"Suosituimmasta" diagnoosista romukoppaan
__________________________________________________________________________________________________________________________
Persistent depressive disorder (USA 2013) <=< Dystymia (USA 1980, Suomi 1987) <=< Neuroottinen depressio (ICD-6 1948, DSM 1952).
__________________________________________________________________________________________________________________________
Psykiatrisessa diagnostiikassa tapahtui suuri mullistus 1980-luvulla, kun vuosikymmenien ajan "suosituin" diagnoosi, neuroottinen depressio,
heitettiin käytännössä romukoppaan: Uuden potilaan kohdalla ei ensi katsannossa ei ollut enää järkevää - usein myös mahdotonta - antaa
hänelle pää-diagnoosiksi neuroottista depressiota. Vaihtoehtoina olivat vain depressiivinen sopeutumisresponssi tai "grand" depressio
(vakava masennus). Syynä tähän oli vaade neuroottisen depression kahden vuoden kestosta. "Vakavaan" masennukseen tarvittiin vain
2 viikon kesto (ym.).
18:29
Yhdysvalloissa diagnoosin persistent depressive disorder vuoden prevalenssi on 0,5% ja diagnoosin chronic major depressive disorder (MDD) 1,5% (DSM-5: 2013: 170). - Miten on mahdollista, että vaikeampi dg on yleisempi kuin lievempi?
18:39
Toisaalta todetaan (p. 165), että MDD:n vuoden prevalenssi on n.7% ja että esiintyvyys ikäryhmässä 18 - 29 on kolminkertainen
verrattuna 60+ -ikäisiin. Naisilla prevalenssi on 1,5 - 3 -kertainen verrattuna miehiin jo adolesenssin varhaisvuosistä lähtien.