Tunneilmaisu elpyy masennuksen lievittyessä

[Pinja]

Depressiopotilaiden tunneilmaisu elpyy masennuksen lievittyessä

Tunne-elämän latteus on tyypillinen masennukseen liittyvä piirre. Mieltä hallitsevat toivottomuus, mielenkiinnon puute kaikkea kohtaan, apaattisuus, välinpitämättömyys sekä syyllisyyden ja arvottomuuden tunteet. Näistä tunteistaan masennuspotilas ei useinkaan kykene puhumaan. Masennuspotilaita on sen vuoksi kuvattu aleksityymisiksi. Tällaisen henkilön on vaikea tunnistaa tunteitaan ja kuvata niitä, hänen mielikuvitusmaailmansa on niukka, ja hän on yksipuolisen toiminnallisesti suuntautunut.

Tutkimme vakavaa masennusta sairastavien tunneilmaisua ja sen muutoksia vuoden seurantatutkimuksessa. Potilaiden depression astetta mitattiin potilaan oman arvion perusteella ja psykiatrin kliinisessä haastattelussa. Tavoitteena oli selvittää, onko tunneilmaisun vaikeus masennuspotilailla heidän senhetkisestä kliinisestä tilastaan johtuva ilmiö vai ilmentääkö se pysyvää persoonallisuuden piirrettä.

Tutkimukseen osallistui 120 peräkkäistä vakavan masennuksen vuoksi vähintään kaksi kuukautta sairauslomalla ollutta Lounais-Suomen sairausvakuutuspiirin alueella asuvaa potilasta. Diagnoosi varmistettiin psykiatrin strukturoidun haastattelun avulla. Tutkituista 54 oli miehiä ja 66 naisia. Keski-ikä oli 48 vuotta.

Potilaat kutsuttiin Kansaneläkelaitoksen tutkimuskeskukseen kliinisiin tutkimuksiin, jotka toistettiin samalla tavalla vuoden kuluttua. Masennuksen vaikeusaste arvioitiin Beckin depressiokyselyllä ja Hamiltonin arviointiasteikolla. Tunneilmaisua mitattiin potilaan itse täyttämällä Toronto Alexithymia Scale -kyselyllä (TAS-20). Kyselystä laskettu kokonaispistemäärä kuvaa potilaan aleksityymisyyttä, ja kyselyn kolme ulottuvuutta selvittävät tutkittavan vaikeutta tunnistaa tunteitaan, vaikeutta kuvata tunteitaan ja korostunutta käytännöllistä ja konkreettista ajattelua.

Mielialaoireet lievittyivät selvästi vuoden seurannan aikana. Masennuksen todettiin parantuneen kokonaan tai osittain 34 %:lla potilaista. Beckin depressiokyselyn mukaan (alle 10 pistettä) 17 % potilaista oli täysin toipunut masennuksesta. Kliinisen tilan parantumisella oli selvä yhteys tunneilmaisun kohenemiseen, mutta korostuneessa käytännöllisessä ja konkreettisessa ajattelussa ei tapahtunut muutoksia.

Näillä havainnoilla on kliinistä merkitystä masennuspotilaan vointia seurattaessa. Kun masennuspotilas alkaa kertoa voinnistaan tunnetasolla ja kokea ja ilmaista tunteita toisia ihmisiä kohtaan, toipuminen on hyvällä tolalla. Tätä prosessia voidaan tukea ja vahvistaa terapian keinoin. Näin masennuspotilaita autetaan vapautumaan sosiaalisen eristyneisyyden tilasta, johon masennus usein johtaa.

Saarijärvi S, Salminen JK, Toikka T. Alexithymia and depression. A one-year follow-up study in outpatients with major depression. J Psychosom Res 2001;51(6):729–33.

SIMO SAARIJÄRVI, LKT, professori simo.saarijarvi@tyks.fi Turun yliopisto ja TYKS:n psykiatrian klinikka, 20700 Turku

JOUKO K. SALMINEN, LKT, dosentti TUULA TOIKKA, LuK, tutkimussihteeri Kansaneläkelaitoksen tutkimus- ja kehitysyksikkö, 20720 Turku

http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkis ... ku_p_auth=