Psykopatologia.munfoorumi.com

Viivyttelyä, viilausta ja virheiden­ pelkoa: perfektionismi voi pilata elämän
Haitallinen perfektionismi voi tehdä elämästä ahdistavaa. Veijo Kauppinen joutui vaihtamaan lääkärin ammatin lehdenjakamiseen, koska siinä on helpompi olla täydellinen. ELÄMÄ 11.2.2016 2:00 Hanna Syrjälä HS
http://www.hs.fi/elama/a1455077325898?r ... nettu-aihe
(- -)

Onko perfektionismi synnynnäistä, vai vaikuttaako kasvatus tai ympäristö?

Pääosin "opittua". Perfektionismi on vaativan (pakkoneuoottisen) eli anankastisen persoonallisuushäiriön olennaisia osia.

Psykopatologia kirjoitti:Pääosin "opittua". Perfektionismi on vaativan (pakkoneuoottisen) eli anankastisen persoonallisuushäiriön olennaisia osia.

Millä tavoin oppiminen tapahtuu?

Minua kiinnostaisi myös, kuinka tuo oppiminen tapahtuu? Osittainhan sen oppii kotoa ja osittain elämä kouluttaa.
Tajuaako monikaan kuinka perfektionisteja ovatkaan, ilman ulkopuolelta tulevaa signaalia vai jäävätkö harhaluuloon että ovat hyvinkin muka oikeassa muidenkin ihmisten ajatusten ja mielipiteiden kanssa?

Jos maailmassa ei olisi lainkaan vähänkään perfertionisteja, olisi tämä aika kehno paikka elää.

Ulriika kirjoitti:?..
Tajuaako monikaan kuinka perfektionisteja ovatkaan, ilman ulkopuolelta tulevaa signaalia vai jäävätkö harhaluuloon että ovat hyvinkin muka oikeassa muidenkin ihmisten ajatusten ja mielipiteiden kanssa?

Mielestäni kyllä tajuaa. Psykoosi on sitten vähän erilainen sairaus.

Hilppa kirjoitti:

Ulriika kirjoitti:?..
Tajuaako monikaan kuinka perfektionisteja ovatkaan, ilman ulkopuolelta tulevaa signaalia vai jäävätkö harhaluuloon että ovat hyvinkin muka oikeassa muidenkin ihmisten ajatusten ja mielipiteiden kanssa?

Mielestäni kyllä tajuaa. Psykoosi on sitten vähän erilainen sairaus.

Mistä sinä psykoosin sait aikaiseksi? Mielestäni perfektionisti synnyttää lähipiirissään enemmän mielenterverveysongelmia ja kenties psykoosia kuin välittävä ja hyväksyvä ympäristö.

No se on sitten sinun mielipiteesi.

Kiitos, niin on.

"Lievemmässä" muodossa perfektionistinen vaatii lähinnä vain itseltään; "ankarammassa" muodossa perfektionistinen saattaa vaatia myös muilta, ja jos ei vaadi, hän saattaa kärsiä muiden leväperäisyydestä yms. Ankara perfektionistinen voi vaatia muilta samaa kuin itseltä; ts. hän ei tyydy muiden järkeviinkään vaihtoehtoihin, koska hän pitää omaansa ainoana oikeana (tällöin muut kärsivät).

Kiitos vastauksesta. Meni vähän aikaa hieroa tuokin tähän;)

Psykopatologia kirjoitti:"Lievemmässä" muodossa perfektionistinen vaatii lähinnä vain itseltään; "ankarammassa" muodossa perfektionistinen saattaa vaatia myös muilta, ja jos ei vaadi, hän saattaa kärsiä muiden leväperäisyydestä yms. Ankara perfektionistinen voi vaatia muilta samaa kuin itseltä; ts. hän ei tyydy muiden järkeviinkään vaihtoehtoihin, koska hän pitää omaansa ainoana oikeana (tällöin muut kärsivät).

Onko tuollainen perfektionismi sairautta?

Riipuu määritelmästä; on sairausluokiuksissa (ICD-10; DSM-5).

Anankastinen (vaativa) persoonallisuus(häiriö)

Anankastinen persoonallisuushäiriö (ICD:n termi) on DSM:n alkuperäisiä: DSM-I compulsive personality, DSM-II obsessive compulsive personality (anankastic personality), DSM-III compulsive personality disorder, DSM-III-R obsessive compulsive personality disorder, DSM-IV, DSM-IV-TR & DSM-5 obsessive-compulsive personality disorder (OCPD).

Huomattakoon, että häiriöllä obsessive-compulsive disorder (OCD, 300,3; p. 237) – DSM-II:ssa vielä obsessive compulsive neurosis (p. 40) – on DSM-5:ssä erityinen asema: OCD siirrettiin ahdistushäiriöistä (DSM-IV) DSM-5:n pääluokan Obsessive-compulsive and related disorders (p. 235 – 264) otsikko-häiriöksi. Osalla spektrumin muista häiriöistä voi kuitenkin olla toisenlainen psykodynamiikka kuin klassisella obsessionaalisella neuroosilla. Täten ko. deskriptiivisesti laadittu spektrumi on häiriöiden etiologian kannalta divergentti. Obsessionaalisen neuroosin ja anankastisen persoonallisuuden psykodynamiikka on kuitenkin samantyyppinen, ja periaatteessa obsessionaalinen persoonallisuuskin kuuluisi OC-spektrumiin. (Vrt. Luukkonen 2013: 26 – 27.)

Anankastisen (vaativan) persoonallisuushäiriön diagnostiset kriteerit
301.4 Obsessive-compulsive personality disorder (OCPD), DSM-5: 676 – 679 (678 – 682)

Läpikäyvä takertuminen järjestyksen ja perfektionismin malliin (pattern) sekä mielelliseen ja ihmissuhteiden kontrolliin joustavuuden, avoimuuden ja muun kelpoisuuden kustannuksella. Alkanut varhaiseen aikuisuuteen mennessä ja tulee esiin monissa yhteyksissä vähintään neljällä (4+/8) seuraavista tavoista:

1 On takertunut detaljeihin, sääntöihin, listoihin, järjestykseen, järjestelmiin tai aikatauluihin siinä määrin, ettei näe kokonaisuutta.

2 Perfektionismia siinä määrin, että tehtävien loppuunsuorittaminen on vaikeutunut (esimerkiksi ei saa työtä valmiiksi, koska omat, kohtuuttomat standardit eivät täyty).

3 On liiallisesti omistautunut työhön ja tuottamiseen vapaa-ajan vieton ja ystävyyssuhteiden kustannuksella (ei johdu taloudellisesta pakosta).

4 On liiallisesti omantunnon- ja pikkutarkka sekä joustamaton moraaliin, etiikkaan tai arvoihin liittyvissä asioissa (ei johdu kulttuurisesta tai uskontoon liittyvästä identiteetistä).

5 Sangen kyvytön luopumaan loppuun kuluneista tai arvottomista esineistä, vaikka niillä ei olisi edes tunnearvoa.

6 On haluton delegoimaan töitä tai työskentelemään muiden kanssa, elleivät he alistu toimimaan täsmälleen hänen haluamallaan tavalla.

7 On saita ja on saita muidenkin puolesta ja katsoo, että rahaa on säästettävä pahan päivän varalle.

8 On jäykkä ja jääräpäinen.

Prevalenssi (OCPD; Naiset/Miehet) %: NESARCW1 7,88 (N 7,89/7,87 M); NCS-R-re 2,4; Epidemiol. Md 2,3 (1,7 – 7,9; 9 tutkimusta); Plus estim. 1,0; Sadocks konkordanssi korkeampi mono-tsygoottisilla kaksosilla; diagnosoidaan useimmiten vanhimmilla lapsilla.

Differentiaali-diagnoosi (OCPD): 1 Obsessionaaliseen neuroosiin (300.3) liittyy tuntuvia pakko-oireita, joita ”puhtaassa” anankastisessa on niukasti; *oheishäiriiintyneisyys (OCPD+OCD) on kuitenkin yleistä (25+ %). 2 Narsistisetkin (301.81) voivat olla ”kylmiä”, mutta he eivät ole niin ”vaatimattomia” kuin anankastiset yleensä.

Hybridi-kuvauksessa (p. 768 – 769) anankastisessa persoonallisuushäiriössä painottuvat facet (domain; diagnoosiin vaaditaan 3+/4; yhden täytyy olla 1): 1 jäykkä pefektio-nismi (tunnontarkkuus), 2 perseveraatio (negatiivinen affektiivisuus), 3 intiimiyden välttäminen (ulkopuolisuus), 4 affektien rajoittuneisuus (ulkopuolisuus).

Psykodynaamisesti anankastinen persoonallisuus on obsessionaalisen neuroosin jatke siten, että defenssit, tässä tapauksessa eniten eristäminen, älyllistäminen ja reaktionmuodostus, ovat niin pitäviä, että oire-kompromisseja ei synny. Defenssit ovat kesyttäneet varsinkin anaalisen sadismin.
_______________________________________________________________________________
Anankastisten psykodynamiikasta
1 anaalis-säilyttävä psyko-seksuaalinen fiksaatio ja/tai regressio.
2 lihas–anaalinen (autonomia vs. häpeä ja epäilys) egon epigeneettinen (II) vaihe.
3 ambivalenssi: objekti-suhteissa osittainen rakkaus.
4 defenssi-konstellaatio: eristäminen (isolaatio) ja reaktionmuodostus.
_______________________________________________________________________________

•DSM-5 (2013). Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders. Fifth Edition. DSM-5™. DSM-5 Task Force, Task Force Chair David Kupfer. Arlington, VA: APA; Washington & London: American Psychiatric Publishing (APP). – xliv + 947 (991) p.
DSM-5 online: Google: “Maria N. Ward DSM-5” (pdf 970 p.) http://www.slideshare.net/addisuga/dsm- ... 04phpapp01
“DSM-5.pdf - Google Drive – Google Docs” (970 p.) https://docs.google.com/file/d/0BwD-YtZ ... edit?pli=1

Luukkonen, Pertti (2014): DSM-5: merkkisysteeminen diagnostiikka. Psykopatologian DSM-5-sarja I. Helsinki: Psykopatologia. – 61 s.

Luukkonen, Pertti (2016): DSM-5: persoonallisuushäiriöt. Psykopatologian DSM-5-sarja II. Helsinki: Psykopatologia. – 54 s.

2/7.

Eli ei kovin paljon ole hurraamista perfektionismissani. Olen ehkä tottunut perfektionisteihin, koska elän monien jos ei nyt ihan perfektionistien niin ainakin perfektionismiin taipuvaisten ihmisten keskellä työarkeani. Ammatissani perfektionistit ovat melko yleisiä. Joskaan eivät ihan ääritapaukset tosin.

Kuutar kirjoitti:

Psykopatologia kirjoitti:Pääosin "opittua". Perfektionismi on vaativan (pakkoneuoottisen) eli anankastisen persoonallisuushäiriön olennaisia osia.

Millä tavoin oppiminen tapahtuu?

Lapsi on pakotettava pre-matuuristi potalle, ja tarvittaessa peräruiskeet on otettava avuksi. Siivous ylipäätään olkoon hänen keskeisimpitä kotiaskareitaan pienestä pitäen. Ruumiillinen kuritus on kielletty, mutta jos piiskaaamista tarvitaan, se tulee tehdä niin varhaisessa vaihessa, että piltti ei sitä myöhemmin enää muista. Kasvatuksen keskeisen prinsiipin tulee olla lempeä häpeällä opettaminen. Lapsen tunteisiin ei ole hyvä kiinnittää erityistä huomiota, mutta häntä voi kuitenkin kiittää, jos hän on suoritunut erityisen hyvin jostain hänelle annetusta tehtävästä. Erilaiset määrä-ajat ja velvollisuuksien täyttäminen olkoon lapsen ohjelmassa jo varhain. Silloin tällöin ja yllättäen vanhemmat voivat laistaa edellä kuvatuista tiukoista menetelmistä ja sallia lapselle melkein kaikki. Tällä tavalla lapsi oppii, että vanhemmat haluavat hänelle vain hyvää.

Entä sitten, kun lapsesta ei yrittämisestä huolimattakaan tule perfektionistia?

Tuosta en tiedä.