Terveys 19.1.2016 klo 20:53 | päivitetty 20.1.2016 klo 5:36
Tärisevätkö kätesi syyttä suotta? Vika voi olla pikkuaivoissa
Lääkevalmistaja Orionilla on työn alla aivan uusi molekyyli, josta saattaa lopulta kehkeytyä lääke helpotukseksi heille, joilta kahvi läikkyy juhlapöydän liinalle.
Kahvikuppineuroosiin eli käsien kovaan vapinaan kehitetään uudenlaista lääkettä – tällä haavaa piinallisen vaivan lääkitys onkin huonolla tolalla.
Lääkeyritys Orionista kerrotaan, että työ – aivan uuden molekyylin saattaminen lääkkeeksi apteekin hyllylle asti – on hidasta kuten lääkekehitys aina, ja tärisijää tyynnyttävä tabletti lienee markkinoilla vasta vuosikymmenen päästä.
Indikaatioita eli käyttökohteita, siis sairauksia, joita lääkkeellä voidaan hoitaa, saattaa tälläkin molekyylillä lopulta olla parikymmentä.
Nyt hanke on prekliinisessä vaiheessa, eli lääkettä ei ole vielä testattu ihmisillä, joten matkassa on paitsi monta vaihetta, myös mahdollisesti monta mutkaa. Lääkekehitystyön loppuvaiheessa tuotteelle haetaan myyntilupaa, ja sekin prosessi kestää noin vuoden.
Orionin tutkimusjohtajan Mikko Kuoppamäen mukaan lääkkeen kehitysmahdollisuudet näyttävät tällä hetkellä hyviltä, ja jo pelkkä tieto tepsivästä lääkkeestä rauhoittanee keski-ikäistä, jonka suvussa vanhemmiten yltyvä vapina kulkee.
Kahvikuppineuroosilla on hienompikin nimi: essentielli tremor
Kahvikuppineuroosi on käytännössä sama kuin essentiaalinen vapina, essentielli tremor. Vapinoista tämä on ylivoimaisesti tavallisin, kahdeksan kertaa esimerkiksi Parkinsonin tautia ja sen aiheuttamaa vapinaa yleisempi.
– Vapinoita on monenlaisia, eikä potilaalta itseltään onnistu diagnoosin teko. Sen tekee yleensä neurologi. Essentiaalinen vapina ilmaantuu yleensä käsiin, kun niitä käytetään, toisin kuin paljon harvinaisemmassa Parkinsonin taudissa, jota sairastavalla esiintyy vapinaa, kun kädet ovat levossa,sanoo tutkimusjohtaja Mikko Kuoppamäki, joka on neurologi koulutukseltaan.
Essentiaalinen vapina yltyy, kun ihminen jännittää esimerkiksi pitäessään puhetta tai juodessaan kahvia juhlaseurassa; siksipä puhutaankin kahvikuppineuroosista.
Tutkimuksen tiet vievät pikkuaivoihin
Vapinan syntymekanismia ei hirveän tarkasti tiedetä, mutta pikkuaivoihin eli aivojen taka-alaosiin kaikki vapinat näyttävät jollakin tavalla liittyvän, sanoo tutkimusjohtaja Mikko Kuoppamäki. Pikkuaivot ovat tärkeät liikkeiden hienosäädössä.
– Vaikka tarkkaa vapinan syytä ei tiedetä, tiedetään kuitenkin, että pikkuaivojen soluissa tapahtuu jonkinlaista rappeumaa, jolla lienee merkitys vapinan synnyssä. Rappeutumisen aiheuttajaa ei tunneta.
Joillakin harvoilla essentiaalinen vapina alkaa lievänä jo teini-iässä, mutta useimmiten vapina yltyy keski-iässä. Varsinaista vapinaa aiheuttavaa geenivirhettä ei ole vielä täysin varmasti löydetty, mutta alttiutta lisääviä geenivariantteja on löytynyt. Tiedetään, että usein essentiaalinen vapina kulkee suvussa.
Kuoppamäki pitää myös vastaanottoa, ja hän sanoo, että aika usein apua hakeva potilas toteaa, että myös äiti, isä, täti tai setä vapisee.
Nykylääkkeet hyödyttävät vain joka toista
Vapinaan määrätään nykyisin ykkösvaihtoehtoina beetasalpaajia ja erästä kauan markkinoilla ollutta, alun perin epilepsian hoitoon tarkoitettua lääkettä, kertoo Kuoppamäki. Näiden tehossa ja siedettävyydessä on parantamisen varaa.
– Noin puolet potilaista hyötyy näistä jonkin verran. Osa ei hyödy lainkaan, ja osa joutuu lopettamaan lääkityksen haittojen takia. Joka tapauksessa 50 prosenttia potilaista kaipaisi uutta lääkettä.
Lääkkeellä olisi ottajia, sillä essentiaalinen vapina on tavallinen vaiva: sen esiintyvyys väestössä on noin viisi prosenttia, eli noin yksi 20:stä kärsii käsien – joskus myös pään – vapinasta jossakin elämänsä vaiheessa.
Teija Santaharju
http://yle.fi/uutiset/tarisevatko_kates ... sa/8585916