Masennuksen yleisin syy ovat lapsuuden haitalliset kokemukset – asiantuntija kertoo, miten masennusta tulisi ennaltaehkäistä
HYVINVOINTI 10.12.2015 15:27
HS Katri Kalliopää
Masennus tulee olemaan suurin yksittäinen sairaustaakan aiheuttaja Euroopassa vuoteen 2030 mennessä, ennustaa Maailman terveysjärjestö WHO. Sen lisäksi, että masennus aiheuttaa valtavasti inhimillistä kärsimystä, siitä koituu myös yhteiskunnalle suuria kustannuksia.
Tehokkain keino ehkäistä masennusta on puuttua sen syihin jo silloin, kun ihminen on lapsi. Kaikkein eniten masennukselle altistavat nimittäin lapsuuden haitalliset kokemukset, sanoo Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck.
Jos mielenterveyden ongelmista kärsiviä vanhempia tuetaan, heidän lastensa riski sairastua masennukseen vähenee 40 prosentilla.
Kyse ei ole vähäpätöisestä asiasta. Jo nyt 13 sadasta eurooppalaisesta sairastuu elämänsä aikana vakavaan masennukseen. Yhteensä sairastuneita on 30 miljoonaa. Masennus maksaa eläkkeinä ja sairauskuluina vuosittain 610 miljardia euroa, mikä on prosentti Euroopan bruttokansantuotteesta.
Suomessa masennuksesta kärsii noin seitsemän prosenttia väestöstä. Työkyvyttömyyseläkkeellä masennuksen takia oli yli 35 000 työntekijää. Masennuksesta johtuvia eläkkeitä ja sairauspäivärahoja maksettiin yli 600 miljoonaa euroa.
Miten sitten vanhemmat voivat suojella lastaan aikuisiän masennukselta?
Kaikkein tärkeintä on Wahlbeckin mukaan pitää huolta itsestään niin, että kykenee olemaan myös hyvä vanhempi. Ei pidä epäröidä turvautua turvaverkostoihin, omiin vanhempiin, ystäviin tai neuvolaan, jos tuntuu, että ei jaksa tai ei pysty.
1. Kaikki alkaa vauvan ja vanhempien vuorovaikutuksesta. Siitä, että vanhemmat katsovat vauvaa silmiin, lepertelevät ja vastaavat vauvan reaktioihin. Useimmat vanhemmat tekevät näin luonnostaan, mutta joskus vanhempien omat ongelmat tai vaikkapa liiallinen riippuvuus älypuhelimesta saattavat haitata tätä vuorovaikutussuhdetta. Silloin tarvitaan tukea vanhemmuuden oppimiseen, Wahlbeck sanoo.
Paras tukijärjestelmä on neuvola. ”Mitään uusia viranomaisia tai järjestelmiä tähän ei tarvita”, Wahlbeck sanoo.
2. Lisää vuorovaikutustaitoja lapsi oppii päivähoidossa. Wahlbeck ei ota kantaa siihen, mikä on paras ikä aloittaa päivähoito. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että varsinkin köyhien kotien lapset hyötyvät päiväkodista. ”Köyhien perheiden lapsilla on enemmän mielenterveysongelmia kuin hyväosaisten perheiden lapsilla. Ero kuitenkin tasoittuu päiväkotihoidossa olevilla lapsilla”, Wahlbeck sanoo.
subjektiivista oikeutta päivähoitoon herättävät hänessä huolta.
Pienen lapsen mielenterveystaitoihin voitaisiin hänen mukaansa kiinnittää enemmänkin huomiota.
”Aina ei ole ymmärretty, että niitäkin voi tietoisesti opettaa. Sitä, että ollaan toisten kanssa, tunnetaan erilaisia tunteita, ratkaistaan ristiriitoja tai ollaan vain tässä hetkessä hyväksyen se sellaisenaan. Näitä asioita vanhemmat voisivat opettaa lapsilleen tai niitä voitaisiin harjoitella päiväkodissa”, Wahlbeck sanoo.
3. Kouluikäisen lapsen suurin riskitekijä aikuisiän masennukseen on koulukiusaaminen. ”Tuoreet tutkimukset kertovat, että masentumisvaarassa ei ole vain se, jota kiusataan. Myös kiusaajalla on riski masentua aikuisena”, Wahlbeck sanoo.
Jos vanhemmat epäilevät kiusaamista, heidän tulisi ottaa yhteyttä kouluun. Kouluissa on kehitetty tehokkaita ohjelmia nollatoleranssin toteuttamiseen. Jokaisella lapsella tulisi myös olla tiedossaan turvataidot ja se, kenen aikuisen puoleen hän voi kääntyä, jos häntä kohdellaan kotona tai muualla kaltoin joko fyysisesti, psyykkisesti tai seksuaalisesti. Myös tähän on Wahlbeckin mukaan jo olemassa toimintatavat, kunhan pidetään huolta siitä, että ne ovat kunnossa ja toimivat.
4. Opiskelijoiden ja nuorten aikuisten kohdalla vanhempien on aika antaa lapselle tilaa kokeilla siipiään. Ammatin, uran ja parisuhteen etsinnässä on tärkeää arvioida itseään ja mahdollisuuksiaan realistisesti, ei yliarvioiden, mutta ei myöskään väheksyen.
Tässä elämänvaiheessa nuorelle voi Wahlbeckin mukaan tulla helposti ajatuksia omasta kelpaamattomuudesta. Siksi yhteiskunnan tulisi tarjota mahdollisuus matalan kynnyksen palveluihin. ”Pitkälle päästään vertaistuen avulla. Netissä voi tarjota vertaistukea ja myös terapiaa”, Wahlbeck sanoo.
