Sivu 1/1

Kulttuuri ilman neurooseja

ViestiLähetetty: 16.02.2016 15:43
Kirjoittaja Kuutar
Oliko psykoanalyytikkojen tavoitteena luoda kulttuuri, jossa ei olisi neurooseja? Vai oliko heillä ylipäätään yhteiskunnallisia tavoitteita?
Vaikea kuvitella, millainen länsimainen kulttuuri olisi ilman neurooseja, etenkin jos sana ymmärretään laajemmin, merkitsemään myös perfektionismia.

Re: Kulttuuri ilman neurooseja

ViestiLähetetty: 17.02.2016 17:34
Kirjoittaja Kuutar
Mainitkaa kulttuurimme neurooseja. Mielestäni " luterilainen" työmoraali on neuroottista, samoin kuin itse Martti Luther oli neurootikko. ( mm. jopa pesi käsiään pakko- oireisesti)

Re: Kulttuuri ilman neurooseja

ViestiLähetetty: 17.02.2016 17:55
Kirjoittaja Psykopatologia
Ihan omin silminkö totesit?

Re: Kulttuuri ilman neurooseja

ViestiLähetetty: 17.02.2016 19:48
Kirjoittaja Kuutar
Kysymys on mielenkiintoisempi toisinpäin, millainen kulttuuri olisi ilman neurooseja?

Re: Kulttuuri ilman neurooseja

ViestiLähetetty: 17.02.2016 20:07
Kirjoittaja Hilppa
Lievät neuroosit ovat osa ihmisyyttä ja ihmisen olemusta. Vaikea kuvitella.

Re: Kulttuuri ilman neurooseja

ViestiLähetetty: 18.02.2016 20:38
Kirjoittaja Psykopatologia
Kuutar kirjoitti:Oliko psykoanalyytikkojen tavoitteena luoda kulttuuri, jossa ei olisi neurooseja? Vai oliko heillä ylipäätään yhteiskunnallisia tavoitteita?
Vaikea kuvitella, millainen länsimainen kulttuuri olisi ilman neurooseja, etenkin jos sana ymmärretään laajemmin, merkitsemään myös perfektionismia.

Psykoanalyytikot ovat yhteiskunallisesti melko niukasti aktiivisia, joten tuskin. Ensi sijassa analyytikot haluavat hoitaa niitä, jotka heidän puoleensa kääntyvät.

Re: Kulttuuri ilman neurooseja

ViestiLähetetty: 27.02.2016 14:11
Kirjoittaja Kuutar
Psykopatologia kirjoitti:
Kuutar kirjoitti:Oliko psykoanalyytikkojen tavoitteena luoda kulttuuri, jossa ei olisi neurooseja? Vai oliko heillä ylipäätään yhteiskunnallisia tavoitteita?
Vaikea kuvitella, millainen länsimainen kulttuuri olisi ilman neurooseja, etenkin jos sana ymmärretään laajemmin, merkitsemään myös perfektionismia.

Psykoanalyytikot ovat yhteiskunallisesti melko niukasti aktiivisia, joten tuskin. Ensi sijassa analyytikot haluavat hoitaa niitä, jotka heidän puoleensa kääntyvät.

Kai ajattelutavassa oli kuitenkin alun perin jokin yhteiskunnallinenkin päämäärä tai näkökulma? Monet pitivät sitä kulttuurin rappion ilmentymänä 30 - luvulla.

Re: Kulttuuri ilman neurooseja

ViestiLähetetty: 27.02.2016 14:34
Kirjoittaja Psykopatologia
Kai ajattelutavassa oli kuitenkin alun perin jokin yhteiskunnallinenkin päämäärä tai näkökulma? Monet pitivät sitä kulttuurin rappion ilmentymänä 30 - luvulla.

Tuskin ainakaan alun perin (1890-luvulla). 1930-luvulla lapsen seksuaalisuuden esiintuominen ym. saatettiin kokea riettaina yms.

Re: Kulttuuri ilman neurooseja

ViestiLähetetty: 27.02.2016 22:54
Kirjoittaja trisse
Psykopatologia kirjoitti:
Kuutar kirjoitti:Oliko psykoanalyytikkojen tavoitteena luoda kulttuuri, jossa ei olisi neurooseja? Vai oliko heillä ylipäätään yhteiskunnallisia tavoitteita?
Vaikea kuvitella, millainen länsimainen kulttuuri olisi ilman neurooseja, etenkin jos sana ymmärretään laajemmin, merkitsemään myös perfektionismia.

Psykoanalyytikot ovat yhteiskunallisesti melko niukasti aktiivisia, joten tuskin. Ensi sijassa analyytikot haluavat hoitaa niitä, jotka heidän puoleensa kääntyvät.


Ja joilla on paljon rahaa (tai saavat rahallista tukea). Mikä erottaa psykoanalyytikon huorasta? Jos "sitä" ei saa ilmaiseksi niin miksi "siitä" kannattaisi maksaa? Vie säälittävyyden uuteen ulottuvuuteen...

Re: Kulttuuri ilman neurooseja

ViestiLähetetty: 27.02.2016 23:22
Kirjoittaja trisse
Vai maksoiko Kyllästynyt jotain moderointioikeuksistaan (esim.) Tais tupsahtaa kuin Manulle illallinen. kauan jaksoittekin jankuttaa ja vaatia multa mitä ihmeellisimpiä selontekoja. Kun mä jatkan samaa kun kyllästyitte leikkiin (tai se hoiti asiansa - mikä sitten olikaan) niin aika yksin saan täällä jankuttaa. Tuli tunne että kiistan toinen osapuoli oli se jota hoidettiin ja toinen oli se jota käytettiin... Mun ois pitänyt toipua kaikesta samaan tahtiin ilman mitään hoitoa edes eikä tekstejäni koskaan huomioida siinä määrin edes että niihin vastattaisiin.

Jos ois rahaa niin kyllä mä saisin jonkun päivittelemään maksusta sitä kuinka huonosti mua on kohdeltu (täällä tai elämässä ylipäänsä). Mutta missä hyöty - tiedän sen jo ennalta enkä penniäkään maksa kenellekään sen päivittelemisestä!