Psykopatologia.munfoorumi.com

"Suosituimmasta" diagnoosista romukoppaan
__________________________________________________________________________________________________________________________
Persistent depressive disorder (USA 2013) <=< Dystymia (USA 1980, Suomi 1987) <=< Neuroottinen depressio (ICD-6 1948, DSM 1952).
__________________________________________________________________________________________________________________________

Psykiatrisessa diagnostiikassa tapahtui suuri mullistus 1980-luvulla, kun vuosikymmenien ajan "suosituin" diagnoosi, neuroottinen depressio,
heitettiin käytännössä romukoppaan: Uuden potilaan kohdalla ei ensi katsannossa ei ollut enää järkevää - usein myös mahdotonta - antaa
hänelle pää-diagnoosiksi neuroottista depressiota. Vaihtoehtoina olivat vain depressiivinen sopeutumisresponssi tai "grand" depressio
(vakava masennus). Syynä tähän oli vaade neuroottisen depression kahden vuoden kestosta. "Vakavaan" masennukseen tarvittiin vain
2 viikon kesto (ym.).

18:29
Yhdysvalloissa diagnoosin persistent depressive disorder vuoden prevalenssi on 0,5% ja diagnoosin chronic major depressive disorder (MDD) 1,5% (DSM-5: 2013: 170). - Miten on mahdollista, että vaikeampi dg on yleisempi kuin lievempi?

18:39
Toisaalta todetaan (p. 165), että MDD:n vuoden prevalenssi on n.7% ja että esiintyvyys ikäryhmässä 18 - 29 on kolminkertainen
verrattuna 60+ -ikäisiin. Naisilla prevalenssi on 1,5 - 3 -kertainen verrattuna miehiin jo adolesenssin varhaisvuosistä lähtien.

Depressio jaetaan kolmeen luokkaan ainakin tosa Matti O. Huttusen teokses, jota luen (Havaintoja kolmannelta linjalta) eli jotenkin niin, et o se lievin ja sit rajatilainen ja sit psykoottinen, mut niis on päällekkäisyyksiä ja eri yksilöt reagoi eri taval, ja kondiskin voi olla eri tyyppinen riippumatta dg:n vaikeusasteesta (mun tulkintaa tää).
Vaikeampi dg on tietty siks yleisempi, ku ihmiset päästää kondiksensa aika huonoksi, ennen ku hakee apuu. Mullakin psykiatrinen hoito alkoi osastojaksosta suljetulla akuutis psykoosis.
Nuorilla ja nuorilla aikuisilla on paljon stressiä (opinnot, parisuhde, työnhaku, identiteetin muodostus).

Em. prevalenssi-luvut pohjaavat väestö-tutkimuksiin, eivät potilas-materiaaleihin.

Mikään diagnoosi-kuvio ei edusta Gaussin käyrää. Useimmiten kyseessä on di-kotomia.