Aggressiivinen musiikki lisää miesten ahdistustaKuuntelutottumukset yhteydessä mielenterveyteenTunteiden säätely on olennainen osa mielenterveyttä. Heikko tunteiden säätely on usein yhteydessä mielenterveyden häiriöihin, esimerkiksi masennukseen. Musiikkiterapeutit tietävät, että musiikilla voidaan vaikuttaa tunteisiin. He auttavat kohottamaan asiakkaidensa mielentilaa ja jopa lievittämään mielenterveyshäiriöiden oireita musiikin avulla.
Monet käyttävät musiikkia tunteiden säätelyvälineenä myös itsenäisesti, ja tämäntyyppisestä musiikin kuuntelun vaikutuksista mielenterveyteen on vain vähän tietoa. Jyväskylän yliopiston monitieteisen musiikintutkimuksen keskuksen, Aalto-yliopiston ja tanskalaisen Aarhusin yliopiston tutkijat päättivät tutkia mielenterveyden, musiikin kuuntelutapojen, musiikin herättämien tunteiden ja neuraalisten vasteiden välisiä suhteita yhdistämällä käyttäytymiseen ja aivokuvaukseen perustuvia tietoja. Tutkimus julkaistiin elokuussa Frontiers in Human Neuroscience -lehdessä.
– Jotkin negatiivisten tunteiden käsittelytavat, esimerkiksi ruminaatio eli jatkuva omien ajatusten ja tunteiden läpikäynti, ovat yhteydessä heikkoon mielenterveyteen. Halusimme selvittää, voisiko musiikin kuuntelutottumuksilla olla samanlaisia negatiivisia vaikutuksia, tutkimuksen pääkirjoittaja, musiikkiterapeutti Emily Carlson selittää.
Testihenkilöitä arvioitiin esimerkiksi masennuksen, ahdistuneisuuden ja neuroottisuuden indikaattoreilla. Tämän lisäksi he raportoivat tavoista, joilla useimmiten kuuntelivat musiikkia säädelläkseen tunteitaan. Analyysi osoitti, että ahdistuneisuutta ja neuroottisuutta esiintyi muita enemmän niillä koehenkilöillä – erityisesti miehillä – jotka käsittelivät negatiivisia tunteitaan kuuntelemalla surullista tai aggressiivista musiikkia.
– Tällainen musiikin kuuntelu saa aikaan tunteen negatiivisten tunteiden ilmaisusta, mutta ei välttämättä kohenna negatiivista mielialaa, selittää tutkimuksen kirjoittamiseen osallistunut tohtori Suvi Saarikallio, MMR (Music in Mood Modulation) -testin kehittäjä.
Aivojen tiedostamattomia tunteiden säätelyprosesseja tutkittiin kuvantamalla aivotoimintaa, kun koehenkilöt kuuntelivat näytteitä iloisesta, surullisesta ja pelottavan kuuloisesta musiikista. Tutkimuksessa hyödynnettiin toiminnallista magneettikuvausta (fMRI) ja Aalto-yliopiston AMI-keskusta. Analyysi osoitti, että negatiivisia tunteita musiikin avulla käsittelevillä miehillä oli vähemmän aktiivisuutta mediaalisessa etuotsalohkossa (mPFC). Naisilla kyseisen alueen aktiivisuus puolestaan lisääntyi.
– Mediaalinen etuotsalohko aktivoituu tunteiden säätelyn aikana, tutkimuksen toinen kirjoittaja professori Elvira Brattico kuvailee.
– Tulokset paljastavat yhteyden musiikin kuuntelutapojen ja mediaalisen etuotsalohkon aktivoitumisen välillä. Tämä voi tarkoittaa, että tietyillä kuuntelutottumuksilla on pitkäkestoisia vaikutuksia aivoihin.
– Me toivomme, että tutkimuksemme kannustaa musiikkiterapeutteja keskustelemaan asiakkaidensa kanssa myös tapaamisten ulkopuolella esiintyvästä musiikin kuuntelusta, Emily Carlson kiteyttää.
– Toivomme myös, että tutkimus kannustaa ihmisiä pohtimaan, miten he voivat voi edistää tai haitata hyvinvointiaan musiikin kuuntelun avulla.
Suomen Akatemia sekä Signe ja Ane Gyllenbergin Säätiö ovat tukeneet tutkimusta.
Julkaisun tiedot:
Carlson E, Saarikallio S., Toiviainen P., Bogert B., Kliuchko M., and Brattico E. (2015) Maladaptive and adaptive emotion regulation through music: a behavioral and neuroimaging study of males and females. Frontiers in Human Neuroscience. 9:466. doi: 10.3389/fnhum.2015.00466
Yhteystiedot:
Emily Carlson,
emily.j.carlson@jyu.fi, puh. 040 805 4323 musiikin laitos, Jyväskylän yliopisto
Suvi Saarikallio,
suvi.saarikallio@jyu.fi, puh. 050 536 1900, musiikin laitos, Jyväskylän yliopisto
Elvira Brattico,
elvira.brattico@clin.au.dk, puh. +45-78463030, Center for Music in the Brain (MIB), Department of Clinical Medicine, Aarhus University, Tanska
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkist ... -44-243569