sä.

Psy­ko­lo­gian ja lo­go­pe­dian op­piai­neet ovat siir­ty­mäs­sä lää­ke­tie­teel­li­seen tie­de­kun­taan Hel­sin­gin ylio­pis­tos­sa. Tä­män toi­vo­taan hyö­dyt­tä­vän ­mo­lem­pia osa­puo­lia.

–Lää­ke­tie­teen kou­lu­tuk­seen tu­lee psy­ko­lo­giaa. Psy­ko­lo­gian ja lo­go­pe­dian kou­lu­tuk­siin taas kuu­luu mo­nia ai­nei­ta, joi­ta lää­ke­tie­teel­li­ses­sä ope­te­taan, esi­mer­kik­si neu­ro­ana­to­miaa ja neu­ro­far­ma­ko­lo­giaa, ker­too lää­ke­tie­teel­li­sen tie­de­kun­nan de­kaa­ni Ris­to Ren­ko­nen.

Myös tut­ki­mu­syh­teis­työ hel­pot­tuu.

Op­piai­neil­le ei pe­rus­te­ta omaa lai­tos­ta, vaan ne su­lau­te­taan muu­ten­kin lai­tok­set­to­maan lää­ke­tie­teel­li­seen tie­de­kun­taan.

Jos pää­tök­sen­te­ko ete­nee suun­ni­tel­lus­ti, muut­to Mei­lah­teen ta­pah­tuu en­si syk­syyn men­nes­sä.

Lä­hi­viik­koi­na asiaa kä­sit­te­le­vät käyt­tä­mis­tie­teen ja lää­ke­tie­teen tie­de­kun­tien tie­de­kun­ta­neu­vos­tot. Lo­pul­li­sen pää­tök­sen si­ne­töi ylio­pis­ton reh­to­ri.

An­ne Sep­pä­nen

"HY;ssä" lisätty 23.3.2016

[Hilppa]

Sinustakin tulee sitten lääkäri?

[Psykopatologia]

Niin kai sitten. Olen aina samaistunut enemmän lääkäreihin kuin psykologeihin, kliininen ja sairaala-psykologi kun olen ollut.

[Psykopatologia]

Psykologian siirtyminen lääketieteelliseen tiedekuntaan ja miten tämä vaikuttaa kognitiotieteeseen
Perttu Lähteenlahti Jun 4, 2015 https://medium.com/homunculus-culus/psy ... .lmxo1answ
(- -)

[Psykopatologia]

Filosofian ja psykologian koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi
selvityshenkilö Ilkka Niiniluoto, akateeminen sihteeri Kari Lehti, 16.12.2015
(- -) http://www.unifi.fi/wp-content/uploads/ ... llinen.pdf (21 s.)

(- -)
6. Yliopistokohtaisia huomioita (s. 11 - 12)

Monissa yliopistoissa on käynnissä profiloitumiseen ja rakenteisiin liittyviä sisäisiä
muutosprosesseja, jotka vaikuttavat myös filosofian ja psykologian asemaan ja tulevaisuuden
näkymiin.

Helsingin yliopisto

Helsingin yliopiston muutosohjelmaan sisältyy säästötavoitteiden ohella uudistuksia tiedekunta‐ ja
tutkintorakenteessa. Yliopiston hallitus on hyväksynyt vuosille 2017–20 kolme strategista painoalaa,
joista psykologiaan ja filosofiaan liittyviä ovat elämäntieteet ja ihmismieli muuttuvassa maailmassa.  
Psykologia (logopedian kanssa) on siirtymässä käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta
lääketieteelliseen tiedekuntaan, minkä kautta se profiloituu Behavioral Life Sciences  ‐alueelle.
Perusteluna on nykyisen tutkimuksen orientaatio Helsingissä (perinteisen havaintopsykologian
rinnalla kliininen neuropsykologia, behavioral brain research, life‐course epidemiology ja behavioral
genetics), liittyminen uuteen Helsinki Life Science Centeriin sekä mahdollisuus entistä paremmin
kouluttaa terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Muutto keskustakampukselta Meilahteen tuo
lähemmäksi myös Helsingin yliopiston, Aalto‐yliopiston ja HUS:n yhteiset tutkimusinfrastruktuurit
(aivokuvantaminen, Biomag, AMI‐keskus). Muuton myötä kognitiotiede, jolla ei ole lääketieteellistä
kytkentää, jää kodittomaksi.

Samalla keskustakampuksen viiden tiedekunnan rakennetta on harkittu muutettavaksi niin, että
tiedekuntia olisi vain yksi tai sitten teologit ja kasvatustieteilijät liittyvät humanisteihin ja
oikeustieteilijät valtiotieteisiin. Tämä antaisi tilaisuuden yhdistää yliopiston kolme
filosofiaoppiainetta samaan tiedekuntaan, joka luontevimmin olisi laajennettu humanistinen
tiedekunta.

Yliopiston tutkintorakennetta kehitetään Iso Pyörä‐hankkeessa, joka Bolognan prosessin hengessä
pyrkii laaja‐alaisempiin kandidaattiohjelmiin ja niitä jatkaviin temaattisiin maisteriohjelmiin.
Humanistisessa tiedekunnassa on jo päätetty korvata nykyiset 43 oppiainetta (30 hakukohdetta)
kuudella kandiohjelmalla, joista filosofian kandiohjelma sisältää nykyiset oppiaineet teoreettinen
filosofia, filosofia (ruots.) ja käytännöllinen filosofia. Ohjelman vuosittaisena sisäänottona on 30
opiskelijaa. Jatkossa filosofialla on oma maisteriohjelma, jossa voi olla erillisiä linjoja.
Uskonnonfilosofia ja oikeusfilosofia ovat jäämässä mainitun kandiohjelman ulkopuolelle, mutta
niiden yhteistyötä tulisi kehittää maisteri‐ ja tohtoriopintojen tasoilla.
  
Helsingin yliopisto on profiloitunut analyyttiseen filosofiaan vahvuusalueinaan erityisesti logiikka,
tieteenfilosofia ja systemaattinen filosofia. Tutkimusta tehdään myös filosofian historian, tieto‐opin
ja etiikan aloilla. Helsingin yliopisto on filosofian osalta mukana laajassa eurooppalaisessa Giessenin
yliopiston koordinoimassa kulttuurintutkimuksen tohtoriohjelmassa PhDnet in philosophy, samoin
pohjoismaisissa logiikan ja pragmatismin verkostoissa.

Itä‐Suomen yliopisto
(- -)
19.3.2016 13:40

[Kuutar]

Toivottavasti psykologiasta tulee tieteellisempää niin, että kyseenalaisimmista hermeneuttisen perinteen metodeista luovuttaisiin.

[Mirri]

Sinustakin tulee sitten lääkäri?

Ainakin 90-luvulla Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa oli kansanterveystieteen opinto-ohjelma, josta ei valmistunut lääkäreitä, vaan terveydenhuollon asiantuntijoita julkisen terveydenhuollon tarpeisiin. Heidän koulutuksensa oli sijoitettu lääketieteelliseen, koska sitä pidettiin sopivimpana paikkana, hoitotieteellistä parempana.

Toisin sanoen: lääketieteellinen tiedekunta pitää sisällään muutakin kuin lääkäriopintoja ja lääkäriksi valmistumisia; näin ainakin ennen.

[Hilppa]

Sinustakin tulee sitten lääkäri?

Ainakin 90-luvulla Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa oli kansanterveystieteen opinto-ohjelma, josta ei valmistunut lääkäreitä, vaan terveydenhuollon asiantuntijoita julkisen terveydenhuollon tarpeisiin. Heidän koulutuksensa oli sijoitettu lääketieteelliseen, koska sitä pidettiin sopivimpana paikkana, hoitotieteellistä parempana.

Toisin sanoen: lääketieteellinen tiedekunta pitää sisällään muutakin kuin lääkäriopintoja ja lääkäriksi valmistumisia; näin ainakin ennen.

Tiesin tuon.

[Mirri]

Hilppa, minkä tuon sinä tiesit?

[Hilppa]

Kyllä tuo esittelemäsi aihepiiri on minulle päivänselvä.

[Mirri]

Sinustakin tulee sitten lääkäri?

Kuten on jo mainittu ja tuotu esille; lääketieteelliset tiedekunnat sisältävät muutakin kuin lääkäreiksi valmistuvien ihmisten koulutusta.

Mielestäni Hilppa esitti tyhmän kysymyksen, mutta ehkä kysymys oli tarkoitettu vitsiksi.

[popi]

Perusteltu siirto. Edistää kaiketi myös psykologisen ja psykiatrisen tutkimuksen yhteisprojekteja jne. Toivottavasti ei psykologiasta tule kuitenkaan pelkästään biokemiallisesti ja luonnontieteellisesti ihmisen psyykettä tutkiva tutkimuksen ala, vaan myös ihmistieteiden menetelmät ja teoriat säilyvät osana kokonaiiuutta.

[Kuutar]

Niin kai sitten. Olen aina samaistunut enemmän lääkäreihin kuin psykologeihin, kliininen ja sairaala-psykologi kun olen ollut.

En tajua. Siis aletaanko psykologeja vain kutsua lääkäreiksi ilman lisäkoulutusta? Saavatko he lääkärin valtuudet?

[Psykopatologia]

Eivät. Vain koulutus siirtyy lääketieteelliseen Helsingin osalta.

[popi]

Nyt syntynee uusia rakkkaustarinoita, kun lääketieteen opiskeölijat törmäävät kuppiloissa ja ruokaloissa että yhteisissä luennoissa logopedian ja psykologian opiskelijoihin, rakastuvat ja menevät kimppaan

[Psykopatologia]

1960-luvulla (soveltavan) psykologian approbaturiin kuului fysiologisen psykologian luennot (1 lukukausi; Matti Bergström, ym.). Osa opiskelijoita saattoi myös suorittaa lääketieteellisessä fysiologian kurssin. - 1970-luvun loppupuolella opiskelijat saattoivat opiskella lääketieteellisessä psykiatriaa (approbatur; cum laude). Itselläni on cumu.
23:58
Lääkkeitä ei psykiatrian tenteissä tarvinnut osata.

0:09
(Vastaavasti) lääketieteellisen psykiatrian dosenttina lääketieteellisessä tiedekunnassa toimi 1977 – 98 psykologi, psykoanalyytikko VTT Simo Juhani H i r v a s.

[Psykopatologia]

Toivottavasti psykologiasta tulee tieteellisempää niin, että kyseenalaisimmista hermeneuttisen perinteen metodeista luovuttaisiin.

1970-luvun alussa psykologian tutkintovaatimuksia oltiin muuttamassa, ja psykologian opiskelijoiden yhditys Kompleksi ry. järjesti asiasta keskustelutilaisuuden, jossa oli myös eksistentianalyytikko Siirala. Yleisenä katsantona näytti olevan, että psykologiassa luonnontieteellistä panosta olisi lisättävä. Minäkin oli silloin niin hullu, että olisin ottanut psykologian opintoihin jopa kemian perusopintoja. Siirala ihmetteli, että tajuavatko opiskelijat, mitä he ovat ehdottelemassa.

Yliopistollisesti psykologia on eriytynyt (tavallisimmin) filosofiasta (myös Helsingissä vuonna 1951). Toisaalta ensimmäiset "tieteelliset" psykologit olivat fysiologeja (Wundt ja Institut für Exeperimelle Psychologie, 1879). Kysymys psykologian perimmäisestä luonteesta on fundamentaalinen,

Koska kaikki perustuu mielelliseen, joka on psykologian ominta aluetta, psykologia on perimmäinen tiede ja lähempänä filosofiaa kuin fysiologiaa, joka taas on osa fysiikkaa, joka myös on perimmäinen tiede, second only to psykologia.

[popi]

Aika naivi väite pitää vähemmän tieteellisenä hermeneuttista lähestymistapaa. Ihmis- ja yhteiskuntatieteisiin kytkeytyy aina hermeneuttinen tulkinta eli ilmiön ymmärtäminen kokonaisnvaltaisemmalla tasolla kuin vain atomi- ja molekyylitasolla. Jo lääketieteessä tarvitaan hermeneutikkaa etsiessä ymmärrystä ja tulkintaa esim isommille kudoksille kuten vaikkapa sydämelle ja keuhkoille puhumattakaan aivoista jne.

Pelkkä luonnontieteellinen tutkimus jättäisi valtavasti ilmiöitä ymmärtämättä. Aina tarvitaan kokonaisvaltaisempaa tulkintaa atomi- ja molekyylitasoa isommista ilmiöistä. Psykologia tulee aina olemaan hermeneuttista tiedettä.

[trisse]

Totta

[Kuutar]

Aika naivi väite pitää vähemmän tieteellisenä hermeneuttista lähestymistapaa. Ihmis- ja yhteiskuntatieteisiin kytkeytyy aina hermeneuttinen tulkinta eli ilmiön ymmärtäminen kokonaisnvaltaisemmalla tasolla kuin vain atomi- ja molekyylitasolla. Jo lääketieteessä tarvitaan hermeneutikkaa etsiessä ymmärrystä ja tulkintaa esim isommille kudoksille kuten vaikkapa sydämelle ja keuhkoille puhumattakaan aivoista jne.

Pelkkä luonnontieteellinen tutkimus jättäisi valtavasti ilmiöitä ymmärtämättä. Aina tarvitaan kokonaisvaltaisempaa tulkintaa atomi- ja molekyylitasoa isommista ilmiöistä. Psykologia tulee aina olemaan hermeneuttista tiedettä.

Minä epäilen lähinnä hermeneuttisia tutkimusmetodeja, etenkin jos niin kuvitellaan tuottavan objektiivista faktatietoa.