Mikä on pielessä nykyajan psykiatriassa?

[Gabriel]

Luin kyllä tuon esitelmän läpi. En ole perehtynyt hoitomenetelmiin enkä osaa verrata. Itse uskon että ihmisiä pitää kohdella aina mahdollisimman normaalisti. Siis sillä tavalla kuin vaikka parasta kaveria, jolla nyt on asiat sattumalta epäjärjestyksessä. Uskon että parantava voima on yhteisöllisyydessä, ystävyydessä ja johonkin kuulumisessa. Mutta tuossa taidettiin siitäkin (taustaongelmien selvittämisestä) puhua.

[Psykopatologia]

Ko. Ruusun juttu on (vain) powerpoint, eli se on helppo selata läpi.

[Mirri]

Miksi ihminen voi pahoin, miksi päässä viiraa?

Tässä nyt ei varmaan tule mitään uutta kenellekkään tällä, mutta sanon nyt kuitenkin itsestäänselvyyden.
Itse näen asian niin että monella pääsyy ahdistukseen ja ongelmiin on ihmiskontaktien puute.
Mikä tahansa toiminta joka luo kosketuspintaa toiseen ihmiseen positiivisessa mielessä ja ympäristössä auttaa.
Se voi aivan hyvin olla harrastelijan vetämä terapiryhmä tai vaikkapa internetin keskustelupalstalta löydetty satunnainen tuttavuus josta kirjeenvaihto on alkanut.

Ihminen tarvitsee toista ihmistä lähelleen. Jos ei muuten niin hetkittäinen apu voi tulla vaikka maksetusta rakkaudesta tai lomamatkasta jossa rahalla saa ja ihmistä ei torjuta. Näistä on myös olemassa erinäisiä yhteisöjä.

Kenellekkään ei varmaankaan myöskään uutinen että kuntoilu ja erityisesti lihasharjoitteet buustaa mielihyvähormonia joka autta stressinsietoon ja moneen muuhunkin asiaan. Tietenkään ihmisiä ei pysty pakottamaan salille tai lenkkipolulle, saatikka syömään oikein tai luopumaan alkoholin liikakäytöstä. Ne kuitenkin on omia valintoja ja terveemmillä elämäntavoilla mieliala paranee. Sanoisin että elämäntapamuutoksella 90% yläpään vaivoista katoaa ennenpitkään.

Mallikkona tietenkin heitän pelkkää mutua, mutta joskus tuntuu että ongelma useinmiten on aivan yksinkertainen. Parantavat toimetkin tiedetään, mutta ihminen ei ryhdy korjaamaan mitään, koska lopultakin on tyytyväinen kyseiseen olotilaansa. Esim. päissään se olo kuitenkin tuntuu mukavalta ja selvinpäin elämän joutuu kohtaamaan.
Ihminen ehkä alitajuisesti arvioi omia mahdollisuuksiaan saavuttaa parempaa ja jättä korjaavat liikkeet tekemättä, koska se oman mielikuvan luoma sisäinen ero kahden toiminnan välillä ei ole riittävän palkitseva.

Kaapon ensimmäinen viesti tällä foorumilla on asiallinen kirjoitus, jossa kerrotaan omia näkemyksiä mielenterveysaiheesta. Ketjun otsikossa pohditaan, mikä psykiatriassa on pielessä, ja Kaapo - ikään kuin vastineeksi - miettii, mikä ihmisessä on 'pielessä' hänen voidessaan henkisesti huonosti.

Ei ollenkaan huono teksti, pikemminkin oikein hyvä. Näin maallikkona arvelen.

[irmeli]

Voi perse. Mirri kaivoi vuoden vanhan ketjun esiin.

[Mirri]

Joo. Kissaketjunkin kaivoin esiin, vaikka on paljon vanhempi kuin tämä.

[Sateentekijä]

En ymmärrä miksi pitää kaivaa vanhoja ketuja esiin varsinkaan kun niissä ei ole mitään merkittävää sanottavaa.

[Hilppa]

Ai sinäkö et ole osallistunut tähän ketjuun ollenkaan?

[Sateentekijä]

Kenelle Hilppa osoitti kysymyksensä?

[Mirri]

En ymmärrä miksi pitää kaivaa vanhoja ketuja esiin varsinkaan kun niissä ei ole mitään merkittävää sanottavaa.

Kuka mitäkin pitää merkittävänä.

[Tyy]

Kai Kaaposta ja hänen viesteistään olisi voinut omankin ketjun luoda.

[Mirri]

Tässä ketjussa päästään lukemaan viestejä alkuperäisinä ja asiayhteydessään - autenttisina.

[Tyy]

Ei ketjun alkua kukaan enää lue.

[Mirri]

Tyy, mistä tiedät?

[pöö]

Pulma on se, että ensin kehitetään lääke ja sen jälkeen arvotaan sairaus johon se saattaa sopia.

[Kyllästynyt]

Pulma on se, että ensin kehitetään lääke ja sen jälkeen arvotaan sairaus johon se saattaa sopia.

Eihän se mikään erityinen pulma ole, kunhan vain löytyy se sairaus johon jokin seos toimii.

Arpomiseen en usko.