Muistisairauksien insidenssi vähenemässä?

[Psykopatologia]

Muistisairaudet eivät enää yleisty – tutkimukset korostavat varhaista ennaltaehkäisyä KOTIMAA 24.8.2015 21:36 Satu Vasantola HS http://www.hs.fi/kotimaa/a1440387089656
______________________________________________________________________________________________________________
Muistisairaudet Suomessa
- Muistisairauksia pidetään Suomessa kansantautina, sillä vuosittain diagnosoidaan noin 13 000 vakavaa muistisairautta.
- Muistisairauksia ovat muun muassa Alzheimerin tauti, Lewyn kappale -tauti, Parkinsonin taudin muistisairaus sekä
. . otsa - ohimolohkorappeumat, kuten frontotemporaalinen dementia.
- Monilla yli 65-vuotiailla on muistiongelmia, mutta heistä vain pienellä osalla on etenevä muistisairaus.
- Muistisairauksia voi ehkäistä ennalta liikkumalla säännöllisesti ja noudattamalla terveellistä ruokavaliota.
______________________________________________________________________________________________________________

Tuore tutkimus tuo ilouutisia: vaikuttaa, että muistisairauksien esiintyvyys ei enää kasva, vaan dementia saattaa olla jopa vähenemässä.
Ruotsissa, Espanjassa, Englannissa ja Alankomaissa tehtyjen tutkimusten mukaan dementian esiintyvyys ei ole kasvanut, vaikka niin on pelätty.
Tapausten määrä on pysynyt joissain maissa ennallaan ja toisissa, kuten Britanniassa ja Espanjassa, kääntynyt jopa laskuun.

Ennusteet dementian nopeasta yleistymisestä ovat tutkijoiden mukaan perustuneet 20 vuotta vanhoihin tutkimuksiin. Niiden jälkeen elintavat, koulutus ja terveydenhuolto ovat parantuneet niin, että nuo ennusteet eivät enää päde.

Uudet, hyviä uutisia tuoneet tutkimukset on ikävakioitu eli väestön ikärakenteen vaikutus on tutkimuksista poistettu.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että dementiatapausten määrä kasvaa edelleen, koska vanhusten määrä kasvaa, mutta jos katsotaan tapausten määrää esimerkiksi tuhatta 85-vuotiasta kohden, määrä ei kasva tai vähenee.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä The Lancet Neurology -lehdessä.
Dementia in western Europe: epidemiological evidence and implications for policy making, Yu-Tzu Wu et al. 2015

Geriatrian professori Timo Strandbergin mukaan dementiatapausten määrän ennustaminen on vaikeaa, koska asiaan vaikuttavat niin monet tekijät.
Väestön lihominen ja diabeteksen lisääntyminen lisäävät dementian riskiä, mutta toisaalta koulutustason paraneminen sekä sydän- ja verisuonisairauksien parempi hoito vähentävät sitä.
"Alkaa silti näyttää siltä, että myönteiset voimat ovat ehkä vahvempia kuin kielteiset ja siksi muistisairauksien ilmaantuvuus saattaa laskea", Strandberg sanoo.

Tuoreet tutkimustulokset korostavat varhaisen ennaltaehkäisyn vaikutusta.
Jos ihmiset lenkkeilisivät enemmän ja söisivät terveellisemmin, muistisairaudet vähenisivät huomattavasti. Samalla vähenisi elämän loppuvaiheen sairastelu.

"Jos riskitekijöihin vaikutettaisiin ajoissa, on ihan mahdollista, että voisimme pitää suuren osan väestöstä terveinä noin 90-vuotiaiksi. Ihmiset voisivat elää pitkään terveinä ja kuolla sitten nopeasti pois."

[Psykopatologia]

Ruotsissa, Espanjassa, Englannissa ja Alankomaissa tehtyjen tutkimusten mukaan dementian esiintyvyys [p r e v a l e n s s i] ei ole kasvanut, vaikka niin on pelätty. Tapausten määrä on pysynyt joissain maissa ennallaan ja toisissa, kuten Britanniassa ja Espanjassa, kääntynyt jopa laskuun. [P P]

Po. (- -) tutkimusten mukaan dementiaan sairastuminen [i n s i d e n s s i] ei ole kasvanut,

Tuo tarkoittaa vain sitä, että nykyiset kahdeksankymppiset ovat keskimäärin terveempiä kuin samanikäiset 30 vuotta sitten. Mutta kun heitä on paljon enemmän, dementtisten absuluuttinen määrä, dementian sairastavuus, prevalenssi, kasvaa.

[Psykopatologia]

S u m m a r y

Dementia is receiving increasing attention from governments and politicians. Epidemiological research based on western European populations done 20 years ago provided key initial evidence for dementia policy making, but these estimates are now out of date because of changes in life expectancy, living conditions, and health profiles. To assess whether dementia occurrence has changed during the past 20 – 30 years, investigators of five different studies done in western Europe (Sweden [Stockholm and Gothenburg], the Netherlands [Rotterdam], the UK [England], and Spain [Zaragoza]) have compared dementia occurrence using consistent research methods between two timepoints in well-defined geographical areas. Findings from four of the five studies showed non-significant changes in overall dementia occurrence. The only significant reduction in overall prevalence was found in the study done in the UK, powered and designed explicitly from its outset to detect change across generations (decrease in prevalence of 22%; p = 0·003). Findings from the study done in Zaragoza (Spain) showed a significant reduction in dementia prevalence in men (43%; p = 0·0002). The studies estimating incidence done in Stockholm and Rotterdam reported non-significant reductions. Such reductions could be the outcomes from earlier population-level investments such as improved education and living conditions, and better prevention and treatment of vascular and chronic conditions. This evidence suggests that attention to optimum health early in life might benefit cognitive health late in life. Policy planning and future research should be balanced across primary (policies reducing risk and increasing cognitive reserve), secondary (early detection and screening), and tertiary (once dementia is present) prevention. Each has their place, but upstream primary prevention has the largest effect on reduction of later dementia occurrence and disability. [PP]

[Psykopatologia]

Findings from four of the five studies showed non-significant changes in overall dementia occurrence. The only significant reduction in overall prevalence was found in the study done in the UK, powered and designed explicitly from its outset to detect change across generations (decrease in prevalence of 22 %; p = 0·003).

Zaragoza (Spain) showed a significant reduction in dementia prevalence in men (43 %). The studies estimating incidence done in Stockholm and Rotterdam reported non-significant reductions. .

[Psykopatologia]

Terveys 21.7.2015 klo 20:17 | päivitetty 21.7.2015 klo 20:22 http://yle.fi/uutiset/useat_tutkimukset ... f=leiki-uu

Useat tutkimukset kertovat: Naisten muistitaudit pahenevat nopeammin kuin miesten

Yhdysvaltalaiset Alzheimer-tutkijat ovat havainneet useita yhteyksiä sukupuolella ja muistisairauksien kehittymisellä. Kaikissa tuloksissa naiset ovat heikommilla kuin miehet.
(- -)

[karsee nimimerkki]

Muistan lukeneeni jostain, että naiset sairastuvat alkoholidementiaan helpommin kuin miehet.

[Psykopatologia]

http://www.halko.fi/koulutukset/2008/er ... mentia.pdf

Noin voi olla, mutta itse "alkoli-dementia" on ongelmallinen diagnoosina, koska juoppouteen liittyy niin paljon oheisia, kuten pään kolhimista, huonoa ravintoa, huonoa metaboliikkaa ym. Voi olla jopa vaikea löytää hyvinsyönyttä holistia, jolla ei olisi ko. oheisia. Tällöin alkoholin primaari vaikutus aivoihin voi jäädä toteen näyttämättä, vaikkakin miehillä kivekset voivat olla rusinan mitoissa.

[Psykopatologia]

Kahvi on ollut myös näitä "suojaavia" tekijöitä.

Silloin tällöin putkahtelee esiin näitä kirjoituksia, joiden mukaan tuntuva osa dementioista olisi estettävissä tai viivytettävissä elintapoihin liittyvillä tekijöillä. Luulen kuitenkin, että päätelmä perustuu väärään statistiikkaan: S a m a a n regressio-analyysiin laitetaan iän mukana terveyteen liittyviä muuttujia, jolloin myös jotkut terveyteen liittyvät muuttujat korreloivat dementian ilmentymiseen. Mielestäni tulisi ensin laskea kaikkien regressio-kertoimien arvot dementiaan e r i k s e e n ja vasta sitten siirtyä multippeli-regressioanalyysiin.

20:00
Oletettavasti ikä korreloi dementiaan vahvimmin. Kun otetaan analyysiin muita muuttujia, esimerkiksi metabolinen oireyhtymä ja kahvin juonti, huomataan, että nekin korreloivat. Mutta näissä muissa muuttujissa on eroa: metabolisella on selvä syy-suhde kun taas kahvilla ei kenties ole, jolloin kyseessä olisi pelkkä näennäis-korrelaatio, joka halutaan nähdä kausaalisena.

Kyseessä eivät ole muistisairaudet vaan dementia.

[Psykopatologia]

Jopa kolmasosa tänä vuonna syntyneistä voi sairastua dementiaan
HYVINVOINTI 21.9.2015 10:31 Anne Viljamaa http://www.hs.fi/hyvinvointi/a144279981 ... invointi-2

Ihmisen eliniän pidentyessä myös muistisairaudet yleistyvät. Brittiläisen The Alzheimer´s Reasearch -järjestön mukaan vuonna 2015 Britanniassa syntyneistä jopa kolmasosalle voi kehittyä dementia, kertoo The Guardian -lehti.

Järjestön mielestä muistisairaudet ovat jo niin laaja terveysriski, että niiden tutkimukseen pitäisi panostaa maailmanlaajuisesti nykyistä enemmän.

Yleisin dementian muoto on Alzheimerin tauti, jonka ensimmäisiä oireita ovat muistiin ja päättelyyn liittyvät vaikeudet. Sairauden edetessä ongelmia voi olla muun muassa kävelyssä, tasapainossa ja nielemisessä.

The Alzheimer´s Reasearch -järjestön mukaan suurin muistisairauteen altistava yksittäinen tekijä on korkea ikä. Järjestön aiheesta tilaama tutkimus julkistettiin tänään maanantaina kansainvälisenä Alzheimer-päivänä.

Tutkimuksen mukaan tänä vuonna syntyneistä pojista 27 prosenttia ja tytöistä 37 prosenttia sairastuu jossain elämänsä vaiheessa dementiaan. Aiemman tutkimuksen mukaan sairastumista voidaan lykätä useita vuosia oikean lääkkeen avulla.

"Dementia on suurin lääketieteellinen haasteemme. Jos haluamme voittaa sen, meidän täytyy investoida tutkimukseen löytääksemme tautia hoitavia ja sitä ennalta ehkäiseviä toimia", kertoo tohtori Matthew Norton The Guardianille.

http://www.itv.com/news/2015-09-21/one- ... th-crisis/