Onko alkoholissa romanttista taikaa?
Lähetetty: 02.07.2015 12:38KOLUMNI http://www.hs.fi/elama/a1435719462131
Onko alkoholissa romanttista taikaa?
Kyösti Niemelä Kirjoittaja pitää maissioluesta, punaviinistä ja gin tonicin juomisesta pillillä.
"Sulla on aina niiiin ihania tukkavirityksiä ja läppiä, nähdään joskus kahvilla", voi selvän miehen sanomana pelästyttää naisen.
Totta kai olen kiitollinen alkoholille, sillä se on auttanut jokaisen romanttisen suhteeni syntymistä.
Humaltuneena olen kumartunut lähemmäksi, keskittynyt porukassa yhteen ihmiseen, avautunut elämänvaiheistani, istunut rennon ja itsevarman oloisena, katsahtanut tiiviisti silmiin ja kaikkea muutakin.
Mietityttää kuitenkin, miten alkoholi on minua näissä tilanteissa itse asiassa auttanut.
Usein ajatellaan, että alkoholi heikentää häpeänpelkoa ja avaa tunteiden portit, ikään kuin liuottaa estot aivoista pois.
Pitää kuitenkin muistaa, ettei alkoholi tee tällaista aina ja kaikille. Maailmalla juodaan paljon alkoholia ilman, että kukaan alkaa flirttailla, avautua tai käyttäytyä muutenkaan oudosti.
Esimerkiksi italialainen maatyöläinen voi juoda huomattavan määrän alkoholia ilman, että hänen estonsa alkavat kadota. Välimeren maissa alkoholilla on ylipäänsä pienempi vaikutus ihmisten käyttäytymiseen kuin Suomessa.
Ehkä kyse ei olekaan aivokemiasta vaan antropologiasta: ei veren promilleista vaan kulttuurin säännöistä. Humala antaa suomalaisille miehille luvan sanoa asioita, joita ei muuten sanoisi. "Sulla on aina niiiin ihania tukkavirityksiä ja läppiä, nähdään joskus kahvilla", voi selvän miehen sanomana pelästyttää naisen.
Humalaisen sanomana sama voikin kuulostaa herttaiselta ja sympaattiselta ja johtaa ehkä kahville menemiseen.
Jos ehdotan humalassa yhteisiä jatkoja ja saan pakit, se ei tunnu yhtä tukalalta kuin pakit selvin päin esitettyyn pyyntöön.
Koska, hei, kännissä.
Tietysti alkoholin vuoksi tehdään myös tyhmyyksiä, mennään seisomaan liian lähelle toista ja kerrotaan tympeitä seksiaiheisia vitsejä. Yksi suuri syy tähän on se, että takaraivoissamme me suomalaiset tiedämme, että kännissä tehtyä ei täällä tarvitse hävetä niin paljon.
Häpeä ja pelko häpeästä estävät meitä tekemästä myös kauniita ja hyviä asioita, kuten osoittamasta romanttista kiinnostusta. Humala on yhteisesti hyväksytty keino lieventää häpeän valtaa. Humala on suomalaisten oma vapaakaupunki.
Kiitos siis alkoholi. Mutta ei sen vuoksi mitä teet aivoilleni – sitä voisit vähän rajoittaakin – vaan sen vuoksi, mitä suomalainen kulttuuri antaa minun ja muiden tehdä sinun kauttasi.
Onko alkoholissa romanttista taikaa?
Kyösti Niemelä Kirjoittaja pitää maissioluesta, punaviinistä ja gin tonicin juomisesta pillillä.
"Sulla on aina niiiin ihania tukkavirityksiä ja läppiä, nähdään joskus kahvilla", voi selvän miehen sanomana pelästyttää naisen.
Totta kai olen kiitollinen alkoholille, sillä se on auttanut jokaisen romanttisen suhteeni syntymistä.
Humaltuneena olen kumartunut lähemmäksi, keskittynyt porukassa yhteen ihmiseen, avautunut elämänvaiheistani, istunut rennon ja itsevarman oloisena, katsahtanut tiiviisti silmiin ja kaikkea muutakin.
Mietityttää kuitenkin, miten alkoholi on minua näissä tilanteissa itse asiassa auttanut.
Usein ajatellaan, että alkoholi heikentää häpeänpelkoa ja avaa tunteiden portit, ikään kuin liuottaa estot aivoista pois.
Pitää kuitenkin muistaa, ettei alkoholi tee tällaista aina ja kaikille. Maailmalla juodaan paljon alkoholia ilman, että kukaan alkaa flirttailla, avautua tai käyttäytyä muutenkaan oudosti.
Esimerkiksi italialainen maatyöläinen voi juoda huomattavan määrän alkoholia ilman, että hänen estonsa alkavat kadota. Välimeren maissa alkoholilla on ylipäänsä pienempi vaikutus ihmisten käyttäytymiseen kuin Suomessa.
Ehkä kyse ei olekaan aivokemiasta vaan antropologiasta: ei veren promilleista vaan kulttuurin säännöistä. Humala antaa suomalaisille miehille luvan sanoa asioita, joita ei muuten sanoisi. "Sulla on aina niiiin ihania tukkavirityksiä ja läppiä, nähdään joskus kahvilla", voi selvän miehen sanomana pelästyttää naisen.
Humalaisen sanomana sama voikin kuulostaa herttaiselta ja sympaattiselta ja johtaa ehkä kahville menemiseen.
Jos ehdotan humalassa yhteisiä jatkoja ja saan pakit, se ei tunnu yhtä tukalalta kuin pakit selvin päin esitettyyn pyyntöön.
Koska, hei, kännissä.
Tietysti alkoholin vuoksi tehdään myös tyhmyyksiä, mennään seisomaan liian lähelle toista ja kerrotaan tympeitä seksiaiheisia vitsejä. Yksi suuri syy tähän on se, että takaraivoissamme me suomalaiset tiedämme, että kännissä tehtyä ei täällä tarvitse hävetä niin paljon.
Häpeä ja pelko häpeästä estävät meitä tekemästä myös kauniita ja hyviä asioita, kuten osoittamasta romanttista kiinnostusta. Humala on yhteisesti hyväksytty keino lieventää häpeän valtaa. Humala on suomalaisten oma vapaakaupunki.
Kiitos siis alkoholi. Mutta ei sen vuoksi mitä teet aivoilleni – sitä voisit vähän rajoittaakin – vaan sen vuoksi, mitä suomalainen kulttuuri antaa minun ja muiden tehdä sinun kauttasi.