"Aikuisiän" ADHD

[Psykopatologia]

Aikuisiässä alkavasta ADHD:sta uutta tietoa - mahdollisesti erillinen lapsuuden oireista? 9.7.2015 9:36 http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1 ... 53638.html

Aikuisena todettu ADHD-tarkkaavuushäiriö saattaa olla lapsuuden ADHD:sta erillinen sairaus, tuore tutkimus vihjaa.
(- -)
Tutkimus julkaistiin American Journal of Psychiatry -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim

[Psykopatologia]

Clinical and Research News
[1] Study Suggests ADHD in Adults May Be Distinct Disorder
Nick Zagorski July 06, 2015 http://psychnews.psychiatryonline.org/d ... n.2015.7a2

An analysis of over 1,000 New Zealanders finds only a fraction of adults with ADHD symptoms were diagnosed as children. ADHD adults also performed relatively normal on neuropsychological tests.

A study published May 22 in AJP in Advance suggests that adults presenting with ADHD symptoms may not have a childhood-onset neurodevelopmental disorder.

The study followed a cohort of 1,037 people who were born in Dunedin, New Zealand, in 1972 and 1973 and were followed for nearly four decades with comprehensive interviews and health evaluations—including psychiatric and neuropsychiatric tests—at periodic intervals.

In line with other prevalence data, childhood ADHD was diagnosed in 61 study participants (about 6 percent), mostly in boys. Adult ADHD was diagnosed in 31 individuals (3 percent), with equal gender distribution.

Those 31 people were not simply children who failed to manage their symptoms; only three of the 31 ADHD adults had a childhood ADHD diagnosis.

“What’s more, the adults diagnosed with ADHD showed almost none of the neuropsychological deficiencies that are a hallmark of childhood ADHD,” said lead study author Terrie Moffitt, Ph.D., the Knut Schmidt Nielsen Professor of psychology and neuroscience at Duke University. “Their brains seemed to work just fine when taking IQ or working memory tests.”

In comparison with test scores, however, those adults with ADHD did report cognitive problems, such as forgetting why they went to a store or having trouble finding words when speaking.

Another difference was that the adult ADHD cases had much higher rates of substance abuse (around 48 percent) than those diagnosed as children.

These are interesting discrepancies that Moffitt thinks will be subject to interpretation. “Hard-nosed types who view ADHD as an overdiagnosed condition might see the normal neuropsychological profiles and elevated substance use as evidence that adult ADHD is not a genuine disorder,” she told Psychiatric News.

“Others would argue that since over half of the cases had no diagnosed disorder, it serves as evidence that adult ADHD is a real and distinct problem. And while we don’t fully understand it yet, the people who have it deserve mental health care.”

No matter one’s interpretation of the findings, Moffitt hopes this study can fuel further research that may help clarify the matter in either direction. There are other longitudinal studies examining ADHD in different populations, so more population evidence should be available in the near future.

And if these current findings are replicated, Moffitt believes changes should be made to the DSM-5 to categorize ADHD as a distinct, non-neurodevelopmental disorder.

To help determine where this condition might fit, Moffitt’s team is moving forward and analyzing the genetic data collected from the Dunedin cohort. Their current study found that unlike childhood ADHD cases, people with adult-onset ADHD did not have a genetic profile associated with an elevated risk of ADHD, which suggests the two disorders are biologically distinct. She hopes to study this in more detail to see what genetic influences may contribute to an adult-onset ADHD and if these differences are shared among any other disorders.

This study was funded by the National Institute on Aging, UK Medical Research Council, and Jacobs Foundation. The study participants were members of the Dunedin Multidisciplinary Health and Development Study. ■

“Is Adult ADHD a Childhood-Onset Neurodevelopmental Disorder? Evidence From a Four-Decade Longitudinal Cohort Study” can be accessed here. http://ajp.psychiatryonline.org/doi/abs ... alCode=ajp

[Psykopatologia]

New Research
[2] Is Adult ADHD a Childhood-Onset Neurodevelopmental Disorder?
. .Evidence From a Four-Decade Longitudinal Cohort Study http://dx.doi.org/10.1176/appi.ajp.2015.14101266

Terrie E. Moffitt, Ph.D., Renate Houts, Ph.D., Philip Asherson, M.D., Daniel W. Belsky, Ph.D., David L. Corcoran, Ph.D., Maggie Hammerle, B.A., HonaLee Harrington, B.A., Sean Hogan, M.S.W., Madeline H. Meier, Ph.D., Guilherme V. Polanczyk, M.D., Richie Poulton, Ph.D., Sandhya Ramrakha, Ph.D., Karen Sugden, Ph.D., Benjamin Williams, B.A., Luis Augusto Rohde, M.D., Avshalom Caspi, Ph.D.,

Received: October 13, 2014. Accepted: February 27, 2015

A b s t r a c t

Objective:
Despite a prevailing assumption that adult ADHD is a childhood-onset neurodevelopmental disorder, no prospective longitudinal study has described the childhoods of the adult ADHD population. The authors report follow-back analyses of ADHD cases diagnosed in adulthood, alongside follow-forward analyses of ADHD cases diagnosed in childhood, in one cohort.

Method:
Participants belonged to a representative birth cohort of 1,037 individuals born in Dunedin, New Zealand, in 1972 and 1973 and followed to age 38, with 95% retention. Symptoms of ADHD, associated clinical features, comorbid disorders, neuropsychological deficits, genome-wide association study-derived polygenic risk, and life impairment indicators were assessed. Data sources were participants, parents, teachers, informants, neuropsychological test results, and administrative records. Adult ADHD diagnoses used DSM-5 criteria, apart from onset age and cross-setting corroboration, which were study outcome measures.

Results:
As expected, childhood ADHD had a prevalence of 6% (predominantly male) and was associated with childhood comorbid disorders, neurocognitive deficits, polygenic risk, and residual adult life impairment. Also as expected, adult ADHD had a prevalence of 3% (gender balanced) and was associated with adult substance dependence, adult life impairment, and treatment contact. Unexpectedly, the childhood ADHD and adult ADHD groups comprised virtually nonoverlapping sets; 90% of adult ADHD cases lacked a history of childhood ADHD. Also unexpectedly, the adult ADHD group did not show tested neuropsychological deficits in childhood or adulthood, nor did they show polygenic risk for childhood ADHD.

Conclusions:
The findings raise the possibility that adults presenting with the ADHD symptom picture may not have a childhood-onset neurodevelopmental disorder. If this finding is replicated, then the disorder’s place in the classification system must be reconsidered, and research must investigate the etiology of adult ADHD.

[Ryysy]

Voi perse, menee sitten loppuviikko suomentaessa. Toisaalta, jos minulla on keskittymishäiriö, niin en pysty ko. operaatioon ilman selkeää kaavaketta, missä kerrotaan askel askeleelta "tee NÄIN". Vieläkin on kuvitelma, että AD(H)D-lääkkeet myös ns. ei-ADD:lla auttaisivat keskittymään. Pidän tätä mielessäni jonkinlaisena jenkki-menestyjän / suoriutujan douppinkina. (Huom. nämä ajatukset on suoraan päästä.)

[Hermes]

Tietysti tyypilliset ADHD-lääkkeet, amfetamiini ja muut vastaavat aineet voivat sopivina annoksina auttaa kaikenlaisia ihmisiä sopivissa tilanteissa keskittymään, jaksamaan ja niin edelleen.

[Psykopatologia]

[1] (- -) N 1 037
In line with other prevalence data, childhood ADHD was diagnosed in 61 study participants (about 6 percent), mostly in boys. Adult ADHD was diagnosed in 31 individuals (3 percent), with equal gender distribution.
Those 31 people were not simply children who failed to manage their symptoms; only three of the 31 ADHD adults had a childhood ADHD diagnosis. [PP] [28 "puhtaasti" adult ADHD]
(- -)
In comparison with test scores, however, those adults with ADHD did report cognitive problems, such as forgetting why they went to a store or having trouble finding words when speaking.
Another difference was that the adult ADHD cases had much higher rates of substance abuse (around 48 percent) than those diagnosed as children. [N. 15/31 "abusoituneita"]
(- -)

Tulisi tarkistaa noiden 31:n tarkka neuropsykologinen oireisto.

[Psykopatologia]

Spesifimmin tarkoitin potilaan oireiston vertaamista AD/HD:n diagnostisiin kriteereihin (ICD-10 1992; DSM-IV 1994)
http://www.adhd-liitto.fi/node/299

[Psykopatologia]

Spesifimmin tarkoitin potilaan oireiston vertaamista AD/HD:n diagnostisiin kriteereihin (ICD-10 1992; DSM-IV 1994)
http://www.adhd-liitto.fi/node/299

Keskeisimmät ADHD:n diagnoosikriteereihin DSM5-luokituksessa tehdyt muutokset

Lisätietoa aiheesta 1.10.2013 Anita Puustjärvi http://www.terveyskirjasto.fi/terveyski ... i=nix01778
Toukokuussa 2013 käyttöön tulleessa DSM 5:ssä on ADHD:n diagnostisiin kriteereihin tehty seuraavia muutoksia: [PP]

Oirekriteereihin on lisätty esimerkkejä oireiden ilmenemisestä

Vaatimusta oireiden ilmenemisestä eri tilanteissa on tiukennettu siten, että vaaditaan useita oireita kussakin tilanteessa [ei uusi]

Edellytetään, että useita tarkkaavuus- tai yliaktiivisuus-impulsiivisuusoireita on esiintynyt ennen 12 vuoden ikää (aiemmin vaadittiin toimintakykyä heikentäneitä oireita ennen 7 vuoden ikää)

Alatyyppimäärittely on korvattu esiintymismuodon tarkentimilla (presentation specifiers), jotka vastaavat aiempia alatyyppejä. Lisäksi voidaan määritellä häiriön vaikeusaste (lievä, keskivaikea, vaikea) oireiden määrän tai haittaavuuden perusteella sekä osittaisessa remissiossa oleva häiriö (diagnoosikriteerit eivät täyty, mutta oireista on haittaa toimintakyvylle).

Samanaikainen autismi-diagnoosi sallitaan

17-vuotiaille ja sitä vanhemmille riittää viisi tarkkaamattomuusoiretta tai viisi yliaktiivisuus-impulsiivisuusoiretta tai viisi oiretta molemmista oireryhmistä. Sitä nuoremmilta vaaditaan edelleen kuusi oiretta.

Artikkelin tunnus: nix01778 (000.000) © 2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
________________

DSM-5 2013: 59 - 61-
Kriteerit ovat olennaisesti samoja kuin DSM-IV:ssä (1994) ja "helpotettuja" varsinkin aikuisilla (17+).

[Psykopatologia]

Sateetekijä (14:33): Nykyisten diagnoosikriteereiden [linkki puuttuu] haasteena [PP]

Sinulta puuttui linkki lainauksestasi. Jos minä en olisi ollut asialla, olisi asioiden jatkoselvittely ollut jollekin muulle ylivoimaista.

[Psykopatologia]

(- -)
Their current study found that unlike childhood ADHD cases, people with adult-onset ADHD did not have a genetic profile associated with an elevated risk of ADHD, which suggests the two disorders are biologically distinct. [PP]
(- -)

Rupeavat jutut asijantuntijalta karkaamaan jo käsistä.

Nyky-kriteerien mukaan (DSM-5, 2013) näille aikuisille "ADHD"-tapauksille (31) ei voitaisi antaa ADHD-diagnoosia. Noin puolet (n.15/16) heistä oli "abusoituneita". Tulisi tarkkaan tutkia, mitä eroja heidän oireistoissaan on keskenään (31) ja verrattuna myös "aitoihin" tapauksiin.

[Psykopatologia]

Sateentekijä 10.7.2015 14:33 lainaa: (- -)
Nykyisten diagnoosikriteereiden haasteena on, että ne ovat enemmän suunnattu lapsille ja nuorille, eivätkä ne välttämättä huomioi aikuisen adhd:n piirteitä. Diagnoosikriteerit ovat kuitenkin päivitystyön alla ja esimerkiksi tulevassa DSM-5 tautiluokituksessa aikuisten oirekuvaa huomioidaan aiempaa paremmin. (- -)

Näin siis EI tapahtunut.

[Psykopatologia]

[1] (- -)
The study followed a cohort of 1,037 people who were born in Dunedin, New Zealand, in 1972 and 1973 and were followed for nearly four decades with comprehensive interviews and health evaluations—including psychiatric and neuropsychiatric tests—at periodic intervals.
(- -)

Kun ADHD:n kriteerit julkaistiin vasta vuonna 1994 (DSM-IV), on saatuja tutkimus-tuloksia n. v.1978 - 1994 sovellettu ADHD-kriteereihin vasta j ä l k i k ä t e e n. Tämä voi sisältää virhelähteen.

[Ryysy]

Katsoin areenasta Ikävystymisen olemus-dokkarin (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/08 ... sen-olemus). Noin kohdassa 37:30 alkaa höpötys, että "kylläsymisaltiille" voi kehittyä ADD:n kaltainen keskittymishäiriö, mihin liittyy juuri klassisia 'riskikäyttäytymispiirteitä', jossa ikävystyminen johtaa shoppailuun, huumekokeiluihin, seksihurjasteluun, äärimmäisten elämysten hakemiseen, epäsosiaalisuuteen jne.

Tuossa esiintyi myös yksi vasemman aivopuoliskon menettänyt henkilö, joka ei kokenut pitkästymistä, joten suositettiin tietenkin vasemman aivopuoliskon poistoa. No, ei nyt pelkästään, oli siinä lopussa jokin hieno oivallus vielä.

[Ryysy]

Mulla on toi(kin)

Huomasin vasta nyt lukea tuon listan ja havaitsin, että mullakin on toi. Mutta jos taas menisin lääkärille asiaa selittämään, niin hän katsoisi koneelta ja tokaisisi, ei sinulla tätä voi olla, haluat vain näitä huumelääkkeitä. Lisäksi tuossa oli onneksi kohta 19: "puutteellinen itsearviointikyky", näin ollen en pysty tätä mitenkään itse arvioimaan. Nämä kaikki dg:t ovat vähän kuin horoskooppeja lukisi...

[Hermes]

Minullakin voisi varmasti ainakin olla ollut aikuisiän ADHD, kaikkien muiden diagnoosien lisäksi. Yliopistossa jotkut kaverini kenties hankkivat ADHD-diagnooseja ja siihen käytettäviä stimuloivavia lääkkeitä osaksi tehokkuuden lisäämisen vuoksi jo 1990-luvulla. Siinä ei ole mielestäni mitään moraalista väärää, että joku käyttää tuollaisia lääkkeitä mihin tahansa tarkoitukseen. Minäkin käytin esimerkiksi nuuskaa opiskeluaikoina sen vuoksi, että jatksoin tehdä tehviä ja kirjoittaa esseitä. Onneksi nykyään minun ei tarvise enää tehdä niin, olen yleensä jatkuvasti tarpeeksi energinen ja fokusoitunut koko päivän ajan.