False self

Re: False self

ViestiKirjoittaja minätäällä » 28.06.2010 16:45

Voihan vauva olla vaikka sairas, tai koliikkivauva, eivätkä vanhemmat siksi ehkä pysty vastaamaan sen tarpeisiin, lievittämään kipua tms., vaikka kuinka yrittävät.
minätäällä
 

Re: False self

ViestiKirjoittaja Biancaliina » 30.06.2010 15:24

Kysynpä vaan, että miten voi ihminen elää ja tavata enää ketään, jos tajuaa tämän kaiken.
Miten hitossa ihminen voi elää ja olla tyytyväisenä, kun tulee kuitenkin tapaamaan sattumalta ihmisiä, ketkä tuntee tietynlaisen minän ja toinen toisenlaisen. Mitenpä tavata nämä kaikki yhtä aikaa, kun heillä kaikilla on eri näkemys ihmisestä.
Miten selittää tällainen asia muille tai mitäs tehdä jos rooli päällä ja vaihtelee miten sattuu, eihän tuossa tilanteessa hallitse itseään ja paniikki iskee.

Nii, että ihmettelenpä vaan, miten ihminen voi elää tällaisen asian kanssa tai päästä eroon oireista.
Joo, aivan varmaan tuntuu tosi hyvältä, kun ei kukaan tunne itseä ja muut näkevät pahimmassa tapauksessa kunnon sekoilua...

Joo joo hyvä itsetunto vaan kehiin, senkin voi ostaa marketista, niin ei haittaa liikaa muiden mielipiteet ja näkemykset, eikä iske paniikki.
Biancaliina
 

Re: False self

ViestiKirjoittaja Psywo » 10.12.2018 00:24

atte.n kirjoitti:Minua on joskus pohdittanut nämä unikoulutetut tuttipullovauvaset. Minkälaista häiriötä on heillä havaittu vai onko edes rohjettu tutkia. Tosin ainahan näitä on ollut, että on uskottu, ettei itkevän vauvan huutoon saa vastata hellyydellä, ettei vauvaparka opi huonoille tavoille. Muistan minuakin joskus niin ohjeistetun, myös sen tunteen, joka siitä neuvosta syntyi.

No tuskinpa pulloruokinta yksin aiheuttaa vakavaa vammaa. Senhän voi hoitaa lapsentahtisesti ja tahdistetusti läheisyyttä ja kontaktia unohtamatta. Unikouluihin en ole koskaan päässyt kiinni. Oli "pakko" vastata, kun törmäsin heittoon etsiessäni false-self syndroomasta tietoa.
Psywo
 
Viestit: 607
Liittynyt: 10.12.2018 00:05

Re: False self

ViestiKirjoittaja Rapa » 13.12.2018 17:09

Itse huomaan käyttäytyväni erilailla eri ihmisten kanssa, yksi on juuri sellainen varovainen ja etäisyyttä pitävä tapa, toinen taas avoimempi. Edellisen ollessa päällä minun on todella vaikea luoda mitään yhteyttä kehenkään, ja joskus jopa kärsin siitä. Toisen ollessa päällä, en oikeastaan pelkää mitään enkä ketään, ja liiallinen avoimuus on myös ikävää,
Rapa
 

Edellinen

Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa

cron