Akateemiset hevarit valloittavat Helsingin – Maailman suurin metallimusiikin konferenssi Suomeen kesällä
Yleisöä metallimusiikkiin keskittyneillä Wacken Open Air -festivaaleilla Saksassa elokuussa 2014. Kuva: Axel Heimken / EPA
Tapahtuma kokoaa maailman hevitutkijat Helsinkiin kesäkuun alussa. Hevitutkimus on kasvattanut suosiotaan yliopistoissa viime vuosina.
Helsingissä järjestetään 8.–12. kesäkuuta viikon mittainen metallimusiikin tutkimuskonferenssi. Toistaiseksi suurin koskaan järjestetty hevitutkijoiden tapahtuma tuo Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun yli 50 tutkimusesitystä noin 30 maasta.
Heavy Metal: Markets, Practices and Cultures -tapahtuman koordinaattori on suomalaisen metallimusiikin tutkimuksen pioneeri, kauppakorkeakoulun akatemiatutkija Toni-Matti Karjalainen.
– Metallimusiikkia tutkitaan ihan samalla tavalla kuin mitä tahansa muuta aihetta. Meidän konferenssi on todella monitieteinen ja kaikilla aloilla on omat tapansa tutkia, Karjalainen kertoo.
Esitelmät tarjoavat näkökulmia niin musiikkiteollisuuteen ja metallimusiikkiin bisneksenä kuin metallimusiikin kansallisiin, sosiaalisiin ja poliittisiinkin piirteisiin. Ohjelmaan kuuluu myös musiikin filosofiaa, rakenteellista analyysiä ja lyriikoiden tutkimusta.
– Metallimusiikki on pitkäikäisimpiä ja ainakin symbolisesti vahvimpia musiikin alagenrejä. Siihen liittyy paljon erilaisia ominaispiirteitä eri maissa, eri genreissä ja alagenreissä, Karjalainen sanoo.
Heviä akatemian käytävillä
Metallimusiikin ja akateemisen tutkimuksen yhdistelmä kuulostaa erikoiselta, koska se on ensikatsomalta ristiriitainen. Akatemia edustaa ainakin mielikuvana juuri sellaista pysähtyneisyyttä ja pölyttyneisyyttä, jota vastaan ensimmäiset heavy metal -yhtyeet (ja iso osa niiden seuraajista) kapinoivat.
– Se on ihan totta. Kun genre alkoi kasvaa 30–40 vuotta sitten, niin sen perusta oli vahvasti työläinen. Eikä se ole ollut tyypillinen aihe esimerkiksi akateemisen tutkimuksen kohteena.
Tilanne on kuitenkin muuttunut niin yliopistomaailmassa kuin musiikinkin saralla. Karjalainen sanoo metallimusiikkia koskevan tutkimuksen määrän kasvaneen moninkertaiseksi viimeisten viiden vuoden aikana.
Neljässä vuosikymmenessä metallista on tullut myös tärkeä osa suomalaista kulttuuria, ja viime vuosina myös kulttuurivientiä.
– Rahamäärällisesti koko musiikkivienti ei ole verrannollinen esimerkiksi pelialaan tai perinteisempiin teollisuuden aloihin, mutta symbolisesti se on tosi tärkeä. Moni ulkomaalainen ei välttämättä tiedä Suomesta muuta kuin yhden tai pari bändiä. He oppivat Suomesta ja Suomen kulttuurista metallimusiikin kautta, ja kiinnostuvat sitten koko maasta.
Metalli ja raskas rock ovat Karjalaisen mukaan olleet 2000-luvulla jos ei tärkein, niin ainakin yksi tärkeimmistä suomalaisen musiikkiviennin genreistä.
– Viitisen vuotta sitten oli arvioita, että 80 prosenttia suomalaisen musiikkiviennin arvosta tulisi metallista ja raskaasta rockista, tutkija muistelee.
Raamatusta on moneksi
Mitä metallimusiikin tutkijat sitten oikein tutkivat?
Metallimusiikin akateemisen tutkimuksen äitinä pidetään sosiologi Deena Weinsteinia, joka julkaisi ensimmäisen metallimusiikkia vakavasti tarkastelleen akateemisen kirjan Heavy Metal: A Cultural Sociology vuonna 1991. Weinstein tutki musiikin genreä ja sen kehitystä ilmiönä yhtyeineen, persoonallisuuksineen ja faneineen.
Karjalaisen mukaan Weinstein on metallitutkimuksen legenda, jonka nimi tulee vastaan jokaisessa alan tutkimuksessa.
Tätä nykyä metallimusiikin tutkimus pitää sisällään sosiologian ohella useita muita näkökulmia taloudesta kulttuurintutkimukseen. Perinteisimpiä aiheita kesäkuun konferenssissa edustavat tutkimukset uskonnollisesta symboliikasta metallibändien sanoituksissa.
– Yksi paperi esimerkiksi käsittelee lyriikoiden suhdetta johonkin tiettyihin Raamatun teksteihin. Toisessa paperissa käsitellään uskonnollista metallia, jonka soittajat ovat esimerkiksi kristittyjä, ja sitä, miten erilaisessa roolissa metalli on heille verrattuna stereotyyppiseen käsitykseen metallin uskonnonvastaisuudesta.
Kaukaisten maiden metalliskenejä esittelevät tutkimukset kuulostavat eksoottisilta, vaikka niin olisi varmaan pohjoinen hevimaa Suomikin kuulostanut vielä parikymmentä vuotta sitten.
– Papereita on esimerkiksi kiinalaisesta ja indonesialaisesta metallista, taisi olla joku afrikkalainenkin näkökulma. On tutkittu paljon paikallisia skenejä esimerkiksi Puerto Ricossa ja Indonesiassa. Niissä tutkitaan sitä, miten paikallinen metalliyhteisö on siellä syntynyt ja minkälaiset vaikutukset sillä on ollut paikalliseen kulttuuriin ja jopa politiikkaan.
"Ensin pitää määritellä metalli..."
Koska kyseessä on akateeminen konferenssi, kuuluu mukaan myös tietty määrä käsitteiden pyörittelyä ja jossittelua. Metallimusiikkiki on yleistymisensä myötä levinnyt niin laajalle, että sitä on Karjalaisen mukaan vaikea hahmottaa yhdeksi kokonaisuudeksi.
– Aika paljon tulemme varmasti pohtimaan, että mitä metalli viime kädessä nykyään on. Omasta mielestäni sitä on aika mahdotonta määritellä, kun se on lähtenyt niin moniin suuntiin. On niin paljon alagenrejä ja kaikenlaisia yhdistelmiä muiden musiikinlajien kanssa. Se ei ole enää niin suppea genre kuin se vielä 1980- ja 1990-luvullekin asti oli.
Metallimusiikin määrittelyyn Karjalainen odottaa apua myös Helsingin konferenssiin osallistuvalta Deena Weinsteinilta.
– Hän varmaankin puhuu täällä modernista metallista heijastellen sitä omaan tutkimukseensa eli mitä on tapahtunut viimeisten 20 vuoden aikana, ja mitä on se postmoderni metalli, mihin ollaan suuntaamassa.
Janne Sundqvist
Yle Uutiset
http://yle.fi/uutiset/akateemiset_hevar ... la/7966310
