Laasanen:
Lauri Malkavaara kyselee Hesarissa seuraavasti:
En muista, katsoinko aamulla peiliin. Voi olla, että en ole nähnyt ulkonäköäni päiväkausiin. Peiliin katsominen on turhaa, sillä näky on aina sama. Pesen itseni saippualla ja käytän deodoranttia, mutta muuta en iholleni lisää. Olisinko viime kesänä kerran pannut nenänpäähän aurinkorasvaa?
Istun tässä, kirjoitan tätä, ja toinen ihminen kävelee ohi. Panen hänet merkille jo kaukaa, sillä hänen kengistään lähtee terävä, säännöllinen kopina.Jo pelkästä äänestä voi päätellä, mitä eroa meissä on. Hänellä on XX-kromosomit, ja minulla on X ja Y. Hänellä on vaatteidensa alla erilaiset sukupuolielimet, hiukan erilainen ruumiinrakenne ja erilainen ääni. Ilmeisesti myös synnynnäisissä henkisissä ominaisuuksissamme on eroa, mutta onko sitä paljon vai vähän, siitä tiedemiehet ja -naiset eivät ole päässeet yksimielisyyteen.
On kuitenkin vielä yksi ero. Ohikulkijani käyttää joka aamu paljon aikaa ulkonäkönsä manipuloimiseen. Hän lisää erilaisia aineita hiuksiinsa ja muotoilee niistä kampauksen. Kasvojensa eri kohtiin hän lisää erilaisia kemikaaleja ja väriaineita. Erityistä huomiota hän käyttää silmiinsä. Niihin lisättäviä aineita voi olla puolen tusinaa. Sitten hän sonnustautuu vaatteisiin, jotka kiristävät ja puristavat mutta tuovat esiin hänen vartalonsa muotoja. Ja lopulta hän vetää jalkoihinsa korkeakorkoiset kengät, vaikka ne sattuvat jalassa ja niillä on vaikea kävellä.
Hänen aamutoimensa ovat niin pitkällinen ja hämmentävä toimitus, että minulla on kaksi kysymystä. Miten sukupuoliero voi olla tässä asiassa niin suunnattoman suuri? Ja miten ihmeessä naiset alistuvat tällaiseen itsekidutukseen?
Vastaus löytyy mm. kirjastani Naisten seksuaalinen valta.
http://ihmissuhteet.blogspot.fi/