Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö nopeuttaa hoitoonpääsyä hoidon porrastuksella ja uusilla matalan kynnyksen palvelumuodoilla HYVINVOINTI 15.2.2016 9:10 Päivitetty: 15.2.2016 9:10 Sirpa Pääkkönen HS http://www.hs.fi/hyvinvointi/a145550356 ... =frontpage
__________________________________________________________
Eri mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys nuorilla prosentteina
Jokin mielenterveyden häiriö 20 – 25 pros.
Mielialahäiriöt 10–15 pros. (näistä vakava masennustila 5–8 pros.)
Ahdistuneisuushäiriöt 5–15 pros.
Sopeutumishäiriöt 5 pros.
Päihdehäiriö 5–10 pros.
Käytöshäiriö 5–10 pros.
Tarkkaavaisuushäiriö 3–6 pros.
Laihuushäiriö <1 pros.
Ahmimishäiriö 2–5 pros.
Psykoosit 1–2 pros.
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
_________________________________________________________
Mielenterveyshäiriöt ovat opiskelijoiden yleisin terveysongelma. Viikoittaisia psyykkisiä ongelmia on 22 prosentilla miesopiskelijoista ja 37 prosentilla naisopiskelijoista. Masennusoireita on viikoittain joka kymmenennellä opiskelijalla ja ahdistuneisuutta runsaalla neljällä prosentilla korkeakouluopiskelijoista.
Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön palvelut ovat hyvin kysyttyjä. YTHS uudistaa nyt opiskelijoiden hoitoonpääsyä, jotta apua tarvitsevat pääsisivät nopeammin hoitoon. Uudessa mallissa hoitoonpääsyä porrastetaan ja luodaan matalan kynnyksen palvelumuotoja.
YTHS:n mielenterveyden johtava ylilääkäri Pauli Tossavaisen mukaan mielenterveysongelmat ovat vakavin opiskeluun vaikuttava ongelma.
”Mielenterveysongelmat ovat suurin syy nuorten aikuisten opiskelukyvyttömyyteen. Somaattiset sairaudet eivät johda samalla tavalla opiskelukyvyttömyyteen. Opiskelijoista joka kymmenes on mielenterveyden erityispalveluiden tarpeessa”, Tossavainen sanoo.
Hoidon haastetta lisää se, että mielenterveysongelmat alkavat usein jo paljon ennen opiskeluvuosia. Tavallisin mielenterveyden häiriöiden alkamisikä on 16 vuotta. Kolme neljästä elämänaikaisesta mielenterveyshäiriöstä puhkeaa ennen 25 vuoden ikää. Opiskelun vaativuus nostaa ongelmia pinnalle.
Nuori on saattanut sinnitellä ilman apua kouluajan tai apu katkeaa nuoren lähtiessä opiskelemaan. Nuori tulee suurin toivein yliopistoon havaitakseen, että ongelmat seuraavatkin mukana. Muiden seuraan voi olla vaikea liittyä. Tuntuu, että toiset ovat fiksumpia. Ahdistus kasvaa, kun opinnoista ei saa otetta.
Opinnot voivat viivästyä. Vakavimmillaan mielenterveysongelmat voivat johtaa opintojen keskeytymiseen ja syrjäytymiseen.
”Jos ongelmat ovat alkaneet ennen opiskelua, ei voida puhua ennaltaehkäisystä. Hoitoa voi olla monenlaista. Pitkäkestoisten hoitojen rinnalle kehitetään lyhytaikaisia hoitoja”, Tossavainen sanoo.
1960-luvun lopulla häiriöitä oli suurin piirtein saman verran kuin nykyään. Häiriöt vähenivät välillä, mutta 2000-luvulla häiriöiden määrä on noussut. Mielenterveyspalvelujen käyttäjien määrä harppasi kymmenessä vuodessa noin viidelläkymmenellä prosentilla.
”Tämä heijastaa ainakin mielenterveyspalvelujen tarjonnan paranemista vastaamaan paremmin todellista tarvetta. Kyse voi olla myös mielenterveysongelmiin liittyvän stigman lievittymisestä. Ongelmiin haetaan apua pienemmällä kynnyksellä.”
Tossavaisen mukaan opiskelijoiden mielenterveyspalveluita on ryhdytty uudistamaan, koska 2000-luvulla palveluihin pyrkivien määrä on ylittänyt tarjonnan. Hoitoonpääsyä on joutunut odottamaan erityisesti ruuhkaisella talvikaudella jopa kuukausia.
Hoitoonpääsyn porrastaminen merkitsee sitä, että hoito alkaa terveydenhoitajan arvioinnilla ja mahdollisesti yleislääkärillä käynnillä. Tilannearvion mukaan hoito voidaan siirtää psykologille. Kun on saatu riittävä hoitotulos, hoito- ja seuranta siirtyy terveydenhoitajalle tai yleislääkärille.
”Matalan kynnyksen palveluilla tarkoitetaan siis terveydenhoitajan arviosta käynnistyviä palveluja, joihin kytketään tarpeen mukaan muita työntekijöitä. Näin saadaan palvelut riittämään paremmin. Jo nyt hoitoonpääsyaikaa mielenterveyden eritystyöntekijöille on saatu merkittävästi lyhenemään vuoden takaisesta.”
Terveyspalveluita siirtyy myös verkkoon. Opiskelijoille on tulossa OmaYTHS-portaali, jonne voi kirjata oireita, ja opiskelijan terveydentilaa on helppo seurata. Sähköisissä terveyskyselyissä tullaan selvittämään aiempaa tarkemmin mielen hyvinvointia ja tarjotaan tietoa tai oma apu -ohjelmia. Videolta saa apua muun muassa jännittämiseen.
Kommentit 51
