Tunneherkkyys on geeneistä kiinni

[Ryysy]

Tunneherkkyys on geeneistä kiinni

Tiede 3.6.2015 2:00 | Helsingin Sanomat

Neuroottisuuteen yhdistetty geenimuoto kertookin yleisestä tunneherkkyydestä, väittää tuore tutkimus. Yhdysvaltalais-sveitsiläinen ryhmä tarkasteli paljon tutkittua serotoniinin transportterigeeniä. Lyhyen geeniversion kantajat tapaavat olla neuroottisempia ja huomioida negatiivisia ja uhkaavia asioita.

Koska lyhyt versio on yhdistetty negatiivisiin tunteisiin, sitä on tutkittu vähän positiivisten tunteiden näkökulmasta. Nyt koehenkilöt pantiin lukemaan sarjakuvia tai katsomaan hauskaa videota. Heidän ilmeensä analysoitiin tietokoneohjelmalla, joka rekisteröi hymylihasten heikonkin aktivaation ja erottaa tekohymyn aidosta. Lyhyen geeniversion kantajat hymyilivät tai nauroivat huomattavasti useammin kuin pitkän. Tämä kertoo, että lyhyt versio lisää herkkyyttä kaikenlaisiin tunnetiloihin.

Tutkijoiden mukaan tämä tarkoittaa, että lyhyen version kantajat kukoistavat positiivisessa ympäristössä, mutta kärsivät negatiivisessa. Pitkän version kantajat ovat vähemmän herkkiä ympäristölle. Tutkimuksen julkaisi Emotion-lehti.

http://www.hs.fi/tiede/a1433213434550

[Ryysy]

Mitään ei ole tehtävissä!

[Helmenkalastaja]

Paitsi siirtyä positiiviseen ympäristöön kukoistamaan.

[Ryysy]

Mihinkäs tässä nyt sitten enää terapiaa tarvitaan, kun ainut korjattavissa oleva vika onkin (väärässä) ympäristössä.

Ihanan putkiviivaista ajattelua!

[Helmenkalastaja]

Terapiaa tarvitaan antamaan motivaatiota jättää tuttu negatiivinen ympäristö taakseen.

[Gabriel]

Jos on kuluttava ympäristö ja ihmissuhteet niin moni asia muuttuu kun niistä pääsee eroon.

Vaan tuossahan puhuttiin nyt yhdestä geenistä käsittääkseni. Ei yksi geeni kesää tee, todenäköiseti kombinaatio vaikuttaa ja itse uskon, että omiin geeneihinsäkin pystyy vaikuttamaan siinä mielessä, että onko geeni aktiivisena, passiivisena vaiko jotain siltä väliltä. Eli elämäntyyli, tavat, asenne jne. vaikuttaa myös geeneihin, eikä pelkästään päinvastoin. En usko, että geenit meille sanelee kuinka elmämme suttaantuu, ne vain asettavat tietyt reunaehdot sille mitä voimme esimerkiksi fyysisesti saavuttaa.

[Psykopatologia]

On ilmeistä, että ko. geeni-variaatio (luultavasti ADRA2b) ei determinoi ihmistä dikotomian tavoin
vaan antaa pikemminkin suuntaa. - Sen sijaan on epäselvää, pystymmekö itse tai pystyykö ympäristö
vaikuttamaan siihen, onko ko. geeni aktiivinen vai passiivinen (epigeneettinen kysymys).

19:24
Siis on kaksi e r i asiaa:
1) Onko geeni "aktiivinen" vai "passiivinen" (epigeneesi).
2) Voimmeko vaikkapa tahdonvoimalla eliminoida aktiivisenkin geenin vaikutuksen.

[Psykopatologia]

(- -) TIEDE http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/t ... n=tf-tiede

Yhdysvaltalais-sveitsiläisessä tutkimuksessa tarkasteltiin paljon tutkittua, serotoniinin aineenvaihduntaa
säätävää geeniä 5-HTTLPR. Geenistä esiintyy kaksi eri muunnosta, lyhyt ja pitkä, jotka on yhdistetty erilaisiin
persoonallisuuspiirteisiin. Lyhyen version kantajat tapaavat olla neuroottisempia ja huomioida ympäristössään
kielteisiä ja uhkaavia asioita. Pitkän version kantajat on yhdistetty tasaisempaan persoonallisuuteen.
(- -)