Ujo ihminen

Re: Ujo ihminen

ViestiKirjoittaja Pinja » 28.12.2015 14:59

Minä en ole ujo.
Pinja
 

Re: Ujo ihminen

ViestiKirjoittaja Rane » 28.12.2015 15:02

Minä hakeuduin teini-iässä hoitoon mielenterveystoimistoon jännitysoireilun takia. En minäkään sanoisi itseäni ujoksi, enää, vaikka en siis mikään seurapiireissä viihtyvä ihminen ole. Taidan olla vain jotenkin syrjäytynyt.
Rane
 

Re: Ujo ihminen

ViestiKirjoittaja Pinja » 28.12.2015 15:06

Onneksi ujous monilla menee ohitse aikuisuuden kynnyksellä.
Pinja
 

Re: Ujo ihminen

ViestiKirjoittaja Rane » 28.12.2015 15:08

Varmasti seurakin vaikuttaa, miten saa tukea läheisiltä.
Rane
 

Re: Ujo ihminen

ViestiKirjoittaja Pinja » 28.12.2015 15:10

Se voi olla pienestäkin kiinni, jos ei ole kovin ujo ollut.
Pinja
 

Re: Ujo ihminen

ViestiKirjoittaja Rane » 28.12.2015 15:17

Jotkut voivat turvautua rauhoittaviin lääkkeisiin. Itse tykästyin alkoholiin teini-ikäisena, jolloin viikonloppuisin tuli kännäiltyä. Oli hieno tunne olla humalassa ja lähes holtiton. Se vaihe meni kuitenkin aika pian ohi, kun piti ottaa aikuisen rooli, mutta ongelma ei ollut poissa, kuitenkaan.
Rane
 

Re: Ujo ihminen

ViestiKirjoittaja Pinja » 28.12.2015 19:49

Kovin nuori ei ole valmis pohtimaan itseään, siksi ujous voi kestää aikuisen kynnykselle ja sitten, kun alkaa pohtia asioita kehittyy ujoudesta pihalle.
Pinja
 

Re: Ujo ihminen

ViestiKirjoittaja Ryysy » 29.12.2015 21:38

Aistiherkkyyteen liittyen ehkä: katsoin elokuvan Elämäni ilman minua. Siinä pääosan esittäjä osasi nauttia jopa vesisateesta. Olisipa kiva kun taitaisi tuon itsekin. Lapsena toki tykkäsimme käydä rankkasateessa juoksentelemassa, se oli kivaa, kai koska tiesi pääsevänsä heti halutessaan sisälle lämpimään. Muutoin märät olosuhteet, eritoten märät talsimet, ovat ehkä yksi inhottavimmista varsinkin tilanteessa, jossa kenkiä ei pääse heti vaihtamaan.
Ryysy
 

Edellinen

Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 20 vierailijaa