Evoluutiopsykologin arkipäivää Turussa

Re: Evoluutiopsykologin arkipäivää Turussa

ViestiKirjoittaja Kuutar » 09.04.2015 20:44

Psykopatologia kirjoitti:Markus Rantalan http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/medi ... ntala.aspx ominta aluetta on biologia.
Minua hän ei ole psykologina täysin vakuuttanut.

Evoluutiopsykologian advokaattien feminismi-kritiikki suuntautuu nädäkseni kahtaalle:
1) biologisten tekijöiden vähättely tai ignorointi;
2) ns. naistutkimuksen kritiikki.

Miksei ole vakuuttanut sinua?
Kuutar
 

Re: Evoluutiopsykologin arkipäivää Turussa

ViestiKirjoittaja Ryysy » 09.04.2015 21:21

Varmaan juuri tuon liian reduktionismin takia? (Tälle pitäisi keksiä parempi suomenkielinen sana.)
Ryysy
 

Re: Evoluutiopsykologin arkipäivää Turussa

ViestiKirjoittaja Ryysy » 09.04.2015 21:25

Itse olen saanut tuosta evoluutiopsykologista (henkilöstä) enemmän sellaisen kuvan (kiitos Tulva ym.), että hän ei ole 'tarpeeksi' biologi. Eikä varsikaan tarpeeksi lääkäri esittämään ajatuksia masislääkkeiden vaikutuksista. Jostain syystä yhteiskuntatieteilijä kuulostaa paremmalta, koska on huuhaampaa. Harmittaa. Evoluutiopsykologia olisi varmasti tosi mielenkiintoista, mutta Rantala vaikuttaa ihan hanuristilta.

Yksi kritiikin kohde on varmaan se, että "sukupuoli on sosiaalinen konstruktio" vai miten se meni. Eikö nuo nyt voi nähdä että se on sekä biologinen, mutta myös sosiaalinen. Ja varsinkin psykologinen.
Ryysy
 

Re: Evoluutiopsykologin arkipäivää Turussa

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 09.04.2015 23:39

Minusta on näyttänyt, että evoluutiota pyritään tunkemaan tärkeänä osana tapauksiin,
joissa se "selitysvoina" on kuitenkin vain sekundaarinen.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Evoluutiopsykologin arkipäivää Turussa

ViestiKirjoittaja Kuutar » 20.04.2015 19:08

Tässä linkissä on Tuomas Aivelon, (ekologian ja evoluutiobiologian tohtorikoulutettava), kriittinen kirjoitus : http://www.tiede.fi/artikkeli/blogit/ka ... _aikuistua

Luolamies-myytti elää puolitieteellisessä kirjoittelussa vahvana. Kovin usein, tai ainakin liian usein, puhutaan siitä kuinka ihmiset ovat sopeutuneet kivikaudelle, ja nykymaailma aiheuttaa stressiä, selkäkipuja, kakkostyypin diabetestä, pettämistä, riippuvuuksia tai unettomuutta. Kapitalismikin nähtävästi nojaa ajatukselle luolamiehen sisäsyntyisestä ahneudesta.

Jos evoluutiopsykologiassa noin oletetaan, miksi he olettavat siis, että ihmisen evoluutio ei olisi jatkunut kivikauden jälkeen?


Tässä on vinha perä: ihmistä ei voi ymmärtää ilman että ymmärrämme ihmistä biologisena olentona ja evoluution tuotteena. Olisin kuitenkin varovainen evoluution soveltamisessa: en esimerkiksi lähtisi tästä näkökulmasta antamaan parisuhdevinkkejä.

Kivikausi-nostalgisointi nojaa kahteen oletukseen, jotka molemmat ovat epäilyttäviä:


1. emme ole pysyneet perässä evoluution perässä sen jälkeen kuin asetuimme aloillemme viljelemään maata ja toisaalta

2. kivikauden ihmiset olivat erityisen sopeutuneita ympäristöönsä.

Kumpikin näistä tietysti on puppua: viimeisen kymmenen tuhannen vuoden aikana on ollut ihmisillä niin suuria eroja selviytyvyydessä, että tilaa valinnalle ja evoluutiolle on ollut runsaasti. Ihminen on tässä ajassa sopeutunut käyttämään enemmän maitoa ja tärkkelystä.



Niin ja oikeasti, miksi evoluutiopsykologeilta on unohtunut kulttuurievoluutio ja sen vaikutus?

Ihmisen muovautumiskyky nostaa esiin kolmannen kivikausi-nostalgisoinnin oletuksen: evoluutiohistoriallamme on väliä käytännön elämässä. Geenimme tiedostamattamme esimerkiksi vaikuttavat siihen minkälaisen yksilön kanssa haluamme pariutua. Tämäkään oletus ei herätä luottamusta. Ihmisen uskomaton muovautumiskyky johtaa siihen, että kulttuurimme on paljon merkittävämpi tekijä kuin luolamiehen vietit. Geenimme eivät rajoita, vaan juuri mahdollistavat kuhunkin tilanteeseen sopivien käyttäytymismallien omaksumisen.


Niin, ihmisen aivojen biologinen ominaisuus on juuri sopeutuvuus, ihmisellä on hyvin vähän synnynnäisiä vaistoja, aivot muokkautuvat enimmäkseen elämän aikana oppimalla.

Ongelmallisinta on evoluutiopsykologiaan liittyvä ajatus, että ihmisen toiminta olisi adaptiivista. ”Adaptiivinen” tässä yhteydessä tarkoittaa, että ihmisen käyttäytymistavat johtuisivat evolutiivista sopeumista. Esimerkiksi: ihmiset ottavat tatuointeja ja lävistyksiä, koska tatuoinnit ovat terveysriski ja siten ne ovat merkki hyvästä kunnosta.

Evoluutiopsykologia vaikuttaa kehäpäättelyltä.

Kun nyt evoluutiopsykologia on saanut Suomessakin akateemisen tunnustuksen, tieteenalan olisi aika jo aikuistua ja ottaa vakavasti evoluutiotutkimuksen vaikeus. Haluaisin nähdä hypoteeseja, jotka voidaan testata paleontologisin, arkeologisin, geneettisin tai fysiologisin menetelmin. Lupaan arvostaa evoluutiopsykologisia tutkimuksia, jotka perustelevat käyttäytymiserot geenien tai kehitysprosessin eroilla ja pohtivat ovatko käyttäytymiserot sopeumaa, sattumaa vai ympäristön aiheuttamaa.


Niin, evoluutiopsykologiassahan oletetaan, että kaikki olisi vaan sopeumaa. Ilmeisesti tämä oletus ei ole kovin vahvalla pohjalla.
Kuutar
 

Re: Evoluutiopsykologin arkipäivää Turussa

ViestiKirjoittaja Kuutar » 20.04.2015 23:32

Tässä jutussa on kommentti Rantalalta Aivelolle: http://www.tylkkari.fi/henkilo/darwinin-mies

Markus Rantalaa Aivelon purkaus puistatti. Hän toteaa nykyisten evoluutiopsykologien tunnustavan, että kulttuuri on osa ihmisen ekologista ympäristöä. Tieteenala ei enää selitä kaikkea adaptaatiolla ja geeneillä.

”Kärsimme sosiobiologian perinnöstä, joka jätti ihmisille huonon kuvan koko evolutiivisesta ihmistutkimuksesta. Sellaisen vaikutelman, että geenit pakottavat ihmisen tekemään jotakin. Eiväthän geenit mitään pakota, vaan luovat ainoastaan vietin, minkä lisäksi sitten vaikuttavat myös kulttuuriset tekijät”, Rantala puuskahtaa.


Miksi kurssilla sitten opetetaan vinkkejä parinvalintaan? En edelleenkään ymmärrä, minkä parinvalinta -vinkin voisi evoluutiopsykologian näkökulmasta edes antaa, jos kerran sen käsityksen mukaan valinta perustuu biologiisiin tekijöihin, kuten ulkonäköön ja ominaishajuun. Tuohan tuo parinvalintaan tiettyä fatalismia, jos toisen mielestä toisen haju ei ole oikea, niin silloinhan mikään ei auta asiaan. Hajulla siis tarkoitetaan feromonien aistimista, kyseessä ei ole varsinainen haju, joten hajusteetkaan ei auta.
Kuutar
 

Re: Evoluutiopsykologin arkipäivää Turussa

ViestiKirjoittaja Ryysy » 21.04.2015 00:37

Olen aina ollut parinvalinnassa hajuihmisiä (siis HAJUHAJU - ei mikään feromoni kun haju) ja olen aidosti ihmetellyt, eivätkö muut ole. Yksikin mies haisi niin pahalle, että ihmettelen, että miten ihmeessä joku voi nukkua sen kanssa vierekkäin. Silti se on pitkässä hyvässä parisuhteessa ja olen miettinyt, että eikö hänen kumppanillaan ole hajuaistia vai ovatko ihmisten hajumieltymykset vain niin erilaisia.

(Voin koittaa myöhemmin ottaa vähän järkevämminkin kantaa asiaan, kiitos hyvistä linkeistä!)

Hajuartikkeli: http://yle.fi/uutiset/miehen_haju_houku ... ta/6144393
Ryysy
 

Re: Evoluutiopsykologin arkipäivää Turussa

ViestiKirjoittaja Kuutar » 21.04.2015 22:21

Psykopatologia kirjoitti:Markus Rantalan http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/medi ... ntala.aspx ominta aluetta on biologia.
Minua hän ei ole psykologina täysin vakuuttanut.

Evoluutiopsykologian advokaattien feminismi-kritiikki suuntautuu nädäkseni kahtaalle:
1) biologisten tekijöiden vähättely tai ignorointi;
2) ns. naistutkimuksen kritiikki.

Jos kyseessä on naistutkimuksen kritiikki, silloinhan kyseessä ei voi olla arvovapaa tiede.
Kuutar
 

Re: Evoluutiopsykologin arkipäivää Turussa

ViestiKirjoittaja Kuutar » 21.04.2015 22:33

Tässä vielä linkki Kansan Uutisten juttuun: http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kot ... a%E2%80%9D

Tieteenfilosofi ja psykologi ihmettelevät Turussa evoluutiopsykologiaa opettavan dosentin lausuntoja tieteestä, evoluutiosta ja sukupuolista.

Turun evoluutiopsykologian opintokokonaisuudesta vastaava dosentti Markus J. Rantala on aikaisemmin esitellyt mediassa esimerkiksi näkemyksiä, joiden mukaan sinkkuna oleminen ei olisi ihmiselle luontaista.

Juuri tällaisia väitteitä ei mielestäni pitäisi tieteessä esittää, että jokin ei ole " luontaista." Ei luonnollisuus ole mikään hyvä argumentti millekään.Yhtä hyvin voisi sanoa, että ei ole luontaista asua talossa, jota lämmitetään sähköllä. Samoin se, että pitäisi ensin määritellä mikä itse asiassa on " sinkku." Miten edes voitaisiin arvioida, onko " sinkkuus" "luontaista", vaiko eikö, kun tällainen elämisen muoto on varsin uusi, ihan nyt 1900-luvun loppuvuosikymmeninä yleistynyt.

Monia sukupuolten välisiä ristiriitoja muun muassa parisuhteessa vältettäisiin, jos ihmiset ymmärtäisivät, miten seksuaalivalinta on muokannut miesten ja naisten aivoja erilaisiksi ja miten se vaikuttaa eri sukupuolten käyttäytymiseen ja ajattelutapaan, Rantala sanoo Turun yliopiston tiedotteessa.

Tällaiset yleistykset ovat hyvin kyseenalaisia. Yksilöiden väliset erot ovat suurempia kuin sukupuolien väliset erot. Tuollainen ajattelu voi myös johtaa siihen, että sitten parisuhteessa kumpikaan osapuoli ei ota vastuuta omasta käytöksestään koska " aivoni ovat vaan erilaiset:" Kyllä ihminen kykenee sukupuolestaan huolimatta valitsemaan, miten toimii ja käyttäytyy.
Kuutar
 

Re: Evoluutiopsykologin arkipäivää Turussa

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 21.04.2015 22:40

? ? ?
Voihan naistutkimus itsekin kritisoida itseään.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Evoluutiopsykologin arkipäivää Turussa

ViestiKirjoittaja Kuutar » 21.04.2015 22:49

Psykopatologia kirjoitti:? ? ?
Voihan naistutkimus itsekin kritisoida itseään.

Mihin tämä oli kommentti? Juu, tottakai voi.
Tieteet joihin kuuluu diskurssi ja yhteiskunnallinen keskustelu, eivät tietenkään koskaan voi olla aidosti arvoneutraaleja, eikä se minusta ole välttämätöntäkään, kunhan sitten reilusti ja avoimesti ilmaistaan ja perustellaan se valittu näkökulma. Niin sanotut kovat luonnontieteet eivät yleensä osallistu tällaiseen diskurssiin, eikä tutkimuksista esitetä mitään kannanottoja arvokysymyksiin. Nyt kuitenkin evoluutiospykologian nimissä otetaan kantaa tällaisiin kysymyksiin, antamalla ymmärtää, että sen nimissä esitetyt löyhät väitteet tyyliin " sinkkuus ei ole luontaista", olisivat jotain kiistämättömiä luonnontieteellisiä faktoja.
Kuka se taas sanoikaan niin, että siitä miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden tulisi olla?
Kuutar
 

Re: Evoluutiopsykologin arkipäivää Turussa

ViestiKirjoittaja Kuutar » 21.04.2015 23:43

Kriittisiä näkemyksiä evoluutiopsykologiaan Skepsis ry:n keskustelupalstalla: http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Fl ... dex/379374
Kuutar
 

Re: Evoluutiopsykologin arkipäivää Turussa

ViestiKirjoittaja Ryysy » 22.04.2015 08:48

Luonnollisuus on ehkä yksi mielenkiintoisimmista aiheista nykyaikana. Jos yrittää elää luonnollisesti, astuu väistämättä paskaan (ehkä myös konkreettisesti). Monet luonnottomat asiat on mahdollista määritellä luonnollisiksi. Ydinvoimalatkin ovat varmaan luonnollisia.
Ryysy
 

Re: Evoluutiopsykologin arkipäivää Turussa

ViestiKirjoittaja Kuutar » 23.04.2015 15:55

Turun yliopiston perinnöllisyystieteen emeritusprofessorin Petter Portinin http://fi.wikipedia.org/wiki/Petter_Portin
kirjoituksessa: Evoluutiopsykologia kaipaa itsekritiikkiä http://www.doria.fi/handle/10024/22011, Portin vastaa Rantalan ja Tammisalon väitteisiin.

Markus J. Rantala ja Osmo Tammisalo ovat Tieteessä tapahtuu -lehdessä 5/2003 hyökänneet
poikkeuksellisen voimakkaasti minun saman lehden edellisessä numerossa ollutta evoluutiopsykologiaa koskevaa kirjoitustani (Portin
2003) vastaan. On paljon puhuvaa, että heidän on melkein kokonaan ollut pakko luopua tieteellisestä argumentoinnista ja mennä henkilökohtaisuuksiin. Väliotsikoita myöten nimeni on suorastaan samaistettu kaikkiin evoluutio-psykologiaan kriittisesti suhtautuviin ihmisiin.


Kritiikkiä tosiaan on esitetty puolin ja toisin, ymmärtääkseni evoluutiopsykologiaa ovat kritisoineet useat biologit ja jotkut psykologit, koska edellä mainittujen mielestä kyseinen tiede ei ole hyvää biologiaa, eikä jälkimmäisten mielestä hyvää psykologiaa. Kuitenkin evoluutiospykologian luennolla ( Tulva -lehden mukaan tosin) väitettiin feministien ymmärtäneen jotakin väärin. Eikö evoluutipsykologien pitäisi ennen kaikkea vakuuttaa biologit ja psykologit siitä, että kyseessä on hyvä ja uskottava tieteenala?

Portin jatkaa:
Pidän kiinni siitä, että käsitteet määritellään tarkasti. Eihän tieteestä ja sen tekemisestä muuten tulisi yhtään mitään. Rantala ja Tammisalo sen sijaan sekoittavat pahasti käsitteitä. He esimerkiksi puhuvat vaistoista silloin kun kyseessä ovat vietit.

Psykopatologia, mikä sinun mielestäsi on noiden ero?


Vaistoja koskevasta kannastani kiistakumppanini vetävät sen johtopäätöksen, että olisin tabula rasa -ajattelun kannattaja. Tämä on alunperin englantilaisen filosofin John Locken (1612–1704) esittämä käsitys, että ihmisen tajunta on syntyessä kuin tyhjä taulu, tabula rasa. Otan tähän kantaa nyt vain sanomalla, että genetiikka puhuu kasvatusoptimismin puolesta. Ihmiset oppivat koko ikänsä ajan paljon enemmän kuin yleensä uskotaan.Esimerkiksi kromosomistomutaatiosta johtuvasta Downin syndroomasta kärsivien kehitysvammaisten sekä kognitiivisen että sosiaalisen kehityksen ennuste on olennaisesti parantunut kun massamaisesta laitoshoidosta on siirrytty yksilölliseen hoitoon.

Itse olen ymmärtänyt juuri näin, että perimällä ja geeneillä on merkitystä esimerkiksi älykkyysosamäärään, mutta korkea koulutustaso on merkittävästi kasvattanut länsimaisten ihmisten älykkyysosamäärää.

Rantala ja Tammisalo esittävät asiantuntemattomuutta osoittavan väitteen, että kaikki tarkoituksenmukaisuus luonnossa – miten se sitten käsitetäänkin – on luonnonvalinnan aikaan saamaa.


Mitä ylipäätään tarkoittaa tarkoituksenmukaisuus?

Eräs Rantalan ja Tammisalon auktoriteeteista on Matt Ridley, jonka teosta (Ridley 2003a) he siteeraavat seuraavasti: ”Hiiri jakaa suuren osan geneettisestä koodistaan ihmisen kanssa. …” . Tässä on heti perustavanlaatuinen käsitteellinen virhe. Geneettinen koodi, eli se sääntö, jonka mukaan geenin ja sen tuottaman polypeptidin vastavuoroisuus määräytyy, on universaalinen eli täsmälleen sama kaikilla eliöillä. Ei siis voi puhua lajikohtaisesta ja vielä vähemmän yksilökohtaisesta geneettisestä koodista, vaan pitäisi puhua hiiren ja ihmisen geneettisen informaation samankaltaisuudesta. Geneettinen informaatio on geenien sisältämä organismin rakenne- ja toimintaohjeiden kokonaisuus.


Vielä vähemmän kai tuollaisen geneettisen koodin perusteella voi ennustaa kenenkään ihmisyksilön käyttäytymistä tai eläinkokeiden perusteella havainnollistaa ihmisten käytöstä?

Rantalan ja Tammisalon toinen suuri auktoriteetti on tietysti Richard Dawkins. He väittävät,etten olisi huomannut missä merkityksessä Dawkins käyttää sanaa geeni. Kyllä olen alusta alkaen tiennyt, että Dawkins pitää geenejä kopioitujina, mutta olen myös koko ajan tiennyt, että hän pitää yksilöitä geeneille alisteisina, mikä käy ilmi mm. kiistakumppanieni pitkähkön Dawkins -sitaatin eräästä varsin olennaisesta lauseesta: ”Ne [kopioitujat] rakentavat itselleen kulkuneuvoja [yksilöitä]”. Tätä on meillä ansiokkaasti kritikoinut Erkki Haukioja (1982).


Dawkinsin tapa ajatella on äärimmäisen reduktionistinen, mistä syystä en ole hänen kovinkaan lämmin kannattajansa. Silti yhdyn siihen kiistakumppaneideni esiin nostamaan Steve Jonesin (Jones1995) kannanottoon, jonka mukaan Dawkinsin itsekkään geenin ”metafora on ollut tavattoman tuottelias ja hyödyllinen, koska se antaa kaikenlaisia ideoita miten testata sitä”. Näin se on minunkin mielestäni tehnyt ja täyttää
siis tehtävänsä, mutta silti se ei ole ainoa tapa ajatella luonnonvalinnan mekanismia.

Jospa Dawkins on tarkoittanutkin ajatuksensa " itsekkäästä geenistä" enemmän metaforaksi todella, mutta sitten tuota kielikuvaa on eri tahot tulkinneet väärin kirjaimellisesti? No en tiedä, en ole perehtynyt riittävästi Dawkinsin ajatteluun.
Viimeksi muokannut Kuutar päivämäärä 23.04.2015 17:13, muokattu yhteensä 2 kertaa
Kuutar
 

Re: Evoluutiopsykologin arkipäivää Turussa

ViestiKirjoittaja Kuutar » 23.04.2015 16:48

Kannattaa toki lukea koko artikkeli, minä vain lainailin joitakin kohtia: http://www.doria.fi/handle/10024/22011
Kyseessä on neljän sivun juttu Tieteessä tapahtuu -lehdessä.
Kuutar
 

Re: Evoluutiopsykologin arkipäivää Turussa

ViestiKirjoittaja Kuutar » 23.04.2015 19:58

Jaska kirjoitti:Pyhää feminismiä ei pilkata. Tieteelliset faktatkin saavat väistyä sen tieltä.

Nyt luettuani tuon Petter Portinin artikkelin, näyttää siltä ettei niitä " tieteellisiä faktoja" taida evoluutiopsykologiasta kovin paljoa löytyäkään.
Kuutar
 

Re: Evoluutiopsykologin arkipäivää Turussa

ViestiKirjoittaja Ryysy » 24.04.2015 05:16

Maisa Torppa - aikamme todellinen populääri keittiöevoluutiopsykologi: http://www.bulimedia.com/blogit/maisa-torppa.html

(Ei herkkähermoisille - ainoastaan varmaan Jaska ja minä olemme seuranneet näitä laitapuolen uutisia.)

– Itse asiassa evoluutiopsykologiaa pitäisi opettaa jo lukiossa, sillä siitä on hyötyä myös käytännön elämässä. Monia sukupuolten välisiä ristiriitoja muun muassa parisuhteessa vältettäisiin, jos ihmiset ymmärtäisivät, miten seksuaalivalinta on muokannut miesten ja naisten aivoja erilaisiksi ja miten se vaikuttaa eri sukupuolten käyttäytymiseen ja ajattelutapaan. Evoluutiopsykologian ymmärtäminen auttaa myös nuoria jotka painivat ulkonäköpaineiden kanssa, koska se auttaa ymmärtämään mitä vastakkainen sukupuoli haluaa ja auttaa ymmärtämään median roolin kohtuuttomien ulkonäköpaineiden luojana.

http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Uuti ... suus-.aspx

Suurin piirtein sama lainaus oli myös Verkkolehdessä, mutta poimin sen kuitenkin huvikseni virallisesta lähteestä. Haluaisin löytää tietoa, että minkälaisia riitoja vältettäisiin ja varsinkin mitä vastakkainen sukupuoli haluaa ja vielä enemmän varsinkin haluan tietoa median roolista.

Omassa evoluutiopsykologiassani media vaikuttaa näet negatiivisesti myös ihmisten parinvalintaan. Koska näen, että median tuputtamat kauneusihanteet tulevat jollakin tavalla ehkä jopa mukaan ihmisen eloluutiopsykologiseen kehitykseen. Näen ihan oikeasti niin että jos joka puolella on vain yhä täydellisempiä ihmisvartaloita eikä muunlaisia nähdä, niin väistämättä voi käydä niin että sitten aletaan herkemmin vaatia sekä itseltä että myös kumppanilta tietynlaista ulkonäköä. Ainakin itse kommentoin jatkuvasti kumppanini ulkonäköä (en fyysistä sinänsä - vaan vaatteisiin liittyen "et laita tuota takkia tai en kehtaa lähteä kanssasi mihinkään", "voisit ajaa sen partasi joskus", "nyt et kyllä noita kenkiä laita"). Kuitenkin kun puhutaan parinvalinnasta, niin jotkut esimerkiksi hakevat "sporttista" ihmistä. Näen että tämä sporttisuus saattaa joissakin tapauksissa viitata nimenomaan vain ja ainoastaan siihen, että ihminen ei ole esimerkiksi "liian lihava" - eikä suinkaan siihen, että käy lenkillä päivittäin, harrastaa agilitya koirien kanssa jne.

Nämä minun "et laita noita kenkiä"-tyyppiset jutut eivät ehkä liity sinänsä evoluutiopsykologiaan mitenkään... mutta ainakin amisaikoinani (tarkoitan nuoruusaikaa), niin myös pojat olivat hyvin tietoisia siitä, miltä minun pitäisi _fyysisesti_ näyttää. Eikä se ollut mielestäni mitenkään "normaalia" - vaatimukset olivat pikemminkin loukkaavia ja voisin jopa väittää, että nämä "vaatimukset" ovat saaneet alkunsa ainakin osittain mediasta ym. Ei enää yhtään tajuta, että on vartaloiltaan erilaisia ihmisiä. Siksi minäkin katson "Aatami etsii Eevaa"-ohjelmaa, koska minulla ei oikeasti ole harmaintakaan hajua siitä, miltä voi näyttää normaali nainen tai mies ilman vaatteita.
Ryysy
 

Re: Evoluutiopsykologin arkipäivää Turussa

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 24.04.2015 14:18

Kuutar:
Portin jatkaa:
Pidän kiinni siitä, että käsitteet määritellään tarkasti. Eihän tieteestä ja sen tekemisestä muuten tulisi yhtään mitään.
Rantala ja Tammisalo sen sijaan sekoittavat pahasti käsitteitä. He esimerkiksi puhuvat vaistoista silloin kun kyseessä ovat vietit.
Psykopatologia, mikä sinun mielestäsi on noiden ero?

Psykopatologia:
Vietti on oikeastaan vain tietynlaista sisäistä painetta, joka etsii tyydytystä, purkautumista tai sitomista; seurauksena on vietin
"väheneminen" ja tasapaino (mm. seksi ja näkä).

Vaisto on avainärsykkeen laukaisemaa stereotyyppistä ("sokeaa") toimintaa (esimerkiksi lintu seuraa kenkälaatikkoa, johon se on
leimautunut ja jota se luulee äidikseen).

Ihmisellä on selvempää vaistomaista vain vauvana (mm. tissin imeminen).
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Evoluutiopsykologin arkipäivää Turussa

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 24.04.2015 14:20

Älykkyysosamäärä (ÄO) ei ole sama kuin älykkyys.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Evoluutiopsykologin arkipäivää Turussa

ViestiKirjoittaja Kuutar » 24.04.2015 18:31

Tuossa Ryysyn linkissä evoluutiopsykologi arvostelee mediaa ulkonäköpaineista, mutta ihan yhtä lailla evoluutiopsykologian luennot ovat osa mediaa. Suhtaudun skeptisesti tuollaisiin väitteisiin, että evoluutiopsykologian luennolla voitaisiin kertoa, mitä "mitä vastakkainen sukupuoli haluaa." Normittamista se on tuokin, eihän tuollaisia yleistyksiä pitäisi ylipäätään tehdä, eikä varsinkaan väittää tällaisia yleistyksiä tieteellisiksi faktoiksi.
Kuutar
 

Edellinen

Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 15 vierailijaa

cron