Elävätkö ihmiset liian lunkisti?

Re: Elävätkö ihmiset liian lunkisti?

ViestiKirjoittaja Valkosiipi » 20.03.2015 12:16

Kuutar kirjoitti:
Valkosiipi kirjoitti:Työttömyyskorvausta vastaan vaadittava työvelvoite voisi olla suhteutettu saatuihin korvauksiin.
Työvelvoite voisi olla vaikkapa 20 tuntia viikossa tai vähemmän.
Aikaa pitää jäädä myös normaalin palkkatyön etsimiseen.

Luultavasti työnhaku tehostuisi yhdellä jos toisellakin,
jos työttömyyskorvausta vastaan joutuisi siivoamaan kouluja tai haravoimaan puistoja. Tai tekemään muuta velvoitetyötä.

Ei työnhaku ole se ongelma, vaan se, ettei töitä löydy, ei ole riittävästi työpaikkoja, tai samaa työpaikkaa hakee tuhansia hakijoita.Voi myös olla niin, että vastavalmistuneen on vaikea saada töitä, koska CV on heikko opiskelujen takia. Koulutusta vastaavaa työtä ei saa, koska ei ole työkokemusta ja ei saa työkokemusta, koska ei saa töitä. Joihinkin töihin taas ei kelpaa koska on "liian koulutettu."

Jos töitä ei itse löydä, sitä paremmalla syyllä yhteiskunnan kannattaisi osoittaa osa-aikainen työpaikka vaikka sitten puisto-osastolla tai kunnan raksalla.

Mieheni palkkaa säännöllisin välein korkeakoulutettuja ihmisiä töihin.
Jos nuori ihminen on useita kuukausia odottanut työtä työttömyysturvalla kotona
ja lähettänyt korkeintaan hakemuksia avoimiksi ilmoitettuihin paikkoihin,
ja jos opiskeluajaltakaan ei ole mainittavaa kesätyö- tai lukukausien aikaista työkokemusta,
hakijaa ei kuulemma kannata yleensä kutsua edes haastatteluun.

Töihin pääsevät ihmiset, jotka itse aktiivisesti ottavat yritykseen yhteyttä tai
jotka lähettävät hakemuksia ja samalla tekevät jotain muuta työtä odotellessaan koulutustaan vastaavaa paikkaa.
Kaikenlainen työ laajentaa näkemystä, joka auttaa seuraavassa työssä.
Valkosiipi
 
Viestit: 1387
Liittynyt: 30.06.2013 06:57

Re: Elävätkö ihmiset liian lunkisti?

ViestiKirjoittaja Kuutar » 20.03.2015 12:45

Valkosiipi kirjoitti:
Kuutar kirjoitti:
Valkosiipi kirjoitti:Työttömyyskorvausta vastaan vaadittava työvelvoite voisi olla suhteutettu saatuihin korvauksiin.
Työvelvoite voisi olla vaikkapa 20 tuntia viikossa tai vähemmän.
Aikaa pitää jäädä myös normaalin palkkatyön etsimiseen.

Luultavasti työnhaku tehostuisi yhdellä jos toisellakin,
jos työttömyyskorvausta vastaan joutuisi siivoamaan kouluja tai haravoimaan puistoja. Tai tekemään muuta velvoitetyötä.

Ei työnhaku ole se ongelma, vaan se, ettei töitä löydy, ei ole riittävästi työpaikkoja, tai samaa työpaikkaa hakee tuhansia hakijoita.Voi myös olla niin, että vastavalmistuneen on vaikea saada töitä, koska CV on heikko opiskelujen takia. Koulutusta vastaavaa työtä ei saa, koska ei ole työkokemusta ja ei saa työkokemusta, koska ei saa töitä. Joihinkin töihin taas ei kelpaa koska on "liian koulutettu."

Jos töitä ei itse löydä, sitä paremmalla syyllä yhteiskunnan kannattaisi osoittaa osa-aikainen työpaikka vaikka sitten puisto-osastolla tai kunnan raksalla.

Mieheni palkkaa säännöllisin välein korkeakoulutettuja ihmisiä töihin.
Jos nuori ihminen on useita kuukausia odottanut työtä työttömyysturvalla kotona
ja lähettänyt korkeintaan hakemuksia avoimiksi ilmoitettuihin paikkoihin,
ja jos opiskeluajaltakaan ei ole mainittavaa kesätyö- tai lukukausien aikaista työkokemusta,
hakijaa ei kuulemma kannata yleensä kutsua edes haastatteluun.

Töihin pääsevät ihmiset, jotka itse aktiivisesti ottavat yritykseen yhteyttä tai
jotka lähettävät hakemuksia ja samalla tekevät jotain muuta työtä odotellessaan koulutustaan vastaavaa paikkaa.
Kaikenlainen työ laajentaa näkemystä, joka auttaa seuraavassa työssä.

Viestisi kuvastaa sitä, millaisia mielikuvia työnhakijoista on. Ikään kuin työnhakija vain odottelisi kotona, vaikka on voinut käydä monissa haastatteluissa, tai ikään kuin työnhakijat viettäisivät aikaansa vain kotona oleillen muulloin kuin työtä hakiessa. Osa voi myös tehdä vapaaehtoistyötä, minä uskon että ongelma on juuri se, minkä Kyllästynytkin mainitsi, että työtä saattaa olla riittävästi, mutta ei palkallista työtä.

Ja ikään kuin kunnan puisto-osastolla tai raksalla sitten olisi työvoimapulaa, onhan noissakin töissä ihan palkalliset työntekijät. Kuinkahan paljon noissä töissä tarvitaan työttömien työpanosta?

Vielä vaikeampi tilanne on nilllä, jotka ovat olleet pitkään sairaslomalla tai kuntoutustuella. Sellaisesta ei kannata kertoa työhaastattelussa, eikä heitäkään sitten varmaan edes kutsuta haastatteluihin. Tätä juuri tarkoitin, että on ongelma kun on aukkoja CV:ssä.
Kuutar
 

Re: Elävätkö ihmiset liian lunkisti?

ViestiKirjoittaja Hilppa » 20.03.2015 14:17

Taannoin Hesarissa oli graafi, jossa kuvattiin työllistymisen mahdollisuutta, kun ikää karttuu +50. Viisvitosena mahdollisuudet ovat jo aika pienet. Vasta viisikymmentä täyttäneillä vielä jonkinmoiset, mutta laskevat lähes 10% vuosivauhdilla.
Hilppa
 

Re: Elävätkö ihmiset liian lunkisti?

ViestiKirjoittaja Valkosiipi » 20.03.2015 14:18

Kuutar kirjoitti:Viestisi kuvastaa sitä, millaisia mielikuvia työnhakijoista on. Ikään kuin työnhakija vain odottelisi kotona, vaikka on voinut käydä monissa haastatteluissa, tai ikään kuin työnhakijat viettäisivät aikaansa vain kotona oleillen muulloin kuin työtä hakiessa. Osa voi myös tehdä vapaaehtoistyötä, minä uskon että ongelma on juuri se, minkä Kyllästynytkin mainitsi, että työtä saattaa olla riittävästi, mutta ei palkallista työtä.

Luultavasti minulla on aika realistinen kuva nuorista työnhakijoista.
Ikääntyvistä työnhakijoista minulla ei sen sijaan ole selkeää käsitystä.

Kuten sanoin, mieheni ja nykyään myös poikani, palkkaavat säännöllisesti uusia työntekijöitä ja olen sotkeutunut kummankin yritykseen.
Lisäksi melkoinen joukko lasteni kavereita sekä sukulaisten, ystävien ja tuttavien lapsia on viime vuosina lopettanut opintonsa ja aloittanut työuransa.
Vanhana työvoimaneuvojana(kin) olen keskimääräistä kiinnostuneempi ihmisten työstä ja työn saannin ongelmista.

Ne nuoret, jotka eivät työllisty, hakevat varmasti työpaikkoja ja juoksevat mahdollisissa haastatteluissa.
Vapaaehtoistyö jossain järkevässä organisaatiossa olisi varmasti hyvä "velvoitetyönäkin" työttömälle.

Tiedän kuitenkin, että aika passiivista porukkaa kokonaisuutena ottaen on usein se joukko, joka ei työllisty.
Aktiiviset nuoret eivät ole työttömänä kuin korkeintaan hetken. Kokemukseni mukaan eivät missään päin Suomea.

Työllistyminen vaatii avointa asennetta ja sitä, että ei tuijota pelkästään hankittuun koulutukseen.
Esim. tuttu medianomi teki pitkään vähäisiä oman alan keikkoja, jos sellaisia oli tarjolla.
Muulloin veti hengenpitimikseen lasten jumppaa ja teki siivouskeikkoja.
Aktiivisuus palkittiin ja nyt hänellä on jopa vuosia kestävä täysiaikainen työ telkkarisarjassa.

Kuutar kirjoitti:Ja ikään kuin kunnan puisto-osastolla tai raksalla sitten olisi työvoimapulaa, onhan noissakin töissä ihan palkalliset työntekijät. Kuinkahan paljon noissä töissä tarvitaan työttömien työpanosta?

Eiköhän puisto-osaston töitä tee nykyäänkin osittain työllistetyt, koululaiset... Palkkaväkeä tarvitaan työnjohtoon, suunnitteluun...
Ainakin omassa kaupungissani on moni paikka rempallaan. Kyllä siellä töitä on.

Kuutar kirjoitti:Vielä vaikeampi tilanne on nilllä, jotka ovat olleet pitkään sairaslomalla tai kuntotustuella. Sellaisesta ei kannata kertoa työhaastattelussa, eikä heitäkään sitten varmaan edes kutsuta haastatteluihin. Tätä juuri tarkoitin, että ongelma kun on aukkoja CV:ssä.

Joo, vaikea on aukkoisen CV:n kanssa päästä töihin alalle, jonne moni muukin haluaa.
Vielä hankalampaa on, jos ristinä on asenne, että muuta en tee kuin koulutukseni tasoista tai mukaista työtä.

Sen sijaan, jos menee johonkin yritykseen tekemään jotain työtä
voi osoittaa olevansa ihan hyvä työntekijä ja vähitellen voi päästä mielekkäämpiin töihin.

Työpaikoista, jonne todennäköisesti tulee paljon hakemuksia, vain osa laitetaan julkiseen hakuun.
Työntekijät etsitään muilla keinoilla, jos se vain suinkin on mahdollista.
Silloin oman firman koulutettu siivoojakin voi onnistua pääsemään sisälinjaa pitkin haluttuun työpaikkaan.

Vävyni teki valmiina maisterina jonkin aikaa raskasta hanttityötä firmassa, johon halusi töihin.
Kun hänelle sopiva paikka tuli hakuun, hän pyysi päästä haastatteluun ennen kuin paikka menisi lehteen.
Vävy haastateltiin ja hän sai paikan kuten oli arvannutkin. Firma pääsi helpommalla kun ei tarvinnut haarukoida työntekijää isosta hakijajoukosta.
Vävynplantulla olisi tuskin ollut mitään saumaa saada paikkaa monen kymmenen, jopa sadan hakijan joukossa.

Korjasin pahimpia virheitä.
Viimeksi muokannut Valkosiipi päivämäärä 20.03.2015 20:31, muokattu yhteensä 1 kerran
Valkosiipi
 
Viestit: 1387
Liittynyt: 30.06.2013 06:57

Re: Elävätkö ihmiset liian lunkisti?

ViestiKirjoittaja Hilppa » 20.03.2015 14:31

Valkosiipi: "Tiedän kuitenkin, että aika passiivista porukkaa on kokonaisuutena ottaen se joukko, joka ei työllisty."

Minun käsitykseni on, että monia vaivaa pettymysten kautta syntynyt masennus ja apatia. Minulla on kokemusta erityisesti velvoitetyöllistetyistä, työssäoppijoista ja aikuisopiskelija-harjoittelijoista. Ja he ovat motivoituneita, kohteliaita ja ahkeria, mutta jokin tulevaisuuden uskon puute heitä vaivaa, joka ilmenee edellä kuvaamani kaltaisena.

Työnsaannin kannalta on hankalaa, jos kärsii masennuksesta.
Hilppa
 

Re: Elävätkö ihmiset liian lunkisti?

ViestiKirjoittaja Kuutar » 20.03.2015 20:38

Valkosiipi: Tiedän kuitenkin, että aika passiivista porukkaa kokonaisuutena ottaen on usein se joukko, joka ei työllisty.
Aktiiviset nuoret eivät ole työttömänä kuin korkeintaan hetken. Kokemukseni mukaan eivät missään päin Suomea.

Työllistyminen vaatii avointa asennetta ja sitä, että ei tuijota pelkästään hankittuun koulutukseen.
Esim. tuttu medianomi teki pitkään vähäisiä oman alan keikkoja, jos sellaisia oli tarjolla.
Muulloin veti hengenpitimikseen lasten jumppaa ja teki siivouskeikkoja.
Aktiivisuus palkittiin ja nyt hänellä on jopa vuosia kestävä täysiaikainen työ telkkarisarjassa.


Eihän monilla edes ole koulutusta, joka valmistaisi johonkin tiettyyn ammattiin, näin on useilla akateemisilla aloilla, joten ihan varmasti he hakevat kaikkea mahdollista työtä, jota vain kykenisivät tekemään.

Kuutar kirjoitti:Ja ikään kuin kunnan puisto-osastolla tai raksalla sitten olisi työvoimapulaa, onhan noissakin töissä ihan palkalliset työntekijät. Kuinkahan paljon noissä töissä tarvitaan työttömien työpanosta?


Valkosiipi: Eiköhän puisto-osaston töitä tee nykyäänkin osittain työllistetyt, koululaiset... Palkkaväkeä tarvitaan työnjohtoon, suunnitteluun...
Ainakin omassa kaupungissani on moni paikka rempallaan. Kyllä siellä töitä on.


Meinaatko että vähän työelämässä ollut sitten otettaisiin työnjohtoon tai suunnitteluun? Moni paikka voi olla rempallaan juuri siksi, ettei oikeasti palkata ihmisiä töihin, vaan koetetaan teettää työt puoli-ilmaiseksi.

Kuutar kirjoitti:Vielä vaikeampi tilanne on nilllä, jotka ovat olleet pitkään sairaslomalla tai kuntotustuella. Sellaisesta ei kannata kertoa työhaastattelussa, eikä heitäkään sitten varmaan edes kutsuta haastatteluihin. Tätä juuri tarkoitin, että ongelma kun on aukkoja CV:ssä.

Valkosiipi: Joo, vaikea on aukkoisen CV:n kanssa päästä töihin alalle, jonne moni muukin haluaa.
Vielä hankalampaa on, jos ristinä on asenne, että muuta en tee kuin koulutukseni tasoista tai mukaista työtä.

Voi olla myös sellainen tilanne, ettei saa ns.hanttihommiakaan, koska on työnantajan mielestä liian koulutettu.
Kuutar
 

Re: Elävätkö ihmiset liian lunkisti?

ViestiKirjoittaja Ryysy » 22.03.2015 14:18

Voin kertoa, että on ihmisiä, jotka eivät aktiivisesti hae töitä. On koulutettuja ihmisiä ja kouluttamattomia, jotka eivät tätä tee. Syy on usein jossakin masennuksenkaltaisessa sekä siinä, että ajatellaan, että "ei minusta ole siihen, ei tuo työ sovi minulle, tuota en osaa, koulutukseni on vanhentunut, olen opiskellut kolme ammattia, ei kiinnosta opiskella enää uutta". En tiedä milloin tämä on totta ja milloin ei; milloin jostakin ihmisestä ei ole johonkin ja milloin taas esim. ammattitaito on liian vähäinen? Itse olen aika vakuuttunut, että puhelinmyyjän työt eivät sovi minulle, ainakaan mitkään, missä palkka on kiinni myynnistä.

Hanttihommat. Mielestäni ei ole hyvä puhua mistään hanttihommista. Mitä ovat hanttihommat? Joku voi oikeasti elättää itsensä hanttihommilla eikä työmoraalia varmasti paranna työn leimaaminen hanttihommaksi.

Kaikkein veemäisimpiä ovat työpaikkailmoitukset, joiden kuvauksessa on "kutsutaan töihin tarvittaessa". En tiedä kelle tällainen sopii, luultavasti erittäin joustavalle ihmiselle. Tällaisessa tilanteessa kyse saattaa olla hanttihommasta, koska yksistään tällaisella ei ihminen varmaan itseään elätä. Tavallaan itsekin tykkään keikkatöistä, mutta se johtuu nyt vain elämäntilanteesta.

Sellainenkin pökäle on tullut vastaan, että "osa-aikatöitä ei kannata tehdä", jos saa soskusta tai muualta tarvittavan rahan elämiseen muutenkin. Nyt on kai jotenkin noussut se, että työttömyyskorvauksella tai soskun rahoilla ollessa saa tienata kuitenkin jotakin, vähän, ilman että tuet laskevat, en ole varma. Kuulopuhetta. Osa-aikatyön tekijää pidetään tyhmänä, jos tekee persnettoa (eli saisi saman rahan muutenkin). Monilla olen kuullut myös tulleen kelan kanssa ongelmia pätkätöiden suhteen. En osaa tarkkaan kertoa millaisia. Eli byrokratiakin on perseellään. Samaten oma tajuntani.
Ryysy
 

Re: Elävätkö ihmiset liian lunkisti?

ViestiKirjoittaja Ryysy » 25.03.2015 13:14

Kyllästynyt kirjoitti:
Kuutar kirjoitti:Ei työnhaku ole se ongelma, vaan se, ettei töitä löydy, ei ole riittävästi työpaikkoja, tai samaa työpaikkaa hakee tuhansia hakijoita.Voi myös olla niin, että vastavalmistuneen on vaikea saada töitä, koska CV on heikko opiskelujen takia. Koulutusta vastaavaa työtä ei saa, koska ei ole työkokemusta ja ei saa työkokemusta, koska ei saa töitä. Joihinkin töihin taas ei kelpaa koska on "liian koulutettu."

Se, ettei työttömän tarvitse ottaa vastaan työtä joka "ei vastaa koulutusta" on älytön idea. Ja vielä hölmömpää on se, että koulutetaan ihmisiä työhön jota ei ole tarjolla (esim. medianomit), mutta palkataan Puolasta ja Virosta työntekijöitä, koska suomalaisia ei joko ole tarjolla, tai ainakaan he eivät halua rakennusalan työntekijöiksi.
Ja vaikka CV:ssä esimerkiksi siivoustyö tai hampurilaisten paistaminen ei näytäkään hohdokkaalta, jos minä olisi ihmisiä palkkaamassa, ottaisin mielelläni sellaisen joka on mieluummin tehnyt hantti- ja huonosti arvostettuja töitä kuin ollut työttömänä.

Olen samaa mieltä hampurilaisasiasta ja näin. Mutta.

Onko tuo vain myytti vai oikea asia, että on "liian koulutettu"? Oman kokemukseni mukaan ylipäätään, jos on koulutus kuin koulutus, niin heti ajatellaan, jos hakee muuta kuin suoraan oman alan työtä, niin vaikka omalla alalla, jolle koulutus on, ei olisi töitä, niin siitä huolimatta kysytään "meinasitko heti hakea oman alasi töitä" jne... Niin tosiaan ihan alalla kuin alalla, hanttihommissa tai ei, niin aina katsotaan koulutusta jollakin tavalla riippumatta siitä onko se korkea vai ei. Ja hanttihomma-termistä jo sanoin sanottavani, mutta:

Mitä medianomit tekevät, siis jos heille ei ole työtä? Humanistisilla aloillakaan ei varmasti ole kaikille työtä, silti humanisteja koulutetaan paljon (yliopistossa, ja kai amk:ssakin on jokin "humanistinen" ala). Mutta humanistien liikakoulutus on ihan hyväksikin, tulee paljon fiksuja "humaaneja" ihmisiä tai sitten tulee aatteellisia "natseja". Mutta humanististen aineidenkin opiskelu voisi ehkä olla enemmän sellainen harrastus, joissakin tapauksissa. Ja varmaan se yksilölle tuo paljon, vaikka ei työtä saisikaan. Siinäkin kuitenkin tavallaan kulutetaan yhteiskunnan varoja, kun opiskellaan ns. "turhaan".
Ryysy
 

Re: Elävätkö ihmiset liian lunkisti?

ViestiKirjoittaja Valkosiipi » 25.03.2015 15:24

Ryysy kirjoitti:Hanttihommat. Mielestäni ei ole hyvä puhua mistään hanttihommista. Mitä ovat hanttihommat? Joku voi oikeasti elättää itsensä hanttihommilla eikä työmoraalia varmasti paranna työn leimaaminen hanttihommaksi.

"Hanttihommat" taitaa olla vanhentunut nimitys, koska nykyään on hanttihommia hyvin vähän.
Melkein kaikkeen työhön vaaditaan koulutus tai työn kautta opiskeltu ammattitaito.
Esimerkiksi kaupan kassatyö ei ole hanttihomma, koska sitä ei pysty kukaan tekemään ilman kunnon opettelua.

Minä puhun hanttihommista silloin kun puhun työstä, jota kuka tahansa voi alkaa tekemään hetken perehdytyksellä.
Hanttihommia on esimerkiksi puutarhalla, rakennuksilla, satamissa... ammattityön lisänä.

Itse en ajattele hanttihomma-nimitystä negatiivisena.
Mutta ehkä sillä on nykyisin negatiivinen sävy monen mielikuvissa, koska koulutusta arvostetaan.
Valkosiipi
 
Viestit: 1387
Liittynyt: 30.06.2013 06:57

Re: Elävätkö ihmiset liian lunkisti?

ViestiKirjoittaja Kuutar » 26.03.2015 15:01

Valkosiipi kirjoitti:
Ryysy kirjoitti:Hanttihommat. Mielestäni ei ole hyvä puhua mistään hanttihommista. Mitä ovat hanttihommat? Joku voi oikeasti elättää itsensä hanttihommilla eikä työmoraalia varmasti paranna työn leimaaminen hanttihommaksi.

"Hanttihommat" taitaa olla vanhentunut nimitys, koska nykyään on hanttihommia hyvin vähän.
Melkein kaikkeen työhön vaaditaan koulutus tai työn kautta opiskeltu ammattitaito.
Esimerkiksi kaupan kassatyö ei ole hanttihomma, koska sitä ei pysty kukaan tekemään ilman kunnon opettelua.

Minä puhun hanttihommista silloin kun puhun työstä, jota kuka tahansa voi alkaa tekemään hetken perehdytyksellä.
Hanttihommia on esimerkiksi puutarhalla, rakennuksilla, satamissa... ammattityön lisänä.

Itse en ajattele hanttihomma-nimitystä negatiivisena.
Mutta ehkä sillä on nykyisin negatiivinen sävy monen mielikuvissa, koska koulutusta arvostetaan.

Itse en pidä sanasta hanttihommat, mutta tarkoitin juuri työtä johon ei vaadita mitään koulutusta. Olisiko " ruohonjuuritason työ" parempi ilmaus?
Kuutar
 

Re: Elävätkö ihmiset liian lunkisti?

ViestiKirjoittaja Kuutar » 26.03.2015 15:04

Hilppa kirjoitti:Valkosiipi: "Tiedän kuitenkin, että aika passiivista porukkaa on kokonaisuutena ottaen se joukko, joka ei työllisty."

Minun käsitykseni on, että monia vaivaa pettymysten kautta syntynyt masennus ja apatia. Minulla on kokemusta erityisesti velvoitetyöllistetyistä, työssäoppijoista ja aikuisopiskelija-harjoittelijoista. Ja he ovat motivoituneita, kohteliaita ja ahkeria, mutta jokin tulevaisuuden uskon puute heitä vaivaa, joka ilmenee edellä kuvaamani kaltaisena.

Työnsaannin kannalta on hankalaa, jos kärsii masennuksesta.

Ei ehkä ole niinkään kyse masennuksesta, mutta kyllähän se voi tuhota itsetunnon, jos on pitkään työttömänä tai muuten kokenut ulkopuolelle jäämistä, esim. syrjintää tai kiusaamista. Työnsaaminen edellyttää hyvää itsetuntoa ja luottamusta omiin kykyihin.
Kuutar
 

Re: Elävätkö ihmiset liian lunkisti?

ViestiKirjoittaja Kuutar » 26.03.2015 15:09

Työttömyysaste nousi jo yli 10 prosenttiin tänä vuonna Tilastokeskuksen mukaan. Missä se kuuluisa työvoimapula on?
Kuutar
 

Re: Elävätkö ihmiset liian lunkisti?

ViestiKirjoittaja Kyllästynyt » 26.03.2015 15:11

Kuutar kirjoitti:Työttömyysaste nousi jo yli 10 prosenttiin tänä vuonna Tilastokeskuksen mukaan. Missä se kuuluisa työvoimapula on?

Menepä kyselemään lähihoitajilta ja sairaanhoitajilta.
Kyllästynyt
 

Re: Elävätkö ihmiset liian lunkisti?

ViestiKirjoittaja Kuutar » 26.03.2015 17:16

Kyllästynyt kirjoitti:
Kuutar kirjoitti:Työttömyysaste nousi jo yli 10 prosenttiin tänä vuonna Tilastokeskuksen mukaan. Missä se kuuluisa työvoimapula on?

Menepä kyselemään lähihoitajilta ja sairaanhoitajilta.

Lähihoitajien työttömyys on kasvanut, vaikka töitä olisi paljon.

Työttömien määrä sosiaali- ja terveysalalla on kasvanut viime vuoden alusta yli viidenneksen, enemmän kuin millään muulla ammattiryhmällä, selviää työ- ja elinkeinotoimistojen tammikuun katsauksesta.

Työttömyyden kasvu koskee erityisesti muun muassa lähihoitajia ja henkilökohtaisia avustajia

http://yle.fi/uutiset/tyottomyyden_ei_p ... vi/7144404
Kuutar
 

Re: Elävätkö ihmiset liian lunkisti?

ViestiKirjoittaja Kyllästynyt » 26.03.2015 17:33

Kuutar kirjoitti:
Lähihoitajien työttömyys on kasvanut, vaikka töitä olisi paljon.

Työttömien määrä sosiaali- ja terveysalalla on kasvanut viime vuoden alusta yli viidenneksen, enemmän kuin millään muulla ammattiryhmällä, selviää työ- ja elinkeinotoimistojen tammikuun katsauksesta.

Työttömyyden kasvu koskee erityisesti muun muassa lähihoitajia ja henkilökohtaisia avustajia

http://yle.fi/uutiset/tyottomyyden_ei_p ... vi/7144404

Ainakin pääkaupunkiseudulla asuva ja työskentelevä nuori lähihoitajaystäväni on kertonut töitä olevan niin paljon kuin vain jaksaa tehdä.
Kyllästynyt
 

Re: Elävätkö ihmiset liian lunkisti?

ViestiKirjoittaja Ryysy » 27.03.2015 13:12

Luulisin, että jossakin vaiheessa on pula enemmän sairaanhoitajista ja jopa ylitarjonta lähihoitajista, kun monet ovat aikuisiällä hoksanneet kouluttautua lähihoitajiksi, koska hoitajille on töitä. Monet ovat kouluttautuneet myös lähihoitajiksi "turhaan", eivätkä halua tehdä ko. työtä ja yksi syy on palkka. Myös turhaan koulutettuja sosionomeja on.

Paljon koulutuksia ja sitten ihmiset kuitenkin ovat töissä vaikkapa jossakin dna:lla tai kaupan kassalla, syystä X, Y ja Z.

Ja sitten insinöörit, kaikenlaisia insinöörejä on, mutta työttömänä, koska "pääkaupunkiseudulla on töitä". Mutta ei ketään ole ainakaan vielä voitu siirtää pääkaupunkiseudulle väkisellä. Jos ei halua, niin Suomessa ei tarvitse. Harvoja ihmisiä saa painostamalla töihin.

Omalla kohdallani voisin hyvin kuvitella, että (jos kaikki saisivat ja voisivat), niin olisi tosi mielenkiintoista opiskella vaikkapa opettajaksi, mutta sitten kun tulisi tilanne, että pitäisi oikeasti olla opettaja, niin ei siitä tulisi mitään. Ja sitten kukaan ei ottaisi töihin "kun sinulla on opettajan koulutus", vaikka minä haluaisinkin haravoida puistoja. Opiskelu tai pätevyys ei tee ihmisestä välttämättä sellaista 'kunnolla pätevää'.
Ryysy
 

Re: Elävätkö ihmiset liian lunkisti?

ViestiKirjoittaja Ryysy » 03.04.2015 08:58

Silminnäkijä 18.3.2015 klo 14:33 | päivitetty 18.3.2015 klo 14:33
Tuhat työhakemusta

Miko Keto on lähettänyt tuhat työhakemusta, mutta työpaikkaa ei löydy. Milloin työnhaku muuttuu toivottomaksi? Toimittaja Ville Vaarne. Yle TV2 2.4.2015 [Uusinta: Yle TV2 // klo 23.20 / keskiviikko 08.04.2015]

Jonna, Miko ja Katri. Kolme erilaista tarinaa työnhausta.

- Olen lähettänyt vuoden aikana reilusti yli tuhat työhakemusta. Lähetän päivittäin noin kolme hakemusta, joskus jopa kymmenen, sanoo Miko Keto, 40.

Keto asuu Vihdissä äitinsä luona. Hän käyttää tuntikausia työhakemusten tekemiseen, mutta vimmattu hakeminen ei ole tuonut työpaikkaa.
Miko Keto on lähettänyt vuoden aikana tuhat työhakemusta. Hän uskoo, että töitä löytyy varmasti, kun vain jaksaa sinnikkäästi hakea.

Missä on vika, jos edes tuhat työhakemusta ei riitä? Miksi hakija on joko liian vanha tai liian nuori? Miksei edes tohtorintutkinnoll irtoa alan töitä? Murtaako nykyaika uskon koulutukseen? Hakevatko työttömät töitä väärin?

Ville Vaarnen toimittamassa Silminnäkijässä katsotaan kasvavia työttömyyslukuja asianosaisten silmin.

Miko Keto matkustaa metrolla työhaastatteluun. "Jos saan työpaikan, se muuttaa koko elämäni", Keto sanoo.

Miko Keto saa viimein kutsun työhaastatteluun. Silminnäkijä seuraa, miten Keto valmistautuu tärkeään tapaamiseen.

- Jos saan sen paikan, se muuttaa koko elämäni. Se tarkoittaa uutta kotia ja toimeentuloa. Kaikki muuttuu parempaan suuntaan, Keto sanoo.

Keto luottaa siihen, että töitä löytyy varmasti, kun vain jaksaa sinnikkäästi etsiä. Hän kuitenkin myöntää, että töiden hakeminen on raskasta työtä.

Katri Tuhkanen lähetti 300 työhakemusta, mutta turhautui, kun ei päässyt yhteenkään työhaastatteluun. Tuhkanen päätti lopettaa töiden etsimisen.

- Ihmettelin, että missä on vika. Onko se koulutuksessani, hakemuksissani vai cv:ssäni. Lopulta ajattelin, että vika on minussa.

Tuhkanen turhautui ja ajatteli, ettei hän ole minkään arvoinen. Hän lopetti hakemusten lähettämisen.

- Päätin valita oman onnellisuuteni. Hullu on se, joka yrittää uudelleen ja uudelleen ja toivoo erilaista lopputulosta.

Jonna Kuitusen mielestä töiden hakeminen on turhauttavaa ja ahdistavaa.

Jonna Kuitunen, 24, unelmoi työpaikasta ja sarjakuva-albumin tekemisestä. Hän kuvailee päivittäistä työnhakua raskaaksi.

- Harteilla on musta mörkö, joka kuiskaa korvaan: Ehkä se on tämä hakemus, jolla saat sen työn.

Jonna Kuitunen on lähettänyt sata työhakemusta

Silminnäkijä oli paikalla, kun Kuitunen kävi tutustumassa työnhakuvalmennukseen. Helsingissä valmennusta tarjotaan erityisesti alle 25-vuotiaille työttömille.

Valmennuksessa nuoria opetetaan muun muassa kehumaan itseään ja laatimaan itselleen mainoslause.

Spring Housen työvalmentaja Anne Ollikainen vertaa työnhakijoita sipuliin ja mansikkaan. Huono työnhakija on kuin hitaasti ja kerroksittain aukeava sipuli. Hyvä työnhakija on mansikka, jonka kaikki siemenet, eli kyvyt, ovat esillä.

Ville Vaarne @VilleVaarne Ajankohtainen kakkonen

http://yle.fi/uutiset/tuhat_tyohakemusta/7875023

Jäi lunkkiohjelma katsomatta ja nauhoittamatta, mutta tulee uusintana ja näkyyhän tuo areenastakin.
Ryysy
 

Edellinen

Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 16 vierailijaa

cron