Psykopatologia.munfoorumi.com

Kissa saattaa altistaa omistajansa skitsofrenialle

Tiistai 9.6.2015 klo 13.13

Useiden tutkimusten mukaan kissanomistajia vaanii muita suurempi skitsofreniariski.

[Kuvan viaton kissa ei liity tapaukseen. (MOSTPHOTOS)]

Peräti kolmessa eri tutkimuksessa on havaittu, että perheissä, joissa lapsella on diagnosoitu skitsofrenia tai jokin muu vakava mielenterveysongelmia, lemmikki on ollut usein kissa.

Kissaihmisille epämieluisasta vahvistuvasta tutkimusnäytöstä uutisoivat CBS ja Suomessa ensimmäisenä Savon Sanomat.

Skitsofreniariskin takana lymyää loinen nimeltä toksoplasma (toxoplasma gondii). Ihmiseen se tarttuu yleensä huonosti kypsennetystä lihasta tai pentuikäisen kotikissan ulosteesta. Loisen saa todennäköisemmin ulko- kuin sisäkissasta.

Tutkimusten mukaan toksoplasma-tartunta kasvattaa henkilön riskin sairastua skitsofreniaan lähes kaksinkertaiseksi.

Joka viidennellä meistä

Toksoplasma aiheuttaa välittömästi toskoplasmoosi-parasiittitautia, joka voi oireilla lapsilla esimerkiksi silmävaurioina. Aikuisiän tartunta on usein lähes oireeton.

Erityisen vaarallinen toksoplasmoosi on syntymättömille lapsille, minkä takia raskaana olevia naisia kehotetaan välttämään kissan hiekkalaatikon siivoamista. Jos äiti on saanut toksoplasman jo ennen raskautta, siitä ei ole haittaa sikiölle.

Kovin harvinainen ihmiskehon kohtalo toksoplasman kodiksi joutuminen ei ole. Arviolta 20 prosenttia suomalaisista saa tartunnan aikuisikään mennessä. Viidennes väestöstä ei tietenkään sairastu kissan aiheuttamaan skitsofreniaan. Terveyskirjaston mukaan skitsofrenian esiintyvyys on noin prosentin luokkaa.

Hieman inhottavalta voi tuntua kuitenkin tieto siitä, että toksoplasma-parasiitti jää tartunnan jälkeen pysyvästi uinumaan kantajansa soluihin. Sen suosikkipiilopaikka on silmän verkkokalvo.

HILKKA KARVONEN
hilkka.karvonen@ilmedia.fi

http://www.iltalehti.fi/terveys/2015060 ... 8_tr.shtml

Odotin otsikon perusteella kovasti jotakin muuta kissa-analyysia, kuten että kissaihmiset ovat sen ja sen tyyppisiä, minkä vuoksi niin ja näin.

Tutkimusten mukaan toksoplasma-tartunta kasvattaa henkilön riskin sairastua skitsofreniaan lähes kaksinkertaiseksi.

Viitataan ilmeisesti vain sikiön-aikaiseen tartuntaan ja (ja kirjoituksessa) kissanomistajan jälkeläisiin.
Kuitenkaan kissan pitäminen (riski-ainana) ei sinänsä tuplaa riskiä ehkä enempää kuin kuin n. 10 % ?
Eli riski olisi väestötasolla n. 1,1 % ?

18:33
"Vaara" voi maalla olla hiemn suurempi kuin kaupungissa (luulen).

Liian matemaattista.

Ja en ymmärtänyt tarttuuko se lapseen raskauden aikana mahdollisesti VAIN silloin, jos äitikin saa tartunnan vai voiko se tarttua myös silloin, jos äidillä on jo tartunta ennen raskautta. Luulen, että muut syyt altistavat enemmän kuin kissa, mutta toisaalta en ole edes tiennyt kissan tortun mahdollisesti tartuttavan tuollaista.

Eikun: Jos äiti on saanut toksoplasman jo ennen raskautta, siitä ei ole haittaa lapselle. Tämä tilanne on joka viidennellä suomalaisella synnyttäjällä. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00619

CBS http://www.cbsnews.com/news/cat-parasit ... zophrenia/

http://www.schres-journal.com/

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1 ... 3/abstract

Miten tuo kasviksista tarttuu? Siis voiko tarttua, jos vaikka syö 'vanhaa' porkkanaa, joka on alkanut kasvattaa jo sellaista rihmastoa itseensä? Tai voiko nuo vanhat vihannakset / juuksekset ja muut olla jotenkin terveysriski? Laitoshygieniassa tietysti, mutta... niin, googletan kun kerkiän. Nimim. hygieniapassi hallussa!

Ehkäisy

Erityisiä toimia toksoplasmoosin välttämiseksi on suositeltu vain raskaana oleville. Tällaisia ovat kissan hiekkalaatikon päivittäinen tyhjentäminen käsineet kädessä ja laatikon pesu kuumalla vedellä. Koska vain harva kissa, ja yleensä pentuvaiheessa, on tartuttava, kissan eristäminen raskaana olevasta ei ole tarpeen. Sen sijaan kissanpennun ottamista juuri raskauden aikana voi välttää. Suositeltavaa on puutarhatöiden tekeminen suojakäsinein, vihanneksien ja hedelmien peseminen tai kuoriminen ja raa'an lihan välttäminen. Myös raakojen munien syöntiä ja pastöroimatonta maitoa on suositeltavaa välttää. Käsien pesu tiheästi ja erilaisten ruokaan liittyvien työvaiheiden edellä ja jälkeen on suositeltavaa muutenkin.

Toksoplasmoosiin ei ole rokotetta.

-Terveyskirjastosta

Eli mullasta siis... ok, ostan tämän tältä erää. Dänkke!

Kissojen levittämä toksoplasmoosi on luultua tappavampi – miksi sitä ei silti oteta vakavasti?

Tiede 24.6.2015 17:41 Päivitetty: 25.6.2015 7:25

Kolumni
Risto Isomäki
Kirjoittaja on tieto- ja tieteiskirjailija.

Kissan ulosteiden mukana leviävä toksoplasmoosi saattaa uusien tutkimuksien mukaan aiheuttaa useampia ennenaikaisia kuolemantapauksia kuin mikään muu tartuntatauti.

Tästä huolimatta yksikään maailman valtioista ei ole vielä ryhtynyt merkittäviin toimenpiteisiin taudin aiheuttamien vahinkojen pienentämiseksi. Toxoplasma gondii on loinen, joka kykenee lisääntymään vain kissojen elimistössä, mutta joka voi tarttua myös muihin lämminverisiin eläimiin.

Eri arvioiden mukaan vähintään kahdella mutta mahdollisesti neljällä miljardilla ihmisellä on aivoissaan toksoplasma-loisien muodostamia koteloita eli kystia.

Jo pitkään on tiedetty, että infektio voi olla vaarallinen raskaana oleville naisille ja ihmisille, joiden immuunijärjestelmän toiminta on romahtanut esimerkiksi hiv-tartunnan takia. Useimmissa tapauksissa toksoplasmoosi ei kuitenkaan aiheuta kantajilleen helposti havaittavia oireita.

Uusien tutkimuksien mukaan toksoplasmainfektio hidastaa reaktiokykyä. Toksoplasmaloisia aivoissaan kantavalla ihmisellä on yli kaksi kertaa normaalia suurempi riski joutua liikenneonnettomuuteen. Liikenneonnettomuudet ja muut tapaturmat vaativat joka vuosi yli neljän miljoonan ihmisen hengen.

Jos infektio lisää myös muiden onnettomuuksien riskiä yhtä paljon, se voi pelkästään ihmisten reaktiokykyä hidastamalla olla vastuussa useammista kuolemantapauksista kuin aids tai tuberkuloosi.

Kiistanalaisempien tutkimuksien mukaan toksoplasmainfektio näyttäisi myös lisäävän taipumusta vakavaan riskinottoon (sekä miehillä että naisilla) ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen (miehillä).

Lisäksi on yhä painavampaa näyttöä siitä, että toksoplasmoosi synnyttäisi osan skitsofrenioista. Yhdysvaltalaisen Louisvillen yliopiston evoluutiobiologi Paul Ewald sanoo, että todennäköisesti noin yksi kolmasosa kaikista skitsofrenioista on toksoplasmaloisien aiheuttamia. Ne saattavat laukaista myös osan vakavista masennuksista ja kaksivaiheisista mielialahäiriöistä.

Krooniseen toksoplasmoosiin ei vielä ole olemassa hoitoa. Meidän olisi kuitenkin mahdollista estää tulevia sukupolvia saamasta loisia aivoihinsa.

Tämä tarkoittaisi ennen kaikkea maailman 600 miljoonan kotikissan ja satojen miljoonien villiintyneiden kissojen liikkeiden tiukempaa säätelyä. Hiiriä ja rottia ei enää voitaisi torjua kissojen avulla. Kun kissojen ei anneta itse pyytää edes osaa omasta ruuastaan, ne eivät enää altistu toksoplasmoosille eivätkä voi kylvää uusia loisia lasten hiekkalaatikoille, lehmien laitumille ja puutarhoihin.

Miksi hallitusten on ollut niin vaikea hyväksyä, että toksoplasmoosi on vakavia toimenpiteitä vaativa terveysongelma? Toksoplasmoosi on tavattoman epäuskottava sairaus. Se on jotakin, joka tuntuisi kuuluvan ennemminkin Hollywoodin tieteiselokuviin kuin todelliseen maailmaan.

Koska toksoplasmaloiset pystyvät lisääntymään vain kissojen elimistössä, ne ikään kuin syöttävät hiiriä ja rottia kissoille. Toksoplasmoosia aivoissaan kantavan hiiren käyttäytyminen muuttuu rohkeammaksi, sen reaktionopeus hidastuu ja kissanpissan haju alkaa vetää sitä puoleensa. On mahdollista, että Toxoplasma gondii pystyy juuri tästä syystä vaikuttamaan niin voimakkaasti myös ihmisten käyttäytymiseen: isot kissapedot olivat miljoonien vuosien ajan ihmistä edeltäneiden lajien vaarallisimmat saalistajat.

Mieltämme ja käyttäytymistämme oman tahtonsa mukaan muokkaava loinen, jota puolet maailman ihmisistä kantaa aivoissaan? Älkää viitsikö!

Toksoplasmoosi voi olla sairaus, johon urastaan liikaa huolehtivien ammattipoliitikkojen on vaikea suhtautua vakavasti, kuolleiden ja vakavasti sairastuneiden ihmisten suuresta lukumäärästä huolimatta.

Silti olisi hienoa, jos jokin maa – kuten esimerkiksi Suomi – ryhtyisi vakaviin toimenpiteisiin lasten suojaamiseksi toksoplasmaloisilta. Tämän jälkeen toksoplasmoosin torjunta alkaisi ehkä vähitellen edetä myös kaikissa muissa maailman maissa.

Kirjoittaja on tieto- ja tieteiskirjailija.

http://www.hs.fi/tiede/a1305965219831

Luojan kiitos, minä sentään harkitsen Söpistä ja Mirristä luopumista... Tosin viimeiset kuusi vuotta olen uskonut kissojeni lieventävän masennustani, ei pahentavan sitä.
Lasteni kasvuvuosina meillä oli kissa, Misse. Mistäs senkään tietää, jos lasteni skitsofrenia onkin edesmenneen Missen syytä?

Mult löydettiin akuutin psykoosin jälkeen tehdyssä MRI-kuvauksessa aivoista harmiton kysta, jolle ei tarvinnu tehä mittään.
Meidän naapuris oli kyl vuodet 1984-1988 (about, en muista tarkkaan) pariskunta, jolla oli musta Emma-niminen kissa. Annoin sen mm. nuuskia ja nuolla Mikkiäni. Olisi kyl aika erikoista, et tuollaisen asian takia tulisi psykoosi vasta vuonna 2002, niin kuin mul tuli.