Kirjoittaja Psykopatologia » 16.07.2010 00:31
Aloitusviesti kirjoitettu 9.10.2014 (0:55 - 1:09)
Erik H. Erikson (1902 - 1994) kirjoittaa teoksessaan
Lapsuus ja yhteiskunta (1950; p. 239; s. 251 - 252
[suomentanut uudelleen Pertti Luukkonen]):
(- -)
Genitaalisuus merkitsee täten esteetöntä kykyä kehittää orgastinen potenssi, joka
on niin vapaa esigenitaalisista häiriöistä, että genitaalinen libido (eikä vain kinsey-
laiset seksuaaliset purkaukset) voidaan ilmaista heteroseksuaalisena vastavuoroisuutena,
jolloin sekä penis että vagina ovat täysin herkkiä ja jolloin koko kehossa tapahtuu
kouristuksenomainen jännityksen laukeaminen. Tämä onmelko konkreettinen tapa sanoa
jotain prosessista, jota emme todellakaan täysin ymmärrä. Tai sanoaksemme saman
tilanteiden kautta: sen kokonaisvaltainen tajuaminen, että saa orgasmin huipentuvassa
myllerryksessä ylivertaisen kokemuksen kahden ihmisen vastavuoroisesta säätelystä,
vie terän vihamielisyydeltä ja potentiaaliselta raivolta, jota tuottaa miehen ja naisen
tosi tai kuviteltu rakkauden ja vihan vastakohtaisuus. Tyydyttävät seksuaaliset suhteet
tekevät näin muodoin seksuaalisuuden vähemmänpakonomaiseksi sekä ylikompensaation
ja sadistisen kontrollin tarpeettomaksi.
(- -)
F8 Lopullinen GENITAALINEN VAIHE (adolesenssin lopulla), klassinen psykoanalyysi
VI NUORI AIKUISIKÄ (läheisyys [rakkaus] vs. eristyneisyys), Erikson (sosiaaliselta kannalta):
1) orgasmin vastavuoroisuus
2) rakastetun kumppanin kanssa,
3) joka on toista sukupuolta,
4) jonka kanssa yksilö pystyy ja haluaa jakaa keskinäisen luottamuksen ja
5) jonka kanssa yksilö pystyy ja haluaa säädellä
a työn,
b suvunjatkamisen ja
c virkistyksen jaksot elämässään
6) turvatakseen jälkeläisilleenkin tyydyttävän elämän.
Genitaalinen karaktääri, psykoanalyysissa hypoteettinen tai ideaali-karaktääri, joka on täysin
ratkaissut Oidipus-kompleksin, läpityöskennellyt pre-genitaalisen ambivalenssin ja saavuttanut
post-ambivalentin genitaalisen kypsyyden libido- ja psyko-seksuaalisessa kehityksessään. Hänellä
ei ole libidinaalisia fiksaatioita, tai sitten niiden jäänteet ilmenevät aikuisena vain sublimoituneessa
muodossa.
(Apu)defenssit (latenssin & puberteetin kautta genitaaliseen vaiheeseen & eteenpäin)
”Onnistuneet”: sublimaatio, kompensaatio, huumori, regressio egon palveluks. ym.
”Epäonnistuneet”: päihteiden käyttö, askeettisuus, rationalisaatio, minän rajoitus ym.
Objekti-suhteet: post-ambivalenssi, objekti-rakkaus.
H ä i r i ö t: normaalius (suhteellinen ideaali).