http://rgtonks.ca/Courses/History/Sconst/SocConst.htmPsykoanalyytikko E r i k H(omburger) E r i k s o n, s. 15.6.1902 Frankfurt am Main, Hessen-Nassau, Saksan keisarikunta, k. 12.5.1994 (91) Harwick, Massachusetts, YhdysvallatI s ä:
tuntematon tanskalainen.
Ä i t i: sh
Karla Homburger, s. 7.8.1877 Kööpenhamina, k. 29.12.1960 (83), Haifa, Israel (syntyjään Abrahamsen 1877—1898, Salomonsen 1898—1905, Homburger 1905—1960);
1. avioliitto 7.8.1898 (21 v.) — 1902, puoliso meklari (27-v.) Valdemar Isidor Salomonsen (s. 12.2.1871 Kööpenhamina, k. 10/1902; 31), avioliitto kesti käytännössä vain hääyön (alla
*);
2. (kihlaus 11/1904) avioliitto (Erikin 3-vuotispäivänä) 15.6.1905—1944 (leski), puoliso (& Erikin kasvatus-isä) Theodor Homburger (alla).
*— Kohta häiden jälkeen Valdemar pakeni Meksikoon tai Yhdysvaltoihin mahdollisesti taloudellisten rötösten vuoksi (1. avioliitto ehkä mitätöitiin). 1902 Karla Salomonsen lähti lomalle pohjois-Saksaan tietämättä au-raskaudestaan. Hän synnytti Erikin kesäkuussa Frankfurtissa ja siirtyi Buehl’iin, jossa hän opiskeli sairaanhoitajaksi. Marraskuussa 1902 hän sai tiedon Valdemarin kuolemasta ulkomailla. Nyt Karla oli virallisesti leski (Salomonsen). — On epäselvää, tiesikö Karla itse Erikin isän. On arveltu tietäneen mutta että hän halusi mahdollisesti suojella itseään, Theodoria ja Erikiä häpeältä tms.
K a s v a t u s-i s ä: (yllä) v:sta 1905 silmä- ja lastenlääkäri
Theodor Nathan
Homburger, s. 9.3.1868 Karlsruhe, Baden-Württemberg, Preussi, k. 6.10.1944 (76) Haifa. — Karla & Theodor muuttivat Karlsruhesta (Italian kautta) 1935 Palestiinaan (11 Cypress Street, Haifa), jossa he asuivat samassa taloudessa tyttärensä Ellenin (s. 1912) kanssa. Haifassa Theodor toimi mm. koululääkärinä. — (Erikson esiintyy myös muodossa Eriksen.)
— L a p s e t (äidillä 4; yhteisiä 3):
1)
Erik H. (Homburger)
Erikson 1902—1994 (syntyjään Erik Salomonsen 1902—1909, Erik Homburger (adoptio; virallisesti 1911) 1909—1933, Erik Homburger-Erikson (Yhdysvaltoihin muuton myötä) 1933—1938 ; Erik (H.) Erikson (kansalaisuus "skandinaavisesta" yhdysvaltalaiseksi) 1939—1994); (ja sisarpuolet)
2)
Elna Henny Homburger s. 14.2.1907 Karlsruhe, k. 1909 Karlsruhe (2-v. kurkkumätä);
3) [HIRSC]
Ruth Edith Homburger, s. 31.3.1909 Karlsruhe, (
Ruth Hirsch k. 21.5.2004? (95) Teaneck, New Jersey) (Oppenheimer-Homburger 1930—1949?(1940?), —>Hecht —>? Hirsch);
1. avioliitto 1930—1949?, puoliso liikemies (maatalouskoneita ym.) Paul Joseph Oppenheimer (s. 22.6.1901 Groß-Gerau, k. 12.5. 1949? Yhdysvallat), tytär Ellen Oppenheimer s. 17.2.1933 Mainz; perhe muutti Groß-Gerau'sta 14.7.1936 Frankfurtiin ja sitten 1937 Ranskan kautta New Yorkiin (Forest Hills);
2. avioliitto (Yhdysvallat), puoliso Hugo Hecht;
4) [KATZ] (sionistinen)
Ellen Therese Raya Homburger, s. 17.10.1912 Karlsruhe, k. ? Haifa (
Katz-Homburger 1933—); muutto Palestiinaan 1933, puoliso Yair (Jair) Katz (1904—1964 Haifa).
P u o l i s o: 1.5.1930— (Wien) tanssipedagogi ym. (M.A. sosiologia, University of Pennsylvania)
Joan Mowat
Erikson, s. 27.6.1903 Gonanagua, Ontario, Kanada, k. 3.8.1997 (94) Brewster, Massachusetts (syntyjään Sarah Lucretia Serson, —>Sarah Mowat Serson (Mowat oli äidin ystävätär) —>Sally Mowat Serson —>Joan Mowat Serson —>1930 (avioliittoon) Joan Mowat Homburger —>1939 (perheen nimen muutos) Joan Mowat Erikson); isä anglikaaninen (episkopaalinen) pastori
Rev. John Reaby Serson, s. 17.12.1850 Fitzroy, Ottawa, Ontario, Kanada, k. 7.9.1912 Gananoque, Ontario, Kanada (61), äiti Mary Louise MacDonald (1898; 34) Serson, s. 6.5.1864 Pottstown, Pennsylvania, Yhdysvallat, k. 1942 (77) Trenon, New Jersey); 3/3-lapsi (
1)
(Rev. Charles MacDonald Serson 1899—1995;
2) Mary (Molly) Reaby Willard Serson 1901—?;
3) Sarah Lucretia Serson 1903—1997, Erikin puoliso).
— L a p s e t:
1) Yalen sosiologian emeritus-professori Kai T(heodor) Erikson s. 12.2.1931 Wien (nyk. Branford CT);
2) Jon M(acDonald) Erikson s. 1933 Wien (nyk. Port Angeles WA);
3) psykoterapeutti Sue M. Erikson Bloland s. 1938 New Haven, Connecticut (nyk. Hastings-on-Hudson NY), ex-puoliso (1961—1976, ero) sosiologi Harland (Harley) G. Bloland (1928—7.11.2004);
4) Neil Erikson s. 1944 Berkeley, CA (”Mongolian idiot”), k. 1965 (21), Santa Rosa, CA (tuhkauurnan laskussa olivat läsnä vain Jon & Sue).
Erikson, Erik H(omburger) (s. 15. 6. 1902 Frankfurt am Main, Deutsches Reich
(de facto Deutsches Kaiserreich), k. 12.5.1994 Harwick, Massachusetts, Yhdysvallat), tanskalais-saksalais-yhdysvaltalainen (1933 [1938]–) lasten psykoanalyytikko, psykoanalyyttisen ego-psykologian suurimpia (yhdessä Anna Freudin, Heinz Hartmann’in [Kris’in & Loewenstein’in] sekä David Rapaportin kanssa). Alkuaan (1902 – 1905) Salomonsen (äidin 1. miehen mukaan), sitten (1905 – 1909) Abrahamson) (äidin mukaan), sitten (1909—1938) Homburger (äidin 2. puolison mukaan), sitten Yhdysvaltain kansalaisuuden myötä (1938—1994) Erik|son (isän oletetun nimen mukaan).
Erikin äiti, syntyjään kööpenhaminalainen Karla Abrahamsen (s. 1877, k. 1960 Haifa) meni 21-vuotiaana naimisiin meklari Valdemar Isidor Salomonsen’in (27) kanssa vuonna 1898. Heti häiden jälkeen Valdemar pakeni Meksikoon tai Yhdysvaltoihin mahdollisesti taloudellisten rötösten vuoksi (avioliitto ehkä mitätöitiin). Vuonna 1902 Karla Salomonsen lähti lomalle pohjois-Saksaan tietämättä au-raskaudestaan. Hän synnytti Erikin kesäkuussa Frankfurtissa ja siirtyi Buehl’iin, jossa hän opiskeli sairaanhoitajaksi. Marraskuussa 1902 hän sai tiedon Valdemarin kuolemasta ulkomailla. Nyt Karla oli virallisesti leski (Abrahamsen).
Erikiä hoitanut lastenlääkäri Theodor Homburger (s. 1868 Karlsruhe, Baden, k. 1944 Haifa) ja Karla Abrahamsen kihlautuivat marraskuussa 1904 ja avioituivat Erikin 3: ntena syntymäpäivänä, 15.6.1905. Erikin sirarpuoliksi syntyivät Elna (1907 – 1908), Ruth Hirsch (s. 1909, k. Haifa) ja Ellen Therese Rava Katz (s. 1912, k. Haifa). (Vasta teinikäisenä tytöt saivat tietää, että veli olikin adptoitu.) Erik sai Saksan kansalaisuuden vuonna 1909, jolloin hänestä tuli Homburger. Isäpuolen adoptio tuli kuitenkin lopullisesti voimaan vasta vuonna 1911. – Koulussa Karlsruhessa Erikiä vierastettiin, koska hän oli juutalainen ja synagoogassa, mutta näytti arjalaiselta. Häneen saatettiin viitata halventavasti nimityksellä goy (”kristitty”) tai ”tanskalainen”. (Karla ja Theodor muuttivat kahden tyttärensä kanssa Palestiinaan 1930-luvun puolivälissä.)
3-vuotiaana Erik luuli, että Theodor oli hänen biologinen isänsä. Ehkä noin 10-vuotiaana Erik tiukkasi yhä tiukemmin äidiltään, että oliko Theodor hänen biologinen isänsä (kuten Theodor itse oli halunnut Erikin ajattelevan). Karla myönsi, että Erik oli adoptoitu mutta ei kertonut, ettei Valdemarkaan ollut hänen oikea isänsä (jonka henkilöllisyyden Karla todennäköisesti tiesi) vaan valehteli, että Valdemar oli jättänyt hänet saatuaan tietää hänen raskaudestaan (joka muka oli Erik). Tämän jälkeen Erik uskoi muutaman vuoden, että Valdemar oli hänen isänsä, mutta epäilykset jatkuivat. Adolesenssi-ikäisenä hän kuuli uusia huhuja, että hänen isänsä olisi tanskalainen taiteellisia kykyjä omaava aristokraatti ja mahdollisesti kristitty. Sen jälkeen kun Karla oli kuollut vuonna 1960, jotkut Erikin ikäiset serkut (Abrahamseninen puolelta) kertoivat kuulemistaan huhuista ja vahvistivat Erikin vuosikausien epäilyt. (Myöhemmin Erik ikään kuin toisti äitinsä valheita, kun hän ei kertonut lapsille oman poikansa Neil’in [1944 – 1965] vaikeasta vammaisuudesta [Downin syndrooma] vaan sanoi tämän kuolleen [alla].)
Kymnaasin jälkeen, vuonna 1921, Erik kirjautui Karlsruhessa olevaan Badenin valtion taidekouluun. Tämän jälkeen, n. 19 – 25 -vuotiaana, hänellä oli pidentynyt ”identiteetti-kriisi” ja
Wanderschaft, mikä päättyi vuonna 1927, kun lapsuudenkaveri, ”Mr. Adolescence”, Peter Blos (1904 – 1997), kutsui Erikin Wieniin, jossa Anna Freud (1895 – 1982) hoksasi Erikin hyvän kontaktin lapsiin. Erik osallistui Montessori-koulun opettajankoulutukseen ja kokeellisen Hietzing Schulen (Burlingham’in & Rosenfeld’in koulu) opettajantyöhön. Samalla hän kävi Anna Freudilla psykoanalyysissä lähes päivittäin (maksaen hänelle ”$7 kuussa”) ja osallistui
Wiener Pschoanalytische Vereinungin (WPV) viikottaisiin kokouksiin (jäsen vuonna 1933);
American Psychoanalytic Associationin (APsaA) jäsen vuonna 1934. – Psykoanalyytikon tutkinto oli ainoa korkeampi ”tutkinto”, mikä Homburger-Eriksonilla on. Myöhemmät psykologian opinnot Yhdysvalloissa eivät johtaneet akateemiseen tutkintoon.
Vuonna 1929 Erik tapasi Hietzingingin
Mardi Gras -(naamiais)juhlassa kanadalais-syntyisen sosiologin (M. A. University of Pennsylvania) ja tanssipedagogin Joanin, syntyjään Sarah (Sally) Mowat Lucretia Serson (s. 1903 Gonanagua, Ontario, Kanada, k. 1997 Brewster, Massachusetts), vanhemmat: isä episkopaalinen pastori John Reaby Serson (1850 – 1912), naimisiin 1898, puoliso (& äiti) Mary Louise MacDonald (s. NY, k. 1942 Trenon, New Jersey). – Joan Serson oli psykoanalyysissä Ludwig Jekels’illä (syntyjään [vuoteen 1903] Louis Jekeles, 1861 – 1954). Joanista tuli Erikille älyllinen kumppani koko tämän loppuiäksi.
Erik ei halunnut toistaa äitinsä virhettä (Joan oli raskaana), ja 1.5.1930 pariskunta avioitui, josta Kai Theodor Homburger (Erikson) 1931 (Wien), Jon MacDonald Homburger (Erikson) 1933 (Wien), Sue (o.s. Erikson) Bloland 1938 (New Haven) & Neil Erikson 1944 – 1965 (Berkeley [”Mongolian idiot”]). Kai (nykyään merkittävä sosiologi, Yale University, New Haven, Connecticut), Jon (Port Angeles, Washington) ja Sue (psykoterapeutti New Yorkissa) kasvatettiin kristillisesti. (Erik kertoi Neilin tragediasta Kaille joskus 1940-luvulla, Suelle n. vuonna 1951.)
Vuonna 1933 Homburgerien perhe lähti Saksasta (tai Weimarin tasavallasta,
de facto Kansallissosialistisesta Saksasta) ja muutti (kansalaisuus: ”Scandinavian”) Yhdysvaltoihin, jossa Erik Erikson teki merkittävän uran psykoanalyysin teoreetikkona (ja kuuluu psykoanalyysin Top 10:een). Varsinkin pääteoksensa
Childhood and Society (1950; Lapsuus ja yhteiskunta, 1962, 1982) pokkariversion (1953) myötä Erikson alkoi kasvaa kansalliseksi ikoniksi. (Anna Freud halvensi hänen työtään ”sosiologiaksi”.) – Eriksonia on sanottu Freudin jälkeen kuuluisimmaksi psykoanalyytikoksi (vaikkakaan kansa ei häntä psykoanalyytikoksi miellä, koska hänen fokuksensa oli sosiaalipsykologinen eikä täten ”vaarallinen”).
”Identiteetin arkkitehti” oli itse monin tavoin identititeetti-vammainen: ammatillsesti (ei-akateeminen/professori; psykoanalyytikko/antropologi ym.), uskonnollisesti (juutalainen/kristitty), kansallisesti (tanskalainen/saksalainen/ yhdysvaltalainen), familiaarisesti (isätön/imaginaarinen isä/ottopoika; huolehtija/hylkääjä). Tytär valottaa näitä puolia kirjassaan Sue Erikson Bloland (2005):
In The Shadow of Fame: A Memoir by the Daughter of Erik H. Erikson.Paul Joseph Oppenheimer, s. 22.6.1901 (37) Yhdysvaltoihin (NY) 1937, k. 12.5.1949