Lääketieteessä kuolema tarkoittaa elimistön toimintojen pysyvää lakkaamista.
Kuolinhetki voidaan määritellä verenkierron ja hengityksen loppumisena (sydänkuolema, kliininen kuolema) tai aivojen toiminnan loppumisena (aivokuolema). Kuoleman juridinen määritelmä vaihtelee jonkin verran eri valtioissa. Suomessa ihminen voidaan todeta kuolleeksi, kun sydän on lakannut sykkimästä ja joku seuraavista pätee: hengitys ja verenkierto ovat loppuneet, ruumis on tuhoutunut tai toissijaiset kuolemanmerkit ovat ilmaantuneet. Hengityksen ja verenkierron loppuminen todetaan esimerkiksi silloin, jos elvytyksestä huolimatta verenkierto ei käynnisty tai jos elvytykseen päätetään olla ryhtymättä toivottoman ennusteen vuoksi. Ruumiin tuhoutuminen tarkoittaa esimerkiksi palamista tai murskaantumista. Toissijaiset kuolemanmerkit ovat lautumien ja kuolonkankeuden (rigor mortis) ilmaantuminen sekä ruumiin jäähtyminen ja hajoaminen. Kuoleman toteaa lääkäri.
Sateentekijä kirjoitti:Ja kuinka voi tuntea "tuntevansa ei mitään", en ymmärrä.
Jaska kirjoitti:Eikös sinne helvettiin ole ensin monta porttia, jotka on läpäistävä? Ei sinne noin vain mennä saman tien, kun on potkaissut tyhjää...
Toinen vaihtoehto on syntyä uudelleen maan matoseksi.
Jaska kirjoitti:Elimistö panee kriisivaihteen päälle ja tuottaa erilaisia hormoneja yms. Saadakseen tilanteen hallintaan. Mielestäni siitä nuo kummalliset kokemukset. Vähän niinkuin huumeissa olisi.
Paluu Psykologiaa ja psykopatologiaa
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa