Naisasialiitto Unioni tiedoittaa
Siis mitä? 94 asti muka raiskaus ollut ok avioliitossa. No, en yhtään ihmettele sitten tätä meidänkään kehittymätöntä kulttuuriamme.
_________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Psykopatologia lisännyt 24.6.2015 0:35
Naisasialiitto Unioni 14. maaliskuuta 2015 ·
SANA RAISKAUSKULTTUURISTA https://www.facebook.com/naisunioni/pos ... 3393731084
Johtuen Tapanilassa tapahtuneesta raiskausrikoksesta, osa ihmisistä ja erityisesti nettikeskustelijoista on jälleen kaapannut naisten oikeudet keppihevoseksi, jonka varjolla tuoda esiin rasistisia ja siten antifeministisiä mielipiteitään. Raiskauksen syyksi on tarjottu "kulttuurisia tekijöitä". Joten arvioimme tässä kulttuurisia tekijöitä raiskausten takana.
Raiskaus on yhdistelmä patriarkaalisesta hierarkiasta kumpuavaa vallankäyttöä ja opittuja arvostuksia, joissa naisiin kohdistuva väkivalta ei edelleenkään ole ihan rikos. Ja sellaisena se koskettaa kaikkia kulttuureja, joissa tasa-arvoa ei ole vielä saavutettu, näin ollen myös Suomea. Kun uutisissa kerrotaan mistä tahansa raiskauksesta, sen alle ilmestyy raiskausapologisteja, joiden mielestä nainen teki jotain väärin joutuessaan uhriksi. Käytti vääriä vaatteita, antoi epäselviä viestejä tai kenties vain valehtelee leimatakseen jonkun miesparan. Tämä kaikki on kulttuurista ja näitä apologisteja yhdistää lähinnä ajatus siitä, että me miehet, ja nuo naiset. Ja he eivät ehkä itse pysty analysoimaan sitä sen pidemmälle, mutta tuo on kaikki sitä samaa perinteistä yhteiskuntajärjestystä, jolle koko kulttuurimme on rakennettu ja joka on sallinut esimerkiksi raiskauksen avioliitossa vuoteen 1994 asti. Suomella ei siis ole syytä ylpeillä naisrauhalla, kun meillä raiskaukseen ei suhtauduta vakavana rikoksena, raiskatuiksi joutuvat naiset tulevat vähätellyiksi, ja naiset ylipäänsä kohtaavat kansainvälisesti vertailtuna enemmän väkivaltaa kuin monessa muussa maassa – ja näihin lukuihin sisältyy myös seksuaalinen väkivalta.
Siksi onkin vastenmielistä, että ainoa poikkeus raiskausapologistien menettelytapaan on kun tekijä on eri etnistä taustaa. Silloin yhtäkkiä onkin satutettu yhtä meistä, eikä uhria poikkeuksellisesti syyllistetä, vaan syyllistetään tekijä tai tekijät oikein urakalla. Ei siksi, että se raiskaus tässä edelleenkään kiinnostaisi, vaan siksi, että vielä tärkeämpää kuin puolustaa perinteistä miesroolia, on puolustaa sen oikeutusta eli kansallista identiteettiä ja sen rajoja. Erityisesti näinä aikoina, kun tuo perinteinen miesrooli on alkanut niin voimakkaasti murtua, ja patriarkaatin puolustajille löytyy paikkansa lähinnä nettien keskustelupalstoilta.
Raiskaus on todellakin kulttuurinen ja sosiaalinen ilmiö. Sellaisena se juontaa perinteiseen patriarkaaliseen yhteiskuntaan, jollainen Suomikin vielä on.
HUOMIO mahdollisille kommentoijille: tämän statuksen alta poistetaan kaikki vähänkään rasistisilta vakuttavat kommentit, vaikka ne johtuisivat ilmeisestä ymmärtämättömyydestä.
_________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
Psykopatologia lisännyt 24.6.2015 0:35
Naisasialiitto Unioni 14. maaliskuuta 2015 ·
SANA RAISKAUSKULTTUURISTA https://www.facebook.com/naisunioni/pos ... 3393731084
Johtuen Tapanilassa tapahtuneesta raiskausrikoksesta, osa ihmisistä ja erityisesti nettikeskustelijoista on jälleen kaapannut naisten oikeudet keppihevoseksi, jonka varjolla tuoda esiin rasistisia ja siten antifeministisiä mielipiteitään. Raiskauksen syyksi on tarjottu "kulttuurisia tekijöitä". Joten arvioimme tässä kulttuurisia tekijöitä raiskausten takana.
Raiskaus on yhdistelmä patriarkaalisesta hierarkiasta kumpuavaa vallankäyttöä ja opittuja arvostuksia, joissa naisiin kohdistuva väkivalta ei edelleenkään ole ihan rikos. Ja sellaisena se koskettaa kaikkia kulttuureja, joissa tasa-arvoa ei ole vielä saavutettu, näin ollen myös Suomea. Kun uutisissa kerrotaan mistä tahansa raiskauksesta, sen alle ilmestyy raiskausapologisteja, joiden mielestä nainen teki jotain väärin joutuessaan uhriksi. Käytti vääriä vaatteita, antoi epäselviä viestejä tai kenties vain valehtelee leimatakseen jonkun miesparan. Tämä kaikki on kulttuurista ja näitä apologisteja yhdistää lähinnä ajatus siitä, että me miehet, ja nuo naiset. Ja he eivät ehkä itse pysty analysoimaan sitä sen pidemmälle, mutta tuo on kaikki sitä samaa perinteistä yhteiskuntajärjestystä, jolle koko kulttuurimme on rakennettu ja joka on sallinut esimerkiksi raiskauksen avioliitossa vuoteen 1994 asti. Suomella ei siis ole syytä ylpeillä naisrauhalla, kun meillä raiskaukseen ei suhtauduta vakavana rikoksena, raiskatuiksi joutuvat naiset tulevat vähätellyiksi, ja naiset ylipäänsä kohtaavat kansainvälisesti vertailtuna enemmän väkivaltaa kuin monessa muussa maassa – ja näihin lukuihin sisältyy myös seksuaalinen väkivalta.
Siksi onkin vastenmielistä, että ainoa poikkeus raiskausapologistien menettelytapaan on kun tekijä on eri etnistä taustaa. Silloin yhtäkkiä onkin satutettu yhtä meistä, eikä uhria poikkeuksellisesti syyllistetä, vaan syyllistetään tekijä tai tekijät oikein urakalla. Ei siksi, että se raiskaus tässä edelleenkään kiinnostaisi, vaan siksi, että vielä tärkeämpää kuin puolustaa perinteistä miesroolia, on puolustaa sen oikeutusta eli kansallista identiteettiä ja sen rajoja. Erityisesti näinä aikoina, kun tuo perinteinen miesrooli on alkanut niin voimakkaasti murtua, ja patriarkaatin puolustajille löytyy paikkansa lähinnä nettien keskustelupalstoilta.
Raiskaus on todellakin kulttuurinen ja sosiaalinen ilmiö. Sellaisena se juontaa perinteiseen patriarkaaliseen yhteiskuntaan, jollainen Suomikin vielä on.
HUOMIO mahdollisille kommentoijille: tämän statuksen alta poistetaan kaikki vähänkään rasistisilta vakuttavat kommentit, vaikka ne johtuisivat ilmeisestä ymmärtämättömyydestä.