Psykopatologia.munfoorumi.com

En tiedä kuinka tavallista on, että jotkut tietyt, sinänsä normaalielämään kuuluvat asiat, saavat hiukset nousemaan pystyyn, kylmät väreet kulkemaan selkäpiissä, puistatuksia tai muita epämiellyttäviä tuntemuksia, takaumia tai epämääräisiä mielikuvia.

En tarkoita tavanomaisia pelkoja (käärmeet, lepakot, hämähäkit, esiintymistä, ahtaita paikkoja jne).

Epätavallisimman/oudoimman kylmäväreinkubaattorin esittäjä palkitaan kunniamaininnalla sekä näytöllisellä timangeja ja krubiineja".
Psykopatologia voisi toimia juryna - jos suostuu. Jos ei, yleisöäänetys ratkaisee.

Oma listani:

1. Hajuyhdistelmä jossa on ripaus lattiavaa tai pesuainetta, keitettyä maitoa - ja ehkä vielä hitunen jotakin paistettua ruokaa
2. Puisten shakkinappuloiden kolina
3. Lasten muotolaatikon kannen sulkemisesta tai palikan putoamisesta laatikkoon kuuluva ääni
4. Tietynlainen tupakan haju (ei tavallinen tupakansavu tai piipputupakan haju vaan aivan tietty tupakan haju)
5. Autonrasvan/vaseliinin haju

Löytyykö joltakulta vielä omituisempia kylmien väreiden aiheuttajia?

Se haju, kun on pyyhitty puuhekumilla ja huitaistu kumipuru pöydälle. hyi kamala!
Eilinen suodatinpussin kahvinporot lämminnenä roskiksessa. yhhyy.
Viinanhaju toisen hönkäilyssä.
Tuoreen leikatun nurmen kitkerä haju.
Kellarin homeinen miljöö, etoo.
Purkkiin kuollet kastemadot yyyöök

Kyllästynyt, onko tämä ketju tarkoitettu keskusteluksi vai kilpailuksi?

Mirri kirjoitti:Kyllästynyt, onko tämä ketju tarkoitettu keskusteluksi vai kilpailuksi?

Keskustelevaksi kilpailuksi tai kilpailulliseksi keskusteluksi. Jokainen voi päättää itse kumpaan kategoriaan tämä kuuluu, vai eikö kuulu kumpaankaan.
Miksi kysyt?

Kysyin, koska en käsitä aloitusviestiä 'peloilla' kilpailuttamisineen.

Mirri kirjoitti:Kysyin, koska en käsitä aloitusviestiä 'peloilla' kilpailuttamisineen.

Siinä tapauksessa tämä ketju taitaa kuulua elämäsi ratkaisemattomiin arvoituksiin.

Sateentekijä kirjoitti:Mielestäni tämä ketju kuuluu "kun pelko hallitsee" otsikon alle, mutta eihän asia ole minun päätettävissäni.

En kysy hallitsevista peloista vaan päinvastoin pienistä arkipäivän asioista jotka jostain syystä aiheuttavat kylmiä väreitä ym.

Pikemminkin niin, että otsikon sana "pelkoja" ei ole kovin onnistunut sanavalinta, mutta "Epätavallisia, mutta tavallisia asioita jotka aiheuttavat kylmiä väreitä" on otsikoksi liian pitkä.

Epätavallisia inhoja otsikoksi?
Toki inhokin voi olla pelon ilmenemismuoto.

Mirri kirjoitti:Epätavallisia inhoja otsikoksi?
Toki inhokin voi olla pelon ilmenemismuoto.

Mutta kun nimenomaan en tarkoita inhoamista - olkoonkin, että ne voi mutkan kautta pelkäämiseen liittää.

väärä vastaus

Minulla on pelko, että jään pariksi tunniksi Tukholman autojonoihin ja tulee vessahätä...

Olen varmaankin selittänyt asian huonosti, koska tuntuu ettei kukaan ole tavoittanut mitä ajan takaa.

Eikö teille koskaan tule jostakin tietystä arkipäiväisestä asiasta kylmiä väreitä ja karvat nouse pystyyn?
Tunne on hieman samanlainen kuin déjà vu, mutta surrealistisempi.

Kyse ei siis ole inhosta (yök, räkää) tai pelosta (iik, käärme jne.) vaan selittämättömästä syystä johtuvaa, mutta kuitenkin joidenkin tiettyjen asioiden laukaisemaa, irrationaalista epätoivoa + ahdistusta.

Ei ole tuollaisia tunteita minulla.

I got the point. Täytyy miettiä...

10:58
Ihmisillä on "terveitä" pelkoja, esimerkiksi pelkää karhua, joka tulee lenkkipolulla vastaan.
Neuroottisten pelkojen luonne on tavallisimmin ko. normaalien pelkojen liiottelua.
Tässä etsitään pelkoja, joissa ä r s y k e on "epänormaali".

Psykopatologia kirjoitti:10:58
... Tässä etsitään pelkoja, joissa ä r s y k e on "epänormaali".

Hyvin sanottu. Kiitos avusta.

Ei ollut hyvin sanottu. Jäi liian avoimeksi vieläkin. Kun mietin haetaankohan tässä nyt enemmän kulmakarvakammoani, vanhan viinan hajuun liittyvää syvän olollista mahanpohjaetomusta vai kenties hiekanmuru- ja ryttypaperioloja (jotka olen mieltänyt depe/dere-jutuiksi enemmänkin). Surrealistinen ja deja vu-tyyppinen elementti on mukana hiekanmuru- ja ryttypaperiolossa hyvinkin voimakkaasti. Sen sijaan viinan hajuun liittyvässä ei niin paljoa, kulmakarvahomma taas on vielä 'normaalimmalla' (?) tasolla.

Luulisin, että aika monella ihmisellä on tällaisia outoja pelkoja (sisältävät myös inhon ja tuttuuden tunteen). Pelko saattaa olla liian voimakas ilmaus ehkä. Kylmät väreet on parempi. Eli osallistun kisaan:

ruskeahko rypistetty (peiteväreillä / vesiväreillä) maalattu paperi, joka on avattu suoremmaksi
hiekanmuru kynsien / sormien välissä tietyllä tavalla (joskus pelkkä kynsien osuminen toisiinsa tietyllä tavalla riittää)

Tähän hiekanmuruhommaan liittyy erityisesti surrealistinen elementti, koska kun 'tunnen' yhden hiekanmurun sormieni välissä, niin tunnen sen samalla vähintään jalkapallon kokoisena murusena, josta voin tuntea jokaisen kulman ynnä muun hyvinkin tarkkaan samaan aikaan kun hiekanmuru kuitenkin on pieni ja siinä sormien välissä. Hiekanmuru myös jossakin määrin muuttuu koko olotilakseni. Absurdia! Ja pahinta on, että sitä hiekanmurua ei edes tarvita, vaan kynsien osuminen toisiinsa tietyllä tavalla riittää. Tähän lliittyy aavistus myös foliopaperin tuntumaa, vaikka ei kuitenkaan liitykään.

Todistan, etten ole hullu, koska monet muutkin ovat kuvanneet näitä outoja oloja. Aiemmin vaan olen ajatellut näiden liittyvän depersonalisaatioon / derealisaatioon.

Ryysy kirjoitti:Ei ollut hyvin sanottu. Jäi liian avoimeksi vieläkin...

Ainakin sinä tavoitit varsin hyvin sen mitä ajan takaa.

Onko tämä sitten sopivampi :
Etoo ja nostaa ihon kananlihalle kun näenkin päärynän. Saati sitten kun kuulen sen syömisestä aiheutuvan äänen. Nytkin kun kirjoitan tätä ja mietin miltä päärynän pinta tuntuu niin koko kroppa menee ikäänkuin veteläksi. Aivan pimeetähän tämä on..

SADE kirjoitti:Onko tämä sitten sopivampi :
Etoo ja nostaa ihon kananlihalle kun näenkin päärynän. Saati sitten kun kuulen sen syömisestä aiheutuvan äänen. Nytkin kun kirjoitan tätä ja mietin miltä päärynän pinta tuntuu niin koko kroppa menee ikäänkuin veteläksi. Aivan pimeetähän tämä on..

Täsmälleen sitä.
Kysehän ei ole varsinaisesta inhosta tai siitä, ettei vain pidä päärynöistä, vaan jostain tietoisen ajattelun tavoittamattomissa olevasta muistosta ja sen herättämästä ahdistuksesta ja/tai psyykkisestä kivusta.