Sivu 1/1

Filioque

ViestiLähetetty: 18.10.2015 16:02
Kirjoittaja Psykopatologia

Re: Filioque

ViestiLähetetty: 18.10.2015 18:34
Kirjoittaja Lauri
Ortodoksit ovat oikeassa.

Re: Filioque

ViestiLähetetty: 18.10.2015 19:01
Kirjoittaja popi
Miten tämä liittyy psykologiaan tai psyykkisiin oireisiin? Ellei sitten tämä historiallinen riita ole esimerkki siitä, kuinka persoonallisuushäiriöiset vallanjanoojat tekivät keinotekoisen syyn vuonna 1054 saada itselleen ja omalle ryhmälleen hengellistä ja poliittista valtaa.

Re: Filioque

ViestiLähetetty: 18.10.2015 19:44
Kirjoittaja Lauri
Sielunhoito kuului ennenvanhaa kirkolle. Se taidettiin siirtää maallisille toimijoille vasta viime vuosisadalla, tahi edellisellä?

Re: Filioque

ViestiLähetetty: 19.10.2015 11:48
Kirjoittaja Psykopatologia
Kyseessä oli Rooman lisäys 800-luvulta. - Käsittääkseni Suomen ortodoksit ja agnlikaaninen kirkko suosivat originaalia kun taas Suomen evankeliset ja katoliset myöhempää. Ortodokseilla ja aglikaaneilla on kai myös keskinäinen ehtoollisykseys.

Aika merkillistä, että tuollainen teologinen oppiriita on niin voimakkaasti erottanut kirkkokuntia toisistaan.

Re: Filioque

ViestiLähetetty: 19.10.2015 16:21
Kirjoittaja Lauri
Onhan tuo varsin oleellinen ero eli onko kristinusko yksi- vai kaksijumalainen? Jotkut väittävät kristinuskoa kolmijumalaiseksi.

Re: Filioque

ViestiLähetetty: 20.10.2015 23:15
Kirjoittaja popi
Kristinusko opettaa kyllä yksijumalaisuutta, jolla on kolme persoonaa.
Tämä skisma oli ymmärtääkseni pelkkä muodollinen seuraus jo vuosisatoja kestäneestä kulttuurisesta eriytymisestä idän ja lännen kristillisyyden välillä. Kyse oli siis pitkästä prosessista joka sai vain muodollisen paalupisteen 1054kun kummatkin osapuolet julistivat toisensa kirkon kiroukseen.

Re: Filioque

ViestiLähetetty: 21.10.2015 00:14
Kirjoittaja Psykopatologia
"Mieluummin turkkilaisten turbaani kuin paavin mitra."

Originaali korostaa Isän asemaa kolmiyhteydessä.

Re: Filioque

ViestiLähetetty: 21.10.2015 10:40
Kirjoittaja Lauri
Mutta roomalaiskatoliset palvovat äitiä eli neitsyt Mariaa. Eli katolilaisuus on luonteeltaan monijumalaista.

Re: Filioque

ViestiLähetetty: 21.10.2015 14:09
Kirjoittaja popi
Kannattaisko sun Lauri tutkia asioita joskus ennen kuin kirjoitat. Katoliset eivät palvo Mariaa, vaan kunnioittavat häntä Jumalan synnyttäjänä jne kuin muitakin pyhimyksiä. Tuo sinun kantasi edustaa jotain ääriprotestantista propagandaa. Ehkä se olikin tarkoituskin viestissäsi.

Ave Maria ( Voimakas rukous, jota rukoiltaessa taivaankantta tukevat maan pylväät heiluvat ja taivas tärisee ja helvetti vaappuu.)

Terve Maria armoitettu, siunattu sinä naisten joukossa, siunattu myös kohtusi hedelmä Jeesus. Pyhä Maria, Jumalan Äiti, rukoile meidän syntisten puolesta nyt ja kuolemamme edessä. Aamen. )

Re: Filioque

ViestiLähetetty: 21.10.2015 17:35
Kirjoittaja Psykopatologia
Pyhä Maria, Jumalan äiti, so. Jeesuksen äiti, jonka siitti Pyhä Henki, so. Isän osa. Juuri tämä takasi, että Jeesus oli tosi Jumala ja tosi ihminen.

Re: Filioque

ViestiLähetetty: 21.10.2015 18:05
Kirjoittaja Lauri
Olette siis Popin kanssa sitä mieltä, että kristinuskossa on vähintään kaksi jumalaa?

Re: Filioque

ViestiLähetetty: 22.10.2015 11:20
Kirjoittaja Psykopatologia
Valistusfilosofi https://fi.wikipedia.org/wiki/Montesquieu vitsaili kolmella jumalalla. Teologit taitavat puhua kolmesta persoonasta tai ilmenemismuodosta, mutta voihan inehmoillakin sama persoonaa ilmetä eri "rooleissa", esimerkiksi lihallisena tai henkisenä tai pellenä. Eli minusta kristinuskossa on alkuperäisen Jahven mukaan vain yksi jumala.

Ongelmallista on kuitenkin se, että Jumala uhrasi osan itsestään pelastaakseen osan kuvakseen luoduista ihmisistä. Kun luominen meni pieleen, miksi luoduilla olisi siihen jotain korjattavavaa?

Kannat vaihtelevat siitä onko kristinuskon Jumala sama kuin Allah. Kristityt voivat mainostaa, että heidän uskonnossaan jumalallinen ilmoitus on viety pisimmälle.

Re: Filioque

ViestiLähetetty: 22.10.2015 14:05
Kirjoittaja Lauri
Psykopatologia kirjoitti:Pyhä Maria, Jumalan äiti, so. Jeesuksen äiti, jonka siitti Pyhä Henki, so. Isän osa. Juuri tämä takasi, että Jeesus oli tosi Jumala ja tosi ihminen.

Well. Jos isä on jumala ja poika on jumala, niin eikö se ole yhteensä kaksi jumalaa?

Re: Filioque

ViestiLähetetty: 22.10.2015 15:23
Kirjoittaja Psykopatologia
3

Re: Filioque

ViestiLähetetty: 22.10.2015 18:22
Kirjoittaja Lauri
Äläpäs taas liioittele. Ajattelin, että pyhästä hengestä voidaan neuvotella, kun se on vain henki, mutta tuo isä ja poika juttu vaatii tarkennusta.

Ellen nyt ihan väärin muista niin luulen kuulleeni jostain, että tuo kolminaisuusjuttu olisi hellenististä paskaa, joka olisi siis sulautettu kristinuskoon kristinuskon levitessä Kreikkaan. (Tämä siis pienellä varauksella)

Re: Filioque

ViestiLähetetty: 22.10.2015 21:29
Kirjoittaja Lauri
Kolminaisuusopin isä näyttää olevan Tertullianus
Tertullianus (Quintus Septimius Florens Tertullianus) (noin 155–230) oli kirkollinen johtaja ja merkittävä kirjailija kristinuskon varhaisina vuosina. Tämän vuoksi hänet luetaan kirkkoisien joukkoon. Hän syntyi, eli ja kuoli Karthagossa, nykyisessä Tunisiassa.

Tertullianus oli latinankielisen lännen kirkon ensimmäisiä suuria kirjoittajia, ja hänet tunnetaan ”latinalaisen kirkon isänä”. Hän toi termin pyhä kolminaisuus (latinan trinitas) kristilliseen sanastoon, ja esitteli siihen liittyvän ajatuksen kolmesta persoonasta, mutta yhdestä olemuksesta (latinan tres personae, una substantia, kreikan treis hypostases, homoousios).[1] Toisaalta hän kuitenkin jätti katolisen kirkon myöhemmässä iässä ja liittyi montanolaisuuteen. Siksi häntä ei koskaan julistettu pyhimykseksi katolisessa kirkossa.

Re: Filioque

ViestiLähetetty: 23.10.2015 14:40
Kirjoittaja Lauri
Alkukristityt eivä tuntneet kolminaisuutta.
Alkukristillisyys oli juutalainen liike. He noudattivat normaalia juutalaista elämäntapaa. - Uusi uskonto syntyi vasta, kun juutalainen identiteetti oli kadonnut ja juutalaisesta elämäntavasta oli luovuttu. Ratkaisevaksi muodostui suhtautuminen "Tooraan" ("Mooseksen lakiin", sitä koskevaan opetukseen ja sen käytännön sovelluksiin), erityisesti ympärileikkaukseen ja ruokasäädöksiin. - Näistä oli historian kuluessa tullut juutalaisen identiteetin keskeisiä symboleita.

Jerusalemissa ei ollut yhtä alkuseurakuntaa vaan kaksi. Koska oman ryhmänsä muodostivat varhain ns. hellenistit johtajinaan Stefanos ja Filippos (Ap.t.6-8).

'Hellenistit' olivat Jerusalemiin muuttaneita diasporajuutalaisia, jotka olivat Jerusalemissa liittyneet "Jeesus-liikkeeseen". Heidät erotti Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen johtamasta "heprealaisten ryhmästä" eli "ebioneista" kieli ja osaksi myös kulttuuriperintö. - Heprealaiset puhuivat arameaa, hellenistit kreikkaa.

Heprealaisten ja hellenistien välillä ilmeni pian vakavaa jännitystä. - Vielä tulehtuneemmaksi muodostui kristittyjen hellenistien suhde ei-kristittyihin juutalaisiin. - Ristiriitojen syynä olivat hellenistien vapaa suhtautuminen Tooraan ja sen puhtaussäädöksiin, kritiikki temppeliä kohtaan ja avara asenne pakanoihin.

Lopulta hellenistit joutuivat pakenemaan Jerusalemista, heprealaiset jäivät.

Osa hellenisteistä päätyi Syyrian Antiokiaan. - Jotkut saarnasivat siellä ei-juutalaisille, ja "Jeesus-liike" sai ensimmäiset ympärileikkaamattomat miesjäsenensä. Antiokian seurakunnasta tulikin Jeesus-sanoman liberaalin tulkinnan tyyssija ja alkuaikojen "Jeesus-liikkeen" hellenistisen haaran merkittävin keskus.
2. Paavalin merkitys kristinuskon synnyssä

Myös "Jeesus-liikkeen" entinen vihollinen Saul/Paavali Tarsolainen löysi tiensä Antiokiaan. - Paavali tuli sittemmin edustamaan vielä antiokialaisiakin suurempaa vapaamielisyyttä suhteessa Tooraan.

Hellenistisen kristillisyyden piirissä alkanut hengellistyminen ja yksilökeskeisyys puolestaan kehittyivät edelleen ja saavuttivat eräänlaisen huippunsa "gnostilaisessa kristillisyydessä".

Paavalin osuutta kristinuskon synnyssä ei ole syytä vähätellä. - Jeesus ei perustanut uutta uskontoa. Hän ja hänen ensimmäiset seuraajansa vaikuttivat juutalaisuuden piirissä. - Kehitys kohti uutta uskontoa alkoi vasta, kun "Jeesus-liike" sai jalansijaa ei-juutalaisten keskuudessa. - Tässä taas Paavalilla oli keskeinen rooli.

Toisaalta Paavalin asema on "Uudessa testamentissa" korostuneempi kuin se oli hänen eläessään. - "Paavalin kirjeet" ovat ainoat ensimmäiseltä kristilliseltä sukupolvelta säilyneet lähteet. - Apostolien tekojen jälkimmäisen puoliskon nimi voisi olla "Paavali seikkailee". - Paavalin oppilaiden kirjoittamissa "Pastoraalikirjeissä" annetaan ohjeita Paavalin suulla ja Paavalin arvovaltaan vedoten.

Alunperin Paavalin merkitys ja arvovalta oli kuitenkin kaikkea muuta kuin kiistaton. Hänellä oli runsaasti vastustajia, ja hänen edustamansa kristillisyyden muoto oli vain yksi suuntaus varhaisen kristillisyyden kentässä.

"Paavalilainen kristillisyys" ei ollut Paavalin oma luomus. - Kirjeissään Paavali ankkuroi "Kristus"-kuvansa "lausumiin, jotka hän on saanut perimätiedosta". - Ne ovat peräisin kristityiltä, jotka ovat tulkinneet Jeesuksen merkitystä hellenistisestä juutalaisuudesta tuttujen käsitteiden avulla.

Hellenistijuutalaisuus samasti "Mooseksen lain" jumalallisen "Viisauden" ("Sofian") hahmoon. - Tämän myytin kristillisessä versiossa, "Jeesus ja jumalallinen Viisaus", samastettiin edelleen toisiinsa. - Jeesuksen persoona ja opetus ottivat "juutalaisen lain" paikan.

http://koti.kapsi.fi/elamanopisto/index2.php?sivu=29