Kirjoittaja Psykopatologia » 27.04.2015 22:51
Osa anaalisista säästä rahaa yms, jotta heillä olisi mahdollisuus eläkepäivinään huvitella yms.
Usein he eivät tässä kuitenkaan onnistu vaan kuolevat melko varakkaina vaikka olisi selvää,
että rahat riittävät mainiosti loppuelämän vuosille. Täten heillä voi vanhanakin olla huoli,
että rahat loppuvat. Näin voi tietysti käydäkin, jos elää rutkasti odotusarvoa kauemmin.
Kuitenkin silloin on tavallisesti jo niin vanha, että runsaatkaan varat eivät ehkä takaa
parempaa elämää.
Jotku perustelevat säästävyyttään sillä, että he haluavat lapsilleen paremmat elämän
runsaamman perinnön muodossa. Tämä voi lohduttaa kuolevaa mutta vain hänen elin-
aikanaan. Asianomaisella voi kuitenkin olla fantasia, että hän seuraa lastensa toimia
vielä kuolleenakin, jolloin kuolleena oleminen voisi olla miellyttävämpää.
Täten tyydyttävää olisi, jos ihminen voisi jokaisessa ikävaiheessa nauttia täysin rinnoin
nykyisyydestä. Myös tulevaisuus on tietenkin kaikille tärkeää, esimerkiksi lohduttajana
nykyistä paremmasta (ainakin potentiaalisesti), tai voi iloita jostain reaalisesti tapahtu-
vasta, esimerkiksi omakotitalon valmistumisesta, joka takaa (muka) pysyvän onnen.
Tulevaisuus lohduttajana ei vanhoilla useinkaan toimi, koska vitaaleja päämääriä ei
yksinkertaisesti ole; on vain kuolema. Tällöin vanhan voi olla pieni pakko pystyä
nauttimaan nykyisyydestä. Hän saattaa toimia niin kuin kuolemaa ei olisikaan ja voi
olla yhtä aktiivinen kuin nuorena. Joillain voi olla jonkinlainen joutsenlaulu. Toiminta
voi olla tavanomaista rohkeampaakin, koska ympäristön responssia ei nyt tarvitse
pelätä, koska mitään menetettävää ei ole. Monilla vanhoilla voi olle vauhti päällä
siksikin, että he olisivat vakuuttavia ja ettei aivan seniiliksi luultaisi.