Psykopatologia.munfoorumi.com

Mistä kumpuaa puhumattoman uskovaisen ihmisen viha?
Niukan vuorovaikutuksen ja jäykän asenteen takaa kumpuaa välillä niin suunnaton viha jolla tuntuu nainen ympäristöön hallitsevan.
Hetken kuluttua on tuuli ehkä mennyt ohitse tai sanallisesti tuo esiin jotain luulon ja oletuksen sekoitusta, joka sekoittuu myös vanhaan ja menneeseen luulon ja oletuksen väärinkäsitykseen.
Kohta taas harras verhouma on naisen ympäröinyt ja jutustelee ystävällisesti, vaikkakin kettu kainalossa koko aika valmiina syöksemään tulta.
Miten lähestyä tällaista ihmistä? Pakko on tulla toimeen kuitenkin.

Onko tämä nainen kenties läheisesi?
Jos on niin miten olet yrittänyt lähestyä häntä, keskustella hänen kanssaan? Tai oletko yrittänyt vaikka kirjeitse lähestyä?

"Mistä kumpuaa puhumattoman uskovaisen ihmisen viha? " Varmasti kellä milloinkin mistä milloinkin..Jokainen ihminen on _yksilö_, oli hän sitten ns. uskovainen tahi ei, joten kysymykseesi ei kukaan voi vastata yksiselitteisesti.

Kiitos, GAD. Nostit hyviä asioita sokeuteni eteen. En ole varsinaisesti keskustellut ko aiheesta. Sitä on aikoinaan sivuttu. Päivittäistoimissa törmätään ja toimeen pitäisi tulla. Välillä tuntuu, että tyynenä pyrkimyksenä on ärsyttää ja siirtää vihansa muiden kannettavaksi, toisaalta asioille löytyy selkeä ja ymmärrettävä, muttei puhuttava pinta. Esille otetut asiat ovat hyvinkin usein loukkaukseen tarkoitettu, sekä aivan mitättömiä selkeitä kiukunpurkauksia. OIKEISTA asioista ei sovi keskustella, koska niitähän ei ole.