Suomessa maailman parhaiten koulutetut idiootit

[Psykopatologia]

Peruskoulu tuhosi Suomen – meillä on
maailman parhaiten koulutetut idiootit
ULKOMAAT 26.3.2015 11:01 Päivitetty 27.3.2015 7:02

KOLUMNI Taneli Heikka http://www.hs.fi/ulkomaat/a1305941718534
Kirjoittaja on toimittaja ja väitöskirjaa tekevä vieraileva tutkija American Universityssa, Washington DC:ssä.

Hyvinvointivaltio, hyvinvointivaltio. Semmoista se on peruskouluihmisen kanssa keskustelu. Ei ole väliä, mikä on kysymys, vastaus on aina sama.

Hyvinvointivaltio. Ihana sana, siinä on kaikki, otetaanpa tähän väliin virsi 485.

Peruskouluihminen. Jos olet alle 45-vuotias, olet luultavasti sellainen. Olen pahoillani. Kerron tässä kolumnissa, kuinka tuhositte Suomen.

Kun Nokia tahkosi tulosta kymmenen vuotta sitten, peruskouluihmiset innostuivat: tämä on meidän koulutusjärjestelmämme ansiota! Näin siis pääteltäköön: yhteiskunnan menestys tai vaikeudet voidaan johtaa sen koulutusjärjestelmästä.

Peruskoulun käynyt sukupolvi on kasvanut päättäjien ikään, ja se näkyy. Hirveää on tuho. Politiikka on sekaisin kuin seinäkello. Suomen talouskehitys on Euroopan häntäpäätä. Koulutettu väki pakenee. Peruskoulun tehtävä oli juurruttaa Suomeen tasa-arvo. No, tässä sitä ollaan yhdessä kaivon pohjalla, pääsisimmekö kaikki yhdessä kaivamalla vielä vähän syvemmälle?

Peruskouluihmisiä ryhdyttiin tuottamaan 1970-luvulla, kun vasemmisto sai toteutettua unelmansa kokonaisen elämänalueen valtiollistamisesta. Ikäluokat otettiin yhteiskunnan haltuun neljännesvuosisadaksi. Käytännössä kaikki koulutus ensimmäisestä luokasta tohtorinpromootioon sosialisoitiin.

Peruskouluihmisestä haluttiin kasvattaa niin moniarvoinen, sivistynyt ja suvaitsevainen, että kaikki muihin arvoihin perustuva opetus eliminoitiin suvaitsevaisuutta häiritsemästä. Suomen yli pyyhki jättimäinen yhdenmukaistamisen aalto, joka jyräsi sukupolvien mittaiset arvet suomalaisiin asenteisiin, poliittiseen kulttuuriin ja elinkeinorakenteeseen.

Nuorta ihmistä, joka on onnistunut pysymään tämän putken ulkopuolella, on hyvin vaikea löytää. Seuraukset tuntuvat. Peruskouluihminen on hyvinvointivaltion soturi, maailman parhaiten koulutettu idiootti.

Hyvin harvoin tapaan ihmisiä, joilla olisi kehittyneempi kyky elää maailman realiteettien ulkopuolella kuin peruskouluihmisellä, kenties uskonnollisia kultteja lukuun ottamatta. Peruskoulun yhteiskunnallisen opetussuunnitelman pohjaksi päätettiin näet ottaa kolme kulmakiveä: 1) riippumattomuus politiikassa, 2) omavaraisuus taloudessa ja 3) itseluottamus kansallisessa puolustuksessa.

Tai no, nuo olivat Pohjois-Korean Juche-aatteen kulmakivet, mutta hyvin ne vastaavat peruskouluihmisen ajattelumaailmaa.

Suomen talous on omavaraista ja riippumatonta globaaleista markkinoista. Toimivin tuotantolaitoksemme on kilometritehdas, joka sylki viimekin vuonna tuotantoennätyksen: 30 000 uutta, Euroopan tasa-arvoisimmin koulutettua työtöntä! Kansallisessa puolustuksessa Suomi vetää ihan omaa, riippumatonta linjaa, luottaa itseensä ja pysyy länsimaisen yhteistyön ulkopuolella.

Miksi yhteiskunnan oikea moniarvoisuus sitten olisi tärkeää? Siksi, että uusii tieto syntyy variaatioista ja erilaisuudesta. Hieman samaan tapaan kuin evoluutio etenee lukemattomien muunnelmien tuloksena.

Kukaan ei tiedä mitkä ideat voittavat. Tästä syystä useimmat yhteiskunnat kouluttavat lapsensa moniarvoisesti. Aatteelliset, pedagogiset ja uskonnolliset koulukunnat saavat elää rinnan. Nykyaikaisten talouksien tärkein pääoma, uusi tieto, kumpuaa tästä arvojen, talousmallien, uskomusten ja kulttuurien monipuolisuudesta.

Tämä tietoa synnyttävä variaatio on 40 vuoden ajan kitketty juurineen suomalaisesta yhteiskunnasta. Suomen menestyksen reseptiksi valittiin hyvinvointivaltio, ja kansalaiset koulutettiin puolustamaan sitä kaikissa oloissa.

Sen tuomasta tasa-arvosta voimme nyt Euroopan hitaimmin kasvavana taloutena yhdessä nauttia.

Täällä Yhdysvalloissa käy silloin tällöin peruskoulusta puhuvia asiantuntijoita. Heitä kuunnellaan mielellään, onhan Suomen koulutusjärjestelmä maailmankuulu. Puhujaa katsotaan uteliaina hetken aikaa. Mitähän annettavaa ihmisellä mahtaa olla meille?

Sitten paljastuu, että peruskouluihmisellä ei ole mitään myytävää. Ihmiset hajaantuvat.

Peruskouluihminen, koulumaailman amissi, palaa kotiin kultin lempeään syliin.

Kirjoittaja on Yhdysvalloissa, Washington DC:ssä asuva toimittaja ja yrittäjä, joka tekee väitöskirjaa digitalisaatiosta ja demokratiasta.

Kommentit (289)

[Ryysy]

Mikä tuon kolumnin sanoma on tai pitäisi olla?

[Ryysy]

Mielestäni meillä peruskoulu on ihan hyvä. Paitsi niille, jotka eivät osaa suomea, varmasti vaikeampi.

Amiksissa kai on pakko suoriutua suomeksi tai ruotsiksi. Korkeammalla tasolla kai voi riittää enklantikin?

[M.Aitoparta]

Peruskoulu-uudistuksen suuri idea oli aikoinaan se, että annetaan köyhien kakaroille sama mahdollisuus opiskella kuin varakkaammillakin on. Eli mahdollisuus lähteä samalta viivalta.

+ilmainen kouluruoka, nykyään ainakin.


Ihan mielenkiintoinen teksti oli, näin aamutuimaan tälläisenä peruskouluihmisenä ei ajattelu toimi, ehkä Amerikan raitilla voisi toimia, nimittäin valmiit oikeistolaiset talousopit.

[Hilppa]

Jaska: "Vanhaan "hyvään" aikaan koululaisista eroteltiin jyvät akanoista n. Kymmenvuotiaina. Jyvät lähti oppikouluun ja akanat jäivät kansakouluun. Urasuunnitelmat oli lyöty lukkoon siinä vaiheessa."

Mitä ihmeen hyvää sellaisessa ajassa oli, että jokin opettajaseminaarin käynyt despootti pääsi seulomaan lapsia. Tai ylipäätään siinä, että seulonta tehdään niin varhaisessa vaiheessa, jolloin lapsi ei vielä ole millään lailla kypsä päättämään tai ajattelemaan tulevaa elämänuraansa. Lapset kehittyvät eri tahtiin.

Muokkaus: aikamuoto.

[Hilppa]

"Suomessa maailman parhaiten koulutetut idiootit" Onko noin korrektia sanoa? Ainoastaan joku idiootti voi ajatella noin. Se älypotentiaalia tuhlaileva ajattelutapa, että massoja on seulottava jo erittäin varhaisessa vaiheessa, että koulutusvaroja ei vahingossakaan hukata idiootteihin, koska idiootit eivät ansaitse koulutusta, sopii ainoastaa 200-miljoonaiseen kilpailuyhteiskuntaan, jolla on massaa, mitä seuloa, ihan liiankin kanssa ja jossa ihmiset ovat vain massaa.

[Psykopatologia]

Nuorukainen puhuu https://fi.wikipedia.org/wiki/Taneli_Heikka puhuu suulla suuremmalla.

Hyvinvointivaltio on keskeisiä hyviä arvoja suomalaisessa ja pohjoismaisissa yhteiskunnissa.
Mm. hyvinvoivan keskiluokan vastustuksen ansiosta hyvinvointi ei kuitenkaan ole toteutunut
läheskään parhaalla tavalla.

Totta varmaan kuitenkin on, että peruskoulu on tasapäistänyt nuorisoa. Nykyään heikko-
lahjaisetkin pääsevät ylioppilaiksi.

[Hilppa]

- -
Totta varmaan kuitenkin on, että peruskoulu on tasapäistänyt nuorisoa. Nykyään heikko-
lahjaisetkin pääsevät ylioppilaiksi.

Paitsi että nykyisin he myös tietävät, että sillä huonolla todistuksella ei tee mitään. Ja osa latistuu eikä siksi viitsi yrittääkään mitään ja jo valmiiksi ottaa periksiantavan asenteen.

Nuo Heikan puheet ovat mannaa niille, jotka eivät tykänneet olla peruskoulussa, koska opettajat olivat heidän mielestään tyhmiä/huonoja ja eivät tarpeeksi fiksuja ollakseen heidänkaltaisensa neron opettajia. Ja koska he ovat mielestään peruskoulun myötä menettäneet mahdollisuutensa "olla jotain suurta" tai eivät saaneet erivapauksia, erityiskohtelua tms koska olivat mielestään erityislahjakkaita.

[Ryysy]

Vanhaan "hyvään" aikaan koululaisista eroteltiin jyvät akanoista n. Kymmenvuotiaina. Jyvät lähti oppikouluun ja akanat jäivät kansakouluun. Urasuunnitelmat oli lyöty lukkoon siinä vaiheessa.

Oppikoulun käyminen oli kallista. Oli lukukausimaksut ja oppikirjat joutui ostamaan itse ruokailuista nyt puhumattakaan, yms...

Köyhimmät valitsivat kansakoulun, vaikka oppilaalla olisi lahjoja ollutkin.

Siis oikeestikko näin on ollut? Siis ainakin tällä tavalla kärjistettynä? Kun en ole ikinä edes tiennyt, että oppikoulu ja kansakoulu menee noin. Mut mä olenkin peruskoululainen. Olen ajatellut, että on joku peruskoulusysteemi ollut muutenkin.

Mutta eikö jenkeissäkin ole peruskoulu? Siellä on paljon lukutaidottomuutta jne. Sellaisen (liittyy ehkä peruskouluun) olen kuullut sanottavan, että jos suomalainen menisi jenkkeihin, niin se olisi keskiarvoisesti todella viisas, koska jenkit "on niin tyhmiä".

[Psykopatologia]

1950-luvulla (pääsääntöisesti) kansakoulun luokasta pari, kolme meni oppikouluun, jossa suurin osa
kävi 5-vuotisen keskikoulun, josta pienempi osa jatkoi 3-vuotiseen lukioon, jossa heikommat putosivat
ensimmäisenä vuotena (siis oppikoulun kuudennella). Ylioppilaista suurin osa jatkoi yliopistoissa.
1950- ja 1960-luvun ylioppilaista liki puolet oli jäännyt (ainanakin) kerran luokalleen, ja ehdot olivat
tavallisia (yli puolella oppilaista).

Muut kävivät 8-vuotisen kansa(lais)koulun, ja osa jatkoi ammattikouluissa. Keskikoulun käyneet
jatkoivat (useimmiten) opistoissa.

Oppikouluihin oli tiukat pääsykokeet.

[Ryysy]

Tosi erikoinen systeemi ollut "vanhaan aikaan". Selittäisiköhän tämä nyt sen miksi siitä on noussut iso haloo, kun enoni ei käynyt lukiota, mutta siitä ei tullut mitään haloota, kun serkkuni ei käynyt. Tai sitten on kyse vain tai myös asennemuutoksista.

Joskus on ollut (no, kansakoulussako sitten vai oppikoulussa vai molemmissa vai kenties lukiossa) systeemi, jossa on ollut kolmeportainen matematiikka. Nyt ainakin lukiossa on vain lyhyt- ja pitkä matikka.

Nykyään näyttää siltä, että mennään yhä enemmän ja enemmän todella erikoiseen vääristävään suuntaan, jossa syystä tai toisesta huonommin menestyviä oppilaita arvioidaan eri asteikolla suhteessa muihin. Laaditaan yksilöllisempiä opintosuunnitelmia jo ala-asteella. Tämä sitten voi kostautua siinä vaiheessa, kun pitää hakea johonkin kouluun, missä ei enää näitä erityisjärjestelyjä harrastetakaan.

Joissakin kouluissa myös myönnetään (liittyy varmaan talousasioihin) esim. vapautuksia lukuaineista suht helposti. Toisissa kouluissa taas ei myönnetä vapautusta millään. Esim. maahanmuuttajanuori, joka suorittaa ammattikoulua saa kyllä vapautuksen ruotsista, mutta ei varmaan saa vapautusta samasta aineesta, jos suorittaa lukiota. Kuitenkin ainakin maahanmuuttajilla on ihan riittävästi työtä jo suomen ja englannin opettelussa, joten ehkä ei ole edes kohtuullista vaatia siihen ruotsia lisäksi, jos kuitenkin osaa jo oman maansa kielen täydellisesti.

Joissakin lukioissa on ollut mahdollisuus myös valita "suoritusmerkintä" tiettyjen aineiden esim. liikunnan tai terveystiedon tms. kohdalle, mikäli haluaa. En tiedä onko hyvä vai huono juttu. Liikunnan kohdalla asia on ehkä ainakin mitätön, ellei sitten hae johonkin kouluun, missä on erityisen tärkeä olla liikunnasta muu kuin "suoritusmerkintä". Olen myös jotenkin saanut sellaisen käsityksen, että nykyään ei oikein edes "kehdata" antaa kenellekään kasia huonompaa numeroa liikunnasta. Sekin on huono taas niitä kohtaan, jotka ovat "jyviä" liikunnassa. Liikunta on kuitenkin aika paljon myös lahja niin kuin on matematiikkakin. Molempia voi myös kovalla ponnistelussa oppia paremmin. Minusta se on outoa, että liikuntaan suhtaudutaan nykyään toisarvoisena.

Ok, jos on huono liikunnassa (minä), niin toki se on silloin hyvä, että saa kasin siitä kun saa luistimet jalkaan... mutta ei se oikeudenmukainen ole.

[Psykopatologia]

On tietysti totta, että ennen osa lahjakkaista maalais-nuorista jäi korkeamman sivistyksen ulkopuolelle.
Kuitenkin suuri osa (valikoiduista lahjakkaimmista) taajamanuorista jäi oppikoulussa luokalle.
Nykyään ei käytännössä kukaan jää luokalle.

Osa nykyään johtavissa asemissa olevia on todellakin "idiootteja".

[Ryysy]

Lukio on tuntunut minulle, että se on normaali jatke peruskouluun. Semmoinen mukava, että kun ei ole koskaan tiennyt "mikä minusta tulee isona", niin ei ole tarvinnut asialla päätään vaivatakaan. Onkohan osa myyttisistä ikuisista (yliopisto-)opiskelijoista kanssa vähän tällaisia, että he vaan jatkaa ja jatkaa "peruskoulua", kun siellä on niin tuttua ja turvallista.

[Maaria]

On parempi olla hyvin koulutettu idiootti, kuin huonosti koulutettu idiootti?

[jardin]

Yhteiskunnan rahat menee ihan hukkaan, kun idiootteja koulutetaan liikaa.
Riittäisi pelkkä talouskoulu.

[Hilppa]

Riittäisi pelkkä talouskoulu.

Jos tarkoitat siivoamisen ja ruuanlaiton ynnä muun taloudenpidon perusteita, äitylin ja nykyisin myös isin pitäisi osata opastaa nuo taidot. Mutta jos taloudenhoitotaitoja tarkoitat, pitää opetta matematiikkaa, englantia, IC-taitoja, politiikkaa, yhteiskuntatieteitä ja kansantaloutta.

[jardin]

http://www.opiskelijaksi.net/opiskelupa ... alouskoulu

[Psykopatologia]

Eikös koulutus kuitenkin paranna ajattelukykyä ja nosta älykkyysosamäärää kouluttamattomaan verrattuna?

Vain niukasti, arvelen.

[jardin]

Mutta idioottia kannattaisi alusta lähtien kouluttaa vain sen rajalliset taidot huomioonottaen.
Turhaan hänen on käydä läpi koko peruskoulu, lukio ja yliopisto, jos kuitenkin ymmärtää vain jonkun matemaattisen tms tiedon. Voisi käydä peruskoulusta lähtien vain sen matemaattisen linjan eikä mitään muuta.

[Kuutar]

Mutta idioottia kannattaisi alusta lähtien kouluttaa vain sen rajalliset taidot huomioonottaen.
Turhaan hänen on käydä läpi koko peruskoulu, lukio ja yliopisto, jos kuitenkin ymmärtää vain jonkun matemaattisen tms tiedon. Voisi käydä peruskoulusta lähtien vain sen matemaattisen linjan eikä mitään muuta.

Mikä sellainen linja on? Luulisi kuitenkin, että matematiikassa lahjakkaat nimenomaan eivät ole idiootteja. Matemaattinen lahjakkuus kertoo yleisälykkyydestä.