Sukupuoli-identiteetti

[Psykopatologia]

Hän on aikuinen poikasi. (Minusta sukupuolen sanomisen välttäminen ei ole asialle eduksi.)

[Kissi]

Kissi . Minun lapseni ei häpeä eikä piilottele itseään Asia on aivan julkinen.. Eihän se mikään rikos ole!
Jos joku haluaa stalkata, siitä vaan!
Juuri siksi haluankin tästä asiasta kirjoittaa, että ihmiset ymmärtäisivät !
Hirveän ahdasta olisi teeskennellä tai salailla asiaa jossa ei ole mitään salattavaa.

Itse asia on tietenkin luonnollista, mutta ei se, että esim. palstalaisista kukaan ei olisi asiasta tiennyt, ellet olisi toistuvasti ottanut sitä puheeksi. Ja koska asia ei ketään erityisesti hetkauta mihinkään suuntaan, tuntuu kummalta se, kun jotenkin ikäänkuin vaadit asiasta keskustelua. Ja kumminkin tyyppi on aikuinen mies, jolle äidin ajattelemattomat kirjoitukset saattavat kieronkautta aiheuttaa jotain hankaluuksia. Antaa miehen itse puhua, jos on puhuttavaa.
Jos poikani olisi vaikka tuikitavallinen homo ja syöttäisin hänestä tietoa tänne ja kiukuttelisin, että että asia ei ole salattava, niin eikös se olisi kummaa. Toiset on että jaaha, ok. poikasi on. Mitä siitä? Antaa pojan olla.

[Ryysy]

Kissillä on pointteja ja PP:llä (yksityisyyden suojaan liittyen)... mutta myös tajuan sen, että ei kaikille ole niin helppoa sulattaa / käsitellä sukupuolenkorjausta, joka tapahtunut lähipiirissä. (Ei ainakaan minulle olisi, kaverit on erikseen, mutta joku muu voisi olla vielä "erikseen".)

[Kissi]

Mitä niitä poistamaan, pointtihan tuli jo selväksi. Asia on käsitelty loppuunkäsitelty kirjoittajien mahdollisuuksien/kiinnostuksen mukaan. Asia tuli niinsanoakseni valmiiksi. Se jos sinä haluat käsitellä tuota siltä kantilta, miten suruinen sinä asiasta olet, niin sehän onkin jo eri tarina. Sekä vertaistukea on vaikeaa antaa, kun asia kumminkin on tuntematon omalle kohdalle.

[Kissi]

Et varmaan halua tälläistäkään? "Voi ett, tosi kamalaa tuo, kun ensin kasvattaa tyttöä ja haaveilee vaikka mitä, häitä ja vauvoja ja sitten hyväkäs pilaa kaiken ja rupee pojaks. Kertakaikkiaan kurja temppu! Petos oikein, äidin haaveet tytöstä murskattiin ja mitähän ne ihmisetkin aattelee voi voi.
Tietty rakastat lastasi, mut ois ollu kyllä ihanaa pitää tyttö tyttönä, mitä se oikein hupsuttelee, Voi Sateentekijä, minä niin ymmärrän sen että tuo tuskallista. Sais hävetä, mokoma kolli."

[Kissi]

Kaikkihan on siis niin hyvin kuin voi olla! Toivotan kaikkea hyvää teille molemmille tämän asian tiimoilta.

[Ryysy]

Millaisia psykologisia tutkimuksia ajattelit?

Itselleni nousee mieleen lukuisia ongelmia tähän liittyen. Mihin raja vedetään? Onko tutkimuksen perusteella "hullu" aina kyvytön päättämään sukupuolen vaihdoksesta vai miten kyvyttömyys määritettäisiin?

Musteläikkätestiä tietysti. No, ei vaineskaan. En tiedä. Oma diktaattorivaltakuntani toki poistaisi kokonaan tämänkin ongelman eli mahdollisuuden sukupuolen korjaamiseen. Ihmiset pystyvät joko ymmärtämään tai eläytymään moniin asioihin, mutta minun on erittäin vaikea saada kiinni siitä, että

mikä ihmisen elämän (kokemusmaailmallisuudessa) tekee ylitsepääsemättömän vaikeaksi, jos hänellä on penis tai ei ole - tai jos hänellä on kuukautiset tai ei ole - tai jos hänellä on rinnat tai ei ole?

Tämä sukupuoli-identiteetti pitäisi minulle luokitella häiriöksi, koska en ymmärrä näin päivänselviä asioita. Mutta olenkin omituinen.

Siis meinaat, että kyseessä on vääristymä todellisuudessa, joka hyväksyy vain kaksi sukupuolta? Ja ongelma tulee siinä, kun ihmiset pyrkivät noudattamaan tätä "kaavaa" "orjamaisesti"?

Oikeastaan, nyt lainaan liikaa, mutta. On jostakin iästä asti ollut päässä sellainen outo "taivaallinen" ajatus, että: kun ihminen kuolee, hän menee "taivaaseen", jossa hän valitsee oman (seuraavan) elämänsä haasteen / haasteet. Esim. että... jos nyt otan vaikka mieleeni oman elämäni 'isoimman / isoimmat' ongelmat, niin olen ne jo ennen syntymääni (olevinaan) 'valinnut' selvitettäviksi. Osin varmaan hullut ajatukseni johtuvat tästä ajatusmaailmasta, mutta olisihan joku muu voinut 'ratkaista' ongelman toisella tavalla (kuin itse samassa tilanteessa) tai sitten ei (kun ei voi elää samaa)...

[Mirri]

Minun lapseni ei häpeä eikä piilottele itseään Asia on aivan julkinen.. Eihän se mikään rikos ole!
Jos joku haluaa stalkata, siitä vaan!
Juuri siksi haluankin tästä asiasta kirjoittaa, että ihmiset ymmärtäisivät !
Hirveän ahdasta olisi teeskennellä tai salailla asiaa jossa ei ole mitään salattavaa.

Luulen, että kirjoittamistarpeesi johtuu sinun sopeutumisvaikeuksistasi. Ihan inhimillistä ja myös hyväksyttävää; anonyymi julkinen kirjoittaminen on yksi hyvä keino käydä läpi omaa sopeutumisprosessiaan.
Tuskin kukaan kuvittelee ja odottaa sinun kykenevän sopeutumaan näin isoon asiaan ihan noin vain ja ilman minkäänlaisia hankaluuksia. Päinvastoin sopeutumisvaikeuksien - sopeutumisprosessin kivuliaisuuden - tunnistaminen on järkevää ja tervettä, ja auttaa paitsi sopeutumaan myös hyväksymään. Ei sinulla ole mitään syytä selitellä tai puolustella kirjoittamistarvettasi. Eikä muilla ole mitään syytä paheksua sitä, että kirjoitat sinulle isosta ja tärkeästä asiasta, jonka keskellä elät.

[Ryysy]

Vieläkään en täysin tajua mitä tarkoitan, taivaalliset jutut varmaan menevät jo ohi ketjun aiheen, mutta liittyvät aasinsillan kautta asiaan. Jos nyt miettii, että jossakin maassa / tilanteessa ihmisellä ei esim. ole mahdollisuutta sukupuolenkorjausleikkaukseen, niin onko ihmisen elämä väistämättä hirveän pahan tuntuista silloin? Jos ihmisen ruumiinrakenne olisikin muotoutunut androgyyniksi tai muistuttaisimme kaikki "pieniä harmaita miehiä", niin ihmisillä ei olisi mitään tarvetta sukupuolenkorjausleikkaukseen.

Perustuuko tarve sukupuolenkorjausleikkauksesta ruumiilliseen kokemukseen vai sosiaaliseen kokemukseen vai mihin se perustuu? Perustuuko se siihen, että ihminen ei viihdy kehossaan vai siihen, kuinka häneen suhtaudutaan, jos hän on mies tai nainen?

Minusta on siis hyvä asia, että on mahdollisuus sukupuolenkorjaukseen. Lisäksi koen, että korjauksen tehneiltä voi saada merkityksekästä tietoa, koska heillä on ollut mahdollisuus elää sekä naisena että miehenä. Jossakin dokkarissa ulkoisesti mieheksi itsensä korjannut kertoi mm. kokemuksesta, kuinka eri tavoin häneen nyt suhtaudutaan, kun hän on mies. Hän myös kertoi elämänsä nyt tuntuvan paljon paremmalta.

Tätä koko sukupuolihommaa vaikeuttaa vielä se, että on ihmisiä, jotka haluavat esim. olla miehiä tai naisia ilman sukupuolenkorjausta tai ilman mitään hoitoja. Esim. jotkut siis haluavat kelakorttiin (vai mistä ihmeestä se virallinen sukupuoli näkyy) merkinnän siitä, että ovat miehiä, vaikka mitään sukupuolenkorjausta (edes hormonihoitoja) ei olla tehty. Tällaisten ihmisten kokemusmaailma siis poikkeaa kehollisuuden suhteen ainakin siitä peruskäsityksestä, jonka mukaan ollakseen nainen (on näytettävä naiselta ruumiillisesti) jne.

[Noolan]

Eikö lisääntymiskyvyttömyys ole itsestäänselvyys? Mikäli haluaa vaihtaa naisesta mieheksi, eikö ole selvää ettei mies voi kantaa lasta? Miksi hakeutua hormonaalisiin hoitoihin muuttuakseen mikäli ei ole valmis todella tekemään valintaa.

Kaikkea ei voi saada, ei vaikka miten haluaisi. Naisena ei voi siittää lasta eikä miehenä lasta kantaa, biologiset tosiasiat pysyvät sellaisenaan ihmisen kokemuksesta riippumatta.

[Ryysy]

Sukupuolia on kaksi, kas kummaa! http://susannakoivula.puheenvuoro.uusis ... kas-kummaa

9.5.2015 19:56 Susanna Koivula

Olemme matkalla siihen, että yhteiskunnassamme sukupuolisuus määritellään vain ja ainoastaan ihmisen oman kokemuksen pohjalta. Matkan määränpäänä on kokonaisvaltainen irrottautuminen sukupuolisuuden ”kahleista” ja sukupuolirooleista.Tämä irrottautuminen ei ole tosin mahdollista, mutta siihen pyrkiminen on yhteiskunnallemme vahingollista.

Seta ry, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf sekä Lukiolaisten Liitto SLL tekivät yhdessä ”Älä oleta”-normikriittisen opettajamateriaalin, jossa kerrotaan mm. transseksuaalisesta nuoresta, otsikolla ”kaikki tytöt eivät kasva naisiksi”. Kaiken muun elämän epävarmuuden keskellä lapset ja nuoret eivät tarvitse hämmentäviä viestejä sukupuoli-identiteetin omavaltaisesta määrittelemisestä. Olen huolestunut siitä, että lapsille ja nuorille opetetaan vastoin todellisuutta, että sukupuolia olisi jokin "moninainen" määrä. Erityisen huolestunut olen siitä, jos tätä opetetaan kouluissa. ”Normikriittisyydessä” on kyse uusien normien luomisesta.

Puhe sukupuolten moninaisuudesta perustuu tietynlaiseen ideologiaan, ei biologiaan, ei faktoihin. Joku saattaa tässä kohtaa huudahtaa voitonriemuisena: ”mutta entäs intersukupuoliset henkilöt, nyt kyllä puhuit itsesi pussiin..” Intersukupuolisella ihmisellä on sukupuolielimissään miehen sekä naisen anatomian piirteitä ja rakenteita. Toisin sanoen intersukupuolisella on kahden eri sukupuolen eli miehen ja naisen anatomisia piirteitä, mikä sekin viestittää sitä mitä jo edellä kirjoitin. Sukupuolia on kaksi.

Kiinnitäpä huomio siihen, miten tällä hetkellä ajetaan median välityksellä ihmisten mieliin uutta käsitystä sukupuolisuudesta, nyt kun avioliittolaki on määritelty sukupuolineutraaliksi. Sivuhuomautuksena täytyy mainita, että evankelisluterilaisen kirkon sisällä koettu paine avioliittokäsityksen muuttamiseksi nousee niin, että korvissa humisee. Jos uusi avioliittolaki tulee voimaan 2017, tullaan sitä käyttämään kirkkoa vastaan.

Elämme keskellä kulttuurivallankumousta, emmekä oikein edes ymmärrä sitä. Valtamedia vaikenee uudesta kansalaisaloitteesta, jonka tavoitteena on kumota sukupuolineutraali avioliittolaki.

Millaista Suomea sinä haluat olla rakentamassa? Minä haluan rakentaa sellaista Suomea, jossa tyttöjä tuetaan naiseksi kasvamisessa ja poikia mieheksi kasvamisessa. Ne tytöt ja ne pojat, jotka kipuilevat oman (synnynnäisen) sukupuoli-identiteettinsä kanssa tarvitsevat tukea ja rohkaisua. Ei pidä lähteä vahvistamaan lapsen kielteistä suhtautumista omaan sukupuoleensa.

Haluan, että kirkko saa jatkossakin toimia vapaasti oman avioliittokäsityksensä pohjalta.

Haluan, että tulevat sukupolvet saavat elää yhteiskunnassa, jossa tunnustetaan lapsen tarve kasvaa lähtökohtaisesti äidin ja isän kanssa. Adoptoiduilla lapsillakin on oikeus saada kasvaa miehen ja naisen kanssa, saaden korvaavia kokemuksia äidistä ja isästä. Meidän ei onneksi tarvitse tyytyä vain analysointiin tai ryhtyä voivotteluun, vaan voimme vaikuttaa siihen mihin suuntaan Suomea viedään.

Allekirjoita uusi kansalaisaloite sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamiseksi. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1175

[Ryysy]

Liekkö tuota enää mahdollista allekirjoittaakaan... en tiedä.

Haluan, että tulevat sukupolvet saavat elää yhteiskunnassa, jossa tunnustetaan lapsen tarve kasvaa lähtökohtaisesti äidin ja isän kanssa. Adoptoiduilla lapsillakin on oikeus saada kasvaa miehen ja naisen kanssa, saaden korvaavia kokemuksia äidistä ja isästä. Meidän ei onneksi tarvitse tyytyä vain analysointiin tai ryhtyä voivotteluun, vaan voimme vaikuttaa siihen mihin suuntaan Suomea viedään.

Ihan sivuhuomiona vain, kiinnostaisi kyllä tietää, miten tuo kirjoittaja (tai kristillisdemokraatti) ajaa asiaa siitä, että kaikki lapset (muutkin kuin adoptoidut) saisivat korvaavia kokemuksia äidistä ja isästä. Ehkä hän perustaa esim. yhteiskunnan ylläpitämän "isäbordellin", josta jokaiselle (tässä tapauksessa) isättömälle lapselle myönnetään isä, mikäli lapsi näin toivoo.

Jonkinlaista mieskaveri-toimintaa kai ylläpidetään jo nyt vapaaehtoisvoimin(?)

[Ryysy]

(...) tekivät yhdessä ”Älä oleta”-normikriittisen opettajamateriaalin, jossa kerrotaan mm. transseksuaalisesta nuoresta, otsikolla ”kaikki tytöt eivät kasva naisiksi”.

Olisiko tässä kohtaa oikeampi ilmaus ollut transseksuaalisen sijaan transsukupuolinen?

[Ryysy]

Jos lapsi huomaa itse olevansa sukupuolisesti poikkeava, on täysin väärin pakottaa hänet vastoin hänen omaa todellisuuttaan joihinkin" mukanormeihin".

Minua eniten näissä tietyissä kannanotoissa nyppii kokemuksellisuuden sivuuttaminen. Kyse on kuitenkin sukupuoli-identiteetissäkin pohjimmiltaan 'vain' yhden ihmisen identiteetistä eli aika todella hemskutin laajasta ja ihmiselle itselleen merkityksekkäästä asiasekamelskavyyhdistä... Hämmentyy tässä maailmassa jo vähemmästäkin.

[Ryysy]

Mitä kaikkea saa tehdä uskonnonvapauden varjolla? http://kirppusirkus.fi/gekkonen/

Heinäkuu 2, 2015 [Blogista Gekkonen – Nurinaa, aina samaa nurinaa…]

Kristillisdemokraattien Susanna Koivula pitää suorastaan pöyristyttävänä, että rippikoulussa hyväksyttäisiin kaikki nuoret sellaisina kuin he ovat ja kerrottaisiin avoimesti siitä tosi asiasta, että ihmisiä on erilaisia myös seksuaalisuuden saralla.

Evankelisluterilaisella kirkolla on oikeus kerätä veroja, eivätkä esimerkiksi yritykset voi kieltäytyä kirkollisveron maksamisesta. Siitä huolimatta jotkut kirkon väestä ajavat oikeutta harjoittaa sekä aktiivista, että passiivista syrjintää uskonnonvapauden nimessä. Seksuaali- tai sukupuoli-identiteetti ei ole ideologia, jota voi opettaa. Jokaisella on oma seksuaali- ja sukupuoli-identiteettinsä, joka ei väkisin muutu, eikä sen tarvitsekaan muuttua. Koivula tai kukaan muukaan ei voi lakaista heidän normistaan poikkeavia maton alle sillä, että heidän olemassa oloaan ei käytännössä tunnusteta.

Onko se sitten syrjintää, jos vaikkapa homoseksuaalinen nuori joutuu kokemaan itsensä ja tunteensa epänormaaleiksi, koska seksuaalisuuden monimuotoisuudesta ei puhuta tai kysyttäessä erilaisten tunteiden väitetään vain olevan syntiä? Jos ihminen ei saa tulla näkyväksi omana itsenään, koska hänen oma minuutensa (joka ei ketään satuta) kielletään muiden toimesta, niin kyllä se on erittäin julmaa henkistä väkivaltaa. (- -)

[Ryysy]

Itselleni on sitten ihan sama mitä siellä rippikoulussa sanotaan, kun ei se ketään kiinnosta (paitsi joitakin), mutta pointti on siitä, että olen vasta pääsemässä asian ytimeen, kun tätä sukupuoli-identiteetti-asian tärkeyttä olen koittanut ymmärtää:

Jos kukaan ympärillä ei tunnusta ihmisen minuutta, ihmisen on psyykkisesti erittäin haastavaa ”olla olemassa”. (Vielä lainaus edellisestä blogikirjoituksesta.)

[Hilppa]

Meillä ei puhuttu rippikoulussa seksuaalisuudesta lainkaan. Ehkä oli parempi niin. En olisi halunnut kuulla niiden opettajien puhuvan kyseisestä aihepiiristä lainkaan. Vaikka ihan mukavia olivatkin, mutta sen verran vieraanoloisia kuitenkin. Leirillä ei myöskään ollut isosia ollenkaan. En muista miksi ei ollut, sillä tuolloin oli kuitenkin jo joillakin leireillä isosia.