Kissojen levittämä toksoplasmoosi on luultua tappavampi – miksi sitä ei silti oteta vakavasti?
Tiede 24.6.2015 17:41 Päivitetty: 25.6.2015 7:25
Kolumni
Risto IsomäkiKirjoittaja on tieto- ja tieteiskirjailija.
Kissan ulosteiden mukana leviävä toksoplasmoosi saattaa uusien tutkimuksien mukaan aiheuttaa useampia ennenaikaisia kuolemantapauksia kuin mikään muu tartuntatauti.
Tästä huolimatta yksikään maailman valtioista ei ole vielä ryhtynyt merkittäviin toimenpiteisiin taudin aiheuttamien vahinkojen pienentämiseksi. Toxoplasma gondii on loinen, joka kykenee lisääntymään vain kissojen elimistössä, mutta joka voi tarttua myös muihin lämminverisiin eläimiin.
Eri arvioiden mukaan vähintään kahdella mutta mahdollisesti neljällä miljardilla ihmisellä on aivoissaan toksoplasma-loisien muodostamia koteloita eli kystia.
Jo pitkään on tiedetty, että infektio voi olla vaarallinen raskaana oleville naisille ja ihmisille, joiden immuunijärjestelmän toiminta on romahtanut esimerkiksi hiv-tartunnan takia. Useimmissa tapauksissa toksoplasmoosi ei kuitenkaan aiheuta kantajilleen helposti havaittavia oireita.
Uusien tutkimuksien mukaan toksoplasmainfektio hidastaa reaktiokykyä. Toksoplasmaloisia aivoissaan kantavalla ihmisellä on yli kaksi kertaa normaalia suurempi riski joutua liikenneonnettomuuteen. Liikenneonnettomuudet ja muut tapaturmat vaativat joka vuosi yli neljän miljoonan ihmisen hengen.
Jos infektio lisää myös muiden onnettomuuksien riskiä yhtä paljon, se voi pelkästään ihmisten reaktiokykyä hidastamalla olla vastuussa useammista kuolemantapauksista kuin aids tai tuberkuloosi.
Kiistanalaisempien tutkimuksien mukaan toksoplasmainfektio näyttäisi myös lisäävän taipumusta vakavaan riskinottoon (sekä miehillä että naisilla) ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen (miehillä).
Lisäksi on yhä painavampaa näyttöä siitä, että toksoplasmoosi synnyttäisi osan skitsofrenioista. Yhdysvaltalaisen Louisvillen yliopiston evoluutiobiologi Paul Ewald sanoo, että todennäköisesti noin yksi kolmasosa kaikista skitsofrenioista on toksoplasmaloisien aiheuttamia. Ne saattavat laukaista myös osan vakavista masennuksista ja kaksivaiheisista mielialahäiriöistä.
Krooniseen toksoplasmoosiin ei vielä ole olemassa hoitoa. Meidän olisi kuitenkin mahdollista estää tulevia sukupolvia saamasta loisia aivoihinsa.
Tämä tarkoittaisi ennen kaikkea maailman 600 miljoonan kotikissan ja satojen miljoonien villiintyneiden kissojen liikkeiden tiukempaa säätelyä. Hiiriä ja rottia ei enää voitaisi torjua kissojen avulla. Kun kissojen ei anneta itse pyytää edes osaa omasta ruuastaan, ne eivät enää altistu toksoplasmoosille eivätkä voi kylvää uusia loisia lasten hiekkalaatikoille, lehmien laitumille ja puutarhoihin.
Miksi hallitusten on ollut niin vaikea hyväksyä, että toksoplasmoosi on vakavia toimenpiteitä vaativa terveysongelma? Toksoplasmoosi on tavattoman epäuskottava sairaus. Se on jotakin, joka tuntuisi kuuluvan ennemminkin Hollywoodin tieteiselokuviin kuin todelliseen maailmaan.
Koska toksoplasmaloiset pystyvät lisääntymään vain kissojen elimistössä, ne ikään kuin syöttävät hiiriä ja rottia kissoille. Toksoplasmoosia aivoissaan kantavan hiiren käyttäytyminen muuttuu rohkeammaksi, sen reaktionopeus hidastuu ja kissanpissan haju alkaa vetää sitä puoleensa. On mahdollista, että Toxoplasma gondii pystyy juuri tästä syystä vaikuttamaan niin voimakkaasti myös ihmisten käyttäytymiseen: isot kissapedot olivat miljoonien vuosien ajan ihmistä edeltäneiden lajien vaarallisimmat saalistajat.
Mieltämme ja käyttäytymistämme oman tahtonsa mukaan muokkaava loinen, jota puolet maailman ihmisistä kantaa aivoissaan? Älkää viitsikö!
Toksoplasmoosi voi olla sairaus, johon urastaan liikaa huolehtivien ammattipoliitikkojen on vaikea suhtautua vakavasti, kuolleiden ja vakavasti sairastuneiden ihmisten suuresta lukumäärästä huolimatta.
Silti olisi hienoa, jos jokin maa – kuten esimerkiksi Suomi – ryhtyisi vakaviin toimenpiteisiin lasten suojaamiseksi toksoplasmaloisilta. Tämän jälkeen toksoplasmoosin torjunta alkaisi ehkä vähitellen edetä myös kaikissa muissa maailman maissa.
Kirjoittaja on tieto- ja tieteiskirjailija.
http://www.hs.fi/tiede/a1305965219831